SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar puhui eduskunnassa 6.9. Täysistunnossa keskusteltiin valtioneuvoston tiedonannosta yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Pääministeri Petteri Orpo (Kok), valtiovarainministeri Riikka Purra (PS), opetusministeri Anna-Maja Henriksson (RKP) ja maatalousministeri Sari Essayah (kd) kuuntelivat puheenvuoroa ministerien lehterin eturivissä. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva.
Enemmistö suomalaisista ei luota poliitikkojen anteeksipyyntöjen vilpittömyyteen
Elokuun lopussa tehtyyn kyselytutkimukseen vastasi yli tuhat suomalaista.
Politiikan kesään Suomessa mahtui joukko anteeksipyyntöjä ja pahoitteluja poliitikkojen aiemmasta toiminnasta tai sanomisista liittyen muun muassa äärioikeistoyhteyksiin, rasistisiin kirjoituksiin ja eleisiin sekä graffitien maalaamiseen. Myös aiempina vuosina poliitikot ovat pyytäneet anteeksi, ja osa on myös eronnut tehtävistään, kun poliittinen paine on käynyt suureksi eikä edellytyksiä jatkolle ole enää ollut.
Kantar Public teki Kirkko ja kaupungille tutkimuksen, jossa selvitettiin sitä, miten täysi-ikäiset suomalaiset viimeaikaisiin anteeksipyyntöihin suhtautuvat. Vastaajia internetpaneelin kautta 26.–31. elokuuta tehdyssä kyselytutkimuksessa oli 1 044. Kokonaistuloksen virhemarginaali on plus/miinus 3,1 prosenttiyksikköä.
Enemmistö vastaajista epäilee viimeaikaisten anteeksipyyntöjen vilpittömyyttä. Tilastolähde: Kantar Public
Tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista suhtautuu epäillen poliitikkojen viimeaikaisten anteeksipyyntöjen vilpittömyyteen. 68 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin eri mieltä sen kanssa, että anteeksipyynnöt olisivat aitoja. Kaksikymmentä prosenttia uskoi niiden olevan vilpittömiä.
Väitteen ”poliitikot pyytävät anteeksi vain sanomisiaan, mutta eivät muuta ajatuksiaan tai tekojaan sanojen takana” kanssa oli täysin samaa mieltä 42 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 37 prosenttia. Vain kolme prosenttia oli täysin ja kahdeksan prosenttia jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa. Suurin osa kyselyyn vastanneista suomalaisista uskoo, että anteeksipyyntö ei muuta sitä, miten poliitikko käytännössä toimii.
Anteeksipyyntöjen ei uskota ulottuvan pintaa syvemmälle. Tilastolähde: Kantar Public
Anteeksipyyntöä pidettiin hyvänä asiana
Vastaajien enemmistö piti kuitenkin hyvänä sitä, että poliitikot pyytävät julkisesti anteeksi sanomisiaan. Täysin samaa mieltä väitteen kanssa oli 25 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 39 prosenttia. Jokseenkin tai täysin eri mieltä oli yhteensä 28 prosenttia vastaajista. Kahdeksan prosenttia ei osannut sanoa, mitä asiasta ajattelisivat.
Kiivas keskustelu rasismista on saanut vajaan kolmanneksen suomalaisista tarkkailemaan omaa toimintaansa, jotta ei mahdollisesti loukkaa tai syrji ketään. Kaksi kolmasosaa ei ollut muuttanut käyttäytymistään. Kaupunkilaisista hieman suurempi osa oli alkanut tarkkailla sitä, miten toimii kuin maaseudulla asuvat. Vihreiden kannattajat olivat tässä tarkimpia, sillä 66 prosenttia oli alkanut tarkkailla sitä, miten toimii. Perussuomalaisista vastaavasti 87 prosenttia ei ollut kokenut tätä tarpeelliseksi.
Pääkaupunkiseudun asukkaat suhtautuivat hieman epäilevämmin poliitikkojen anteeksipyyntöjen vilpittömyyteen kuin maaseudulla asuvat, joskin heistäkin selvä enemmistö eli 58 prosenttia epäili tätä. Poliittisesti itsensä täysin tai jonkin verran vasemmalle asemoivat olivat epäileväisempiä kuin oikeistolaisittain ajattelevat. Vihreiden äänestäjät olivat kaikkein kriittisimpiä. Perussuomalaisten kannattajat uskoivat eniten anteeksipyyntöjen vilpittömyyteen, tosin heistäkin alle puolet.
Selvä enemmistö pitää anteeksipyyntöjä tarpeellisina. Tilastolähde: Kantar Public
Perussuomalaisten kannattajien enemmistö ei pitänyt julkisia anteeksipyyntöjä ylipäänsä hyvänä asiana, 33 prosenttia oli anteeksipyyntöjen hyvyydestä täysin eri mieltä ja 29 prosenttia jokseenkin eri mieltä. Lähinnä heitä olivat kokoomuslaiset, yhteensä 38 prosenttia. Muissa puolueissa, myös hallituspuolue RKP:ssä, selvä enemmistö piti anteeksipyyntöjä tarpeellisina.
Puoluekanta ja poliittinen tilanne vaikuttavat
Kantar Publicin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela, onko suhtautuminen anteeksipyyntöihin ja niiden vilpittömyyteen riippuvainen erityisesti puoluekannasta?
– Kyllä tässä tutkimuksessa tiettyä asiayhteyttä tähän näkyy. Tai voisi sanoa myös, että poliittinen tilanne vaikuttaa, sillä anteeksipyyntöjä ovat kesän aikana esittäneet tai niitä on vaadittu erityisesti yhden puolueen edustajilta. Vaikka kysymyksenasettelussa ei viitattu mihinkään asiaan erityisesti, niin vastaajilla on ollut mielessä, mistä on kesän aikana puhuttu, Nurmela sanoo.
Hän mainitsee esimerkkinä kysymyksen anteeksipyyntöjen vilpittömyydestä. Siihen uskoi 46 prosenttia kyselyyn vastanneista perussuomalaisten kannattajista. SDP:n kannattajista luku oli 12, Vasemmistoliiton kuusi ja Vihreiden kahdeksan prosenttia.
– Jos tapetilla olisivat olleet jonkin toisen puolueen edustajat, luvut varmaan olisivat heilahtaneet toiseen suuntaan, Nurmela arvioi.
Lähes kolmannes suomalaisista on rasismikeskustelun seurauksena alkanut tarkkailemaan sitä, ettei itse omilla toimillaan loukkaisi tai syrjisi ketään. Tilastolähde: Kantar Public
Miten politiikan uskottavuuteen vaikuttaa se, että anteeksipyyntöjen aitous herättää näin paljon epäilyjä enemmistössä vastaajista?
– Politiikan uskottavuus on erittäin mielenkiintoinen asia. Suomalaisessa yhteiskunnassa tunnetaan tutkimusten mukaan lujaa luottamusta turvallisuuteen liittyviin asioihin, kuten armeijaan ja poliisiin. Sen sijaan poliitikkoihin kohdistuva luottamus on toisessa päässä janaa. Poikkeuksen tästä muodosti edellinen hallitus koronatoimien alussa. Siihen, miten politiikkaan luotetaan, vaikuttaa osaltaan myös media. Ei ole poliitikoillakaan helppoa, sillä harvoin tulee kehuja, teit mitä tahansa.
Noin 1,3 miljoonaa suomalaista on kääntänyt katseen itseensä.
Nurmela kiinnittää huomiota siihen, että selvä enemmistö pitää hyvänä sitä, että poliitikot pyytävät anteeksi, jos ovat toimineet väärin. Tätä mieltä on myös kolmannes perussuomalaisten kannattajista. Aito anteeksipyyntö mahdollistaa luottamuksen palauttamisen, vaikka siihen onkin pitkä tie.
– Jos jokin tässä tutkimuksessa yllätti positiivisesti, niin se, että 31 prosenttia vastaajista sanoo, että on alkanut rasismikeskustelun seurauksena miettimään omaa toimintaansa nimenomaan siitä näkökulmasta, ettei loukkaisi tai syrjisi ketään. Vastaajajoukko edustaa 4,2 miljoonaa suomalaista, joten tämä tarkoittaa sitä, että noin 1,3 miljoonaa suomalaista on kääntänyt katseen itseensä.
Tässäkin kysymyksessä enemmän vasemmistolaisittain ajattelevat ovat herkempiä, mutta kuva ei ole mustavalkoinen. Myös joka kymmenes perussuomalainen miettii omaa toimintaansa ja varoo entistä tarkemmin, ettei loukkaisi tai syrjisi ketään.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ketola: Kotimainen politiikka on yhtä hullunmyllyä – hallituksen eliniän odote ei näytä korkealta
PuheenvuorotEU:n jäsenmaissa tehdyn rasismitutkimuksen mukaan Suomi oli unionin rasistisin maa vuonna 2018.
