Kirkkoa tai uskonnollisuutta pitää pyhänä vain joka kuudes suomalainen – mikä meille sitten on pyhää?

Kirkkoa tai uskonnollisuutta pitää pyhänä vain joka kuudes suomalainen – mikä meille sitten on pyhää?

Suomalaisten pyhimpinä pitämät asiat eivät ole ylhäällä taivaissa vaan ulottuvilla ihan tavallisessa elämässä: rakkaus, läheiset ihmissuhteet, oma koti ja lepo.

Erilaisten kuplien ja leirien aikanakin on jotakin, jota suurin osa suomalaisista, lähes 70 prosenttia, pitää pyhänä: rakkaus ja läheiset ihmiset. Yli puolet Suomen Kulttuurirahaston ja e2 Tutkimuksen tekemään kyselytutkimukseen vastanneista piti pyhinä myös rauhaa, omaa kotia ja lepoa, turvallisuutta sekä ihmisarvoa.

Kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi, joka on yksi tutkimuksen tekijöistä, pitää tutkimuksen tuloksia toivoa antavina.

– Pyhyyden ydin on Suomessa yllättävän jaettua. Olen ihan varma, että jos eri kuplissa eläviä pantaisiin kohtaamaan toinen toisiaan, he voisivat huomata, ettei sosiaalinen etäisyys olekaan niin pitkä ja miten pyhimmät asiat ovatkin ehkä yhteiset. Erimielisyyksissä on useimmiten kyse siitä, miten yhteiskunta pitäisi järjestää ja mitkä ovat oikeita poliittisia ratkaisuja, mutta sitten on näitä luovuttamattomaasioita, joissa eri kuplien edustajat voivat olla lähempänä toisiaan kuin he arvaavatkaan.

Toisaalta jonkinlaisista vastakkainasetteluista kertoo esimerkiksi se, että arvoliberaaleiksi ja arvokonservatiiveiksi itsensä määritelleiden näkemykset pyhästä erosivat jonkin verran. Juuri nämä erot pyhinä pidetyissä asioissa voivat tutkimuksen tekijöiden mukaan selittää julkisen keskustelun ristiriitoja ja repivyyttä. Yhteentörmäyksiä syntyy, kun toisen pyhää ei tunnisteta tai sitä pilkataan tietoisesti.

Konservatiiveille Suomi ja sen itsenäisyys, kirkko, uskonto ja perinteet olivat selvästi useammin pyhiä kuin liberaaleille. Liberaalit taas pitivät keskimääräistä useammin pyhänä ihmisarvoa, yksilönvapautta, tiedettä sekä taidetta ja kulttuuria.

Se, mitä pidetään pyhänä, oli melko vahvasti sidoksissa myös puoluekantaan. Keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja sinisten kannattajat esimerkiksi pitivät keskimääräistä useammin Suomea ja sen itsenäisyyttä pyhänä. Perussuomalaisten ja sinisten kannattajissa oli lisäksi keskimääräistä vähemmän niitä, jotka pitivät ihmisarvoa pyhänä.

Jokaisella on oikeus omaan pyhäänsä

Pyhyys käsitteenä liitetään usein uskontoon ja hengellisyyteen. Pyhyyden ytimessä -tutkimuksessa käsite rajattiin toisin: pyhässä on kyse ihmisen omasta kokemuksesta, siitä, mitä hän itse pitää erityisenä ja koskemattomana.

– Kysyimme nimenomaan sitä, mikä vastaajalle itselleen on pyhää. Kysymyksen muotoilu saattoi osaltaan ohjata siihen, että pyhäksi nimetyt asiat voivat olla myös jotain pienempää ja arkisempaa kuin elämän ja kuoleman kauhistuttavimmat tai kauneimmat kysymykset. Ja se on ihan hyvä. Jokaisella on oikeus omaan pyhäänsä, Anne Birgitta Pessi sanoo.

Luettelo, josta vastaajat valitsivat pyhinä pitämiään asioita, on suomalaisten itsensä luoma eli muotoiltu aiemman suomalaisen tutkimuksen perusteella. Siinä ihmiset olivat omin sanoin kertoneet, mikä heille on pyhää. Kyseisessä tutkimuksessa eivät kovin vahvasti nousseet esiin uskonnollisen uskon kohteet, esimerkiksi Jumala tai muu yliluonnollinen. Siksi niitä ei otettu vaihtoehdoiksi tähänkään tutkimukseen. Sen sijaan uskonnolliseen elämään viitattiin kategorioilla kirkko, uskonto ja uskonnollinen yhteisö sekä henkisyys ja uskonnollisuus, jotka otettiin mukaan tähän tutkimukseen. Ne jäivät pyhien asioiden luettelossa häntäpäähän ja olivat pyhiä vain noin joka kuudennelle vastanneista.

– Ei tulos ole mielestäni kirkon kannalta mitenkään huolestuttava. Sen voi kääntää niin päin, että niinkin moni kuin joka kuudes suomalainen pitää kirkkoinstituutiotaa pyhänä, Pessi huomauttaa.

Vaikka pyhien asioiden listan kärjessä on niin sanotusti maallisia asioita, pyhyys ei kuitenkaan käsitteenä ole liudentunut tai väljentynyt.

Hän näkee kirkon vaikutusta siinä, että pyhän käsite on suomalaisille niin tuttu ja ajatuksia herättävä. Lisäksi pyhien asioiden kärjessä on monta sellaista teemaa, joita kirkko pitää esillä. Tällaisia ovat esimerkiksi rakkaus, rauha ja ihmisarvo.

– Hyvin monille uskontojen pääviesti ja Jumalan velvoite on lähimmäisenrakkaus. Myös luterilaisuuden ytimessä on se, miten elät arvosi teoiksi ja palvelet luomakuntaa. Arki ja uskonnollisuus limittyvät ja lomittuvat. Vaikka pyhien asioiden listan kärjessä on niin sanotusti maallisia asioita, pyhyys ei kuitenkaan käsitteenä ole liudentunut tai väljentynyt. Tämä näkyy tässä tutkimuksessa vahvasti: vastaaja on voinut pitää tärkeänä esimerkiksi maanpuolustusta, mutta niitä ei samassa kyselyssä nostanut sitä pyhäksi.

Uskonnolliset liberaalit jäivät piiloon

Kirkkoa ja uskontoa pyhänä pitävien osuus suomalaisista on suunnilleen yhtä suuri kuin aktiivisesti kirkon toimintaan osallistuvien osuus – tai vaikkapa seurakuntavaalien äänestysprosentti. Sikäli tulos ei Pessiä hätkähdytä.

Sen sijaan se, ettei henkilökohtainen uskonnollisuus tai hengellisyys noussut pyhinä pidettyjen asioiden listassa korkeammalle, oli Pessistä hivenen yllättävää. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että ihmisten yksityinen uskonnonharjoitus, esimerkiksi rukoileminen, on huomattavasti yleisempää kuin vaikkapa jumalanpalveluksiin osallistuminen.

Uskonnollisuuden ja uskonnollisten instituutioiden pitäminen pyhänä oli tutkimuksessa selvästi yhteydessä arvokonservatiivisuuteen. Useissa muissakin tutkimuksissa on näkynyt se, että uskonnollisuus ja jonkinlainen konservatiivisuus kulkevat käsi kädessä.

– Mutta vaikka jokin asia painottuu, se ei tietenkään ole koko totuus. Uskonnolliset arvoliberaalit saattoivat jäädä näkymättömiin, koska liberaaliuteen mahdollisesti kuului se, että kirkko ei ole heille instituutiona pyhä, Pessi arvioi.

Lähde: Anne Birgitta Pessi, Ville Pitkänen, Jussi Westinen ja Henrietta Grönlund: Pyhyyden ytimessä. Tutkimus suomalaisten arvoista ja pyhyyden kokemuksesta.

Lähde: Anne Birgitta Pessi, Ville Pitkänen, Jussi Westinen ja Henrietta Grönlund: Pyhyyden ytimessä. Tutkimus suomalaisten arvoista ja pyhyyden kokemuksesta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi