null Enkeli kastemekossa, pitkästynyt paimen ja jäykkä Joosef – lue hellyyttävät muistot joulukuvaelmista!

Oppilaat katsovat joulukuvaelmaa joulujuhlassa helsinkiläisessä kansakoulussa vuonna 1964.

Oppilaat katsovat joulukuvaelmaa joulujuhlassa helsinkiläisessä kansakoulussa vuonna 1964.

Hyvä elämä

Enkeli kastemekossa, pitkästynyt paimen ja jäykkä Joosef – lue hellyyttävät muistot joulukuvaelmista!

Rooli joulukuvaelmassa on ollut monelle ensimmäinen esiintymiskokemus. Pyysimme lukijoita kertomaan muistojaan niistä ja saimme noin 60 vastausta. Tässä kooste parhaista paloista.

”Luokan paksuin poika (minä) valittiin Joosefiksi ja pisin tyttö Mariaksi. Opettaja käski minun seisoa hievahtamatta paikallani koko kuvaelman ajan. Niinpä olin kuin puu-ukko-Joosef, eikä kehuja tullut siitäkään. Tärkeintä on osallistuminen...”

Mies, 52

”Päiväkodissa oli joka vuosi joulukuvaelma. Halusin aina olla enkeli, mutta koskaan ei roolijaossa onnistanut: jotkut muut saivat olla enkeleitä ja minä päädyin aina paimeneksi, jolla oli kylpytakki päällä. Kunnes viimeisenä päiväkotijouluna isäni kysyi päiväkodin hoitajilta voisinko nyt kerrankin saada olla enkeli. Ja niin sain! Voi sitä onnea ja riemua! Minusta on kuvia kun hymyilen kuin Hangon keksi paperisiivet selässä ja hopeanauha päässä.”

Nainen, 41

”Olin ekaluokkalaisena enkeli. Seisoin enkelijoukon keskellä ja mikäs siinä muuten ollessa, mutta sukkahousut kutittivat kamalasti. Oli siis pakko raapia. Yleisö saattoi vähän ihmetellä, miksi muiden enkeleiden seisoessa paikoillaan keskellä oleva teki koko esityksen ajan outoa niiausliikettä.”

Nainen, 33

”Olin tokaluokkalaisena joulukuvaelmassa enkeli. Koululla ei ollut roolivaatteita, joten sain enkelipuvukseni kastemekkoni. Se oli yksinkertainen ja vaatimaton, kummitätini ompelema, mutta mahtui vielä päälleni. Olin siis enkeli kastemekossa.”

Nainen, 59

”Keskimmäinen poikani oli noin neljävuotiaana kaverinsa kanssa paimenena seurakunnan kerhon joulujuhlassa 1990-luvun alussa Forssassa. En muista, millaiset muut asusteet olivat, mutta päähineenä oli perinteinen ruudullinen astiapyyhe. Paimenena oleminen oli varmaan tylsää, koska kaverukset menivät pöydän alle pitkälleen odottelemaan kuvaelman loppua. Tuskin heille oli mitään vuorosanoja varattukaan, joten siinä seimen ympärillä tuntui varmaan turhalta pyöriä.”

Nainen, 60

Seisoin enkelijoukon keskellä ja mikäs siinä muuten ollessa, mutta sukkahousut kutittivat kamalasti. – nainen, 33



”1970-luvun alussa pyhäkoulun joulukuvaelmassa kotikuntani vanhainkodilla olisin saanut esittää ihanaa enkeliä. Muutamaa vuotta vanhemman pojan kommentti ulkonäöstäni kuitenkin latisti tunnelman, ja se oli siinä! En suostunut menemään yleisön eteen, pyhäkoulunopen harmiksi. Sittemmin kouluaikoina ne paimenen roolit tulivat tosi tutuiksi, nimenomaan kylpytakki päällä.”

Nainen, 52

”Lapsuuden koulukaverini Markus sairasti kuolemaan johtavaa lihassurkastumatautia. Hän makasi vaunussa ja kurkussa oli reikä, jonka kautta imettiin limaa. Kouluakin kävi vain silloin, kun jotenkin pystyi. Joulukuvaelmassa Markus esitti aina Jeesus-vauvaa ja hänen äitinsä Mariaa. Esitys oli jonkinlainen vuoden kohokohta jo siksikin, että silloin Markuksen tiedettiin tulevan aina mukaan. Ja pääsääntöisesti tulikin, ellei ollut sairaalassa juuri silloin. Markus eli 12-vuotiaaksi asti.”

Mies, 40

”Teuvo Pakkalan kansakoulussa Oulussa vuonna 1957 opettaja pyysi oppilaita kotona kysymään, olisiko enkelin siipiä saatavissa. Meillä vanhemmat lupasivat tehdä ja niin minä sain paikan joulukuvaelmassa enkeli Gabrielina. Muistan kotona hyväntuulisen tohinan, kun isä rautalangasta väänteli suuret siivet, jotka äiti sitten päällysti valkoisella harsokankaalla. Hopeapaperista leikattuja pieniä tähtiä kiinnitettiin harsoon. Kyllä jännitti seistä näyttämöllä ja kynttilä kädessä lausua: Älkää peljätkö...”

Nainen, 69

”Olen ollut Itämaan tietäjä, Joosef, paimen, roomalainen virkamies, joka lukee keisari Augustuksen käskyn. En tietenkään koskaan enkeli! Hauskaa on ollut ja juhlavaa. Olen suoriutunut aina hyvin ja kaikki muistot ovat positiivisia.”

Mies, 57

Esitys oli jonkinlainen vuoden kohokohta jo siksikin, että silloin Markuksen tiedettiin tulevan aina mukaan. – mies, 40



”Olin kuudesluokkalainen. Minulle lankesi jouluevankeliumin lukeminen joulukuvaelmassa. Sen alussahan on paljon vaikeita sanoja kuten Augustus, Kyrenius, Galilea ym., jotka taivutettuina eivät oikein tahtoneet sopia härmäläisen suuhun. Monta iltaa meni, kun välillä itku kurkussa sitä harjoittelin. Ja arvatkaa vain menikö juhlassa kaikki putkeen."

Nainen, 54

"Luulin lapsena, että kuvaelmassa oli oikea vauva."

Nainen, 29

”Opin lukemaan ennen kuin menin kouluun, joten päiväkodin eskariryhmässä minut laitettiin lukemaan jouluevankeliumi ääneen muiden esittäessä kuvaelman henkilöitä. Pienestä jännityksestä huolimatta esitys meni oikein hienosti. Mutta vaikka olimme harjoitelleet esitystä paljon ja olin lukenut evankeliumitekstin monta kertaa ääneen, muistan huomanneeni kesken kuvaelman että niin, se sana taitaa todellakin olla "Kristus", ei "Kirstus".

Nainen, 25

”Olisin halunnut olla enkeli tai Maria. Olin luokan pisimpiä tyttöjä ja pitkät tytöt eivät olleet enkeleitä, eikä Maria ei voinut olla Joosefia pidempi. Nukkeni kuitenkin valittiin Jeesus-lapseksi, joten minulla oli tärkeä rooli näytelmässä. Jeesus vietiin seimeen ja haettiin pois. Jeesuksesta piti myös huolehtia ennen ja jälkeen joulukuvaelman.”

Nainen, 49

Lapset esittävät joulukuvaelmaa joulukuussa 1948. Osvald Hedenström, Hede-Foto / Lehtikuva.

Lapset esittävät joulukuvaelmaa joulukuussa 1948. Osvald Hedenström, Hede-Foto / Lehtikuva.


"Ekaluokalla luvattiin enkelin rooli, hienoine kimaltavine pääkoristeineen, mistä olin sangen innostunut ja onnellinen. Opettelin koko jouluevankeliumin ulkoa, enkä pelkästään enkelin sanoja, ja odotin h-hetkeä malttamattomana. Kunnes aivokaivontulehdus vei sairaalahoitoon ja pettymys oli suunnaton. Sen jälkeen jouluroolini ovatkin olleet tontturintamalla..."

Nainen, 45

"Muistan elävästi paimenten saunatakkityylin. Monet tytöt taisivat haaveilla enkelin roolista, koska siinä sai kauneimmat vaatteet. Itse en muistaakseni koskaan enkelinä ollut. Mariana, paimenena ja lukijana kylläkin."

Nainen, 29

”Jep, paras joulukuvaelma ikinä oli lapseni alakoulussa, jossa kaksi erikielistä ykkösluokkaa teki kuvaelman yhdessä ja kieli aina vaihtui aina lausujan mukaan. Jokainen sai myös kuvaelmassa olla mikä halusi, Marioita oli muutamia, enkeleitä ainakin viisi ja monia eläimiä.”

Nainen, 43

"Olin vaihtanut koulua ala-asteen toisella luokalla. Olin superonnellinen, kun minut valittiin uudessa luokassa yhdeksi kolmesta enkelistä joulukuvaelmaan. Henkisesti sillä oli iso merkitys, että minuun luotettiin ja kelpasin enkeliksi."

Nainen, 42

Olin kansakoulun toisella luokalla ja sain olla Jeesus-lapsi, koska olin pienikokoinen ja mahduin ainoana seimessä olevaan kehtoon. – nainen, 65



”Enkeliksi ei minusta tainnut kuvaelmiin olla, mutta Maria sain kutosluokalla olla koulun joulujuhlassa. Lauloin yksin, tuolloin ilmeisen uuden joululaulun, "Niityllä lunta". Mukava muisto ja laulusta tuli äitini suosikkilaulu vuosiksi eteenpäin."

Nainen, 40

”Joulukuvaelma kuului aina joulujuhlaan. Siitä alkoi joulun aika. Vieläkin koulussa työskennellessäni oppilaiden esittämä kuvaelma herkistää jouluun.”

Nainen, 49

”Olin kansakoulun toisella luokalla ja sain olla Jeesus-lapsi, koska olin pienikokoinen ja mahduin ainoana seimessä olevaan kehtoon. Serkkuni Terttu esitti enkeliä. Olin niin kateellinen hänen vaaleista kutreistaan. Myöhemmin kun olen esiintynyt paljonkin ja olen ymmärtänyt että, tämä lapsuuteni joulujuhla on jäänyt rakkaana muistona mieleen!”

Nainen, 65

Joulukuvaelma voi yhä kuulua joulujuhlaan

Koulut voivat päättää joulujuhlista ja niiden sisällöstä itsenäisesti. Juhliin voi sisältyä joitakin uskontoon liittyviä elementtejä. Näiden traditioiden on katsottu olevan osa suomalaista kulttuuria. Esimerkiksi yksi virsi tai joulukuvaelma eivät tee tilaisuudesta vielä uskonnollista tilaisuutta.

Koulun juhlat ovat osa opetusta ja toimintaa, johon oppilaan tulee osallistua. Tarvittaessa huoltaja ja opettaja voivat sopia vaihtoehdosta, jos huoltaja ei halua lapsen osallistuvan kaikkeen juhlaan kuuluvaan ohjelmaan.

Jotkut koulut ovat erottaneet uskonnollista ohjelmaa ja muuta ohjelmaa toisistaan siten, että koulussa on erikseen joulukirkko ja joulujuhla.

Tänä vuonna monessa koulussa ei ole joulujuhlaa lainkaan, vaan kouluissa järjestettiin isot itsenäisyyspäiväjuhlat.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.