Ensimmäisen kerran järjestettävällä Ars Moriendi -festivaalilla voi tanssia kuolemantanssia ja laulaa hautajaisvirsiä
Lauri Jäntti (vas.), Helena Vartiainen ja Kristiina Huotari järjestävät festivaalin, jossa voi pohtia kuolemaa ja elämän rajallisuutta monesta eri näkökulmasta.

Lauri Jäntti (vas.), Helena Vartiainen ja Kristiina Huotari järjestävät festivaalin, jossa voi pohtia kuolemaa ja elämän rajallisuutta monesta eri näkökulmasta.

Ensimmäisen kerran järjestettävällä Ars Moriendi -festivaalilla voi tanssia kuolemantanssia ja laulaa hautajaisvirsiä

Tuomiokirkon kryptassa ja muualla Helsingissä pidettävän festivaalin tavoitteena on tehdä kuolema näkyväksi taiteen, työpajojen ja keskustelujen muodossa.

Marraskuisen Ars ­Moriendi -festivaalin keskeisenä tapahtumapaikkana on Tuomiokirkon krypta. Tila oli alusta lähtien mielessä festivaalia järjestäneellä työryhmällä, Kristiina Huotarilla, Helena Var­tiai­sella, Lauri Jäntillä ja Marko Tannisella.

– Maanalaisen ja punatiilisen kryptan tunnelma tuntuu juuri sopivalta festivaalille, joka tarkastelee kuolemaa eri näkökulmista, sanoo Lauri Jäntti.

Ars Moriendi tarkoittaa kuolemisen taitoa. Ajatus festivaalista syntyi, kun työryhmän jäsenet tapasivat toisensa Helsingin yliopiston kurssilla, jolla käsiteltiin kaupunkiympäristöjä, ihmisten kohtaamista ja kaupunkiliftaamista.

– Kaikki kuolevat joskus, mutta kuolema on nykyään poissa silmistämme, yksityisen piirissä. Haluamme tuoda sen näkyville ja yhdessä pohdittavaksi taiteen, työpajojen ja keskustelujen muodossa, kertoo Helena Vartiainen.

Vartiainen joutui hiljattain kohtaamaan kuoleman, kun hänen isoäitinsä menehtyi. Surun keskellä tuli tunne, että hän haluaa tietää lisää kuolemasta.

– Ihmisen syntymän olen kokenut oltuani vapaaehtoisena doulana synnytyksissä. Syntymiseen ja muihin elämän rajatiloihin liittyvä pyhyys on kiehtovaa.

Myös Kristiina Huotaria kiinnostavat pyhän kokemus ja sen eri tasot.

– Pyhiin kokemuksiin sisältyy elämän monimuotoisuus. Siihen liittyy vahvasti kuolema ja elämän rajallisuuden ymmärtäminen.

Rohkea katse kuolemaan

Työryhmä on halunnut tehdä Ars Moriendista kaikille tarkoitetun tasavertaisen ja katsomuksellisesti vapaan festivaalin. Tapahtuma on maksuton.

– Tavoitteena on aistillinen ja älyllinen festivaaliviikko, joka tarjoaa erilaisia elementtejä kuoleman pohdiskeluun. Kävijällä on mahdollisuus myös itse osallistua työpajoihin ja installaatioihin, Lauri Jäntti kertoo.

Kryptassa voi osallistua esimerkiksi improvisaatioon perustuviin Kuolemantansseihin. Niiden lähtökohtana on länsimaiseen freskoperinteeseen liittyvä kuolemateema, jossa maaorjat ja kuninkaat tanssivat luurangon perässä hautaan.

Näin voi katsoa pelottomasti läheltä kuolemaa, joka itse asiassa luo koko elämälle perustan ja merkityksen
– Helena Vartianen

– Tanssit alkavat lämmittelyharjoituksella. Siinä kysytään, mitä keholle ja kokemuksellemme kehosta tapahtuu mielikuviin perustuvalla matkalla kohti omaa kuolemaa, Jäntti selvittää.

Tämä kuulostaa melko hurjalta, ja avainsanana tapahtuman järjestäjillä onkin ollut rohkeus. He haluavat kannustaa kuoleman rohkeaan pohdintaan, omien ajatusrakenteiden kyseenalaistamiseen ja irtautumiseen arjen peruskuvioista.

– Näin voi katsoa pelottomasti läheltä kuolemaa, joka itse asiassa luo koko elämälle perustan ja merkityksen, Helena Vartiainen sanoo.

Monipuolinen ohjelma

Kuolemantanssien lisäksi Tuomiokirkon kryptassa on monenlaista kuolemaan liittyvää ohjelmaa. Kryptassa on esillä ruumisarkkuinstallaatio Kirstu sekä valokuvataiteilija Sanna Kostamon surusta kertova näyttely Valon naulat. Siellä myös lauletaan hautajaisvirsiä yhteislaulutilaisuudessa nimeltä Suruseurat. Suomen Kuolemantutkimuksen Seuran paneelikeskustelun aiheena on kuolemattomuuden toive.

Ars Moriendin järjestäjätiimillä on useita yhteistyökumppaneita. Sen vuoksi festivaalin ohjelmaa on kryptan lisäksi eri puolilla Helsinkiä. Esimerkiksi Laterna Magicassa järjestetään Kuolema Open Mic, jossa kuullaan itkuvirsiä ja saattohoitorunoja ja yleisö voi esittää omia kuolemaan liittyviä runojaan.

Musiikkitalossa voi osallistua itkuvirsityöpajaan, Lapinlahden Lähteellä yhteisesitykseen Kuolema uneksunnan näyttämönä ja Malmin hautausmaalla Kuoleman kirjoissa -kävelykierrokselle.

Kirkkohallituksen Mikael-salissa järjestetään Kuoleman kanssa -keskustelu, jonka aiheena on saattohoito ja kuolevan eksistentiaaliset tarpeet. Kannelmäen palvelutalossa puolestaan on Kuoleman kuvia -tilaisuus, jossa kuullaan palvelutalon asukkailta ja Kaarelan alueen eri-ikäisiltä asukkailta kerättyjä ajatuksia ja tarinoita kuolemasta.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi