Espoolainen kirkkoherra sallisi homoparien vihkijöille omantunnonvapauden: ”En ole kääntänyt takkiani mutta olen löysännyt nappeja”
Kirkon nykyinen avioliitto-opetus on Jouni Turtiaiselle

Kirkon nykyinen avioliitto-opetus on Jouni Turtiaiselle "järkähtämätön kivijalka".

Espoolainen kirkkoherra sallisi homoparien vihkijöille omantunnonvapauden: ”En ole kääntänyt takkiani mutta olen löysännyt nappeja”

Espoonlahden kirkkoherra Jouni Turtiainen ei itse vihkisi homopareja, mutta halukkaille hän antaisi siihen mahdollisuuden. Hän arvelee, että tulevaisuuden kirkossa sateenkaari-ihmiset voivat muodostaa omia seurakuntiaan.

Kirkolliskokouksen konservatiiviseen rintamaan kuuluva edustaja, Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra Jouni Turtiainen on tullut toisiin ajatuksiin homoparien avioliittoon vihkimisestä.

Aiemmin Turtiainen oli sitä mieltä, että papit voisivat vihkiä homopareja siviiliavioliittoon. Tällöin papit olisivat voineet vihkitoimituksen yhteydessä rukoilla osapuolten kanssa ja puolesta piispainkokouksen ohjeistuksen mukaisesti. Kysymys ei olisi ollut kirkon avioliitosta.

Nyt Turtiainen on muuttanut näkemystään. Hän sanoi huhtikuun alkupäivinä Kotimaa24:n haastattelussa kannattavansa omantunnonvapautta papeille, jotka haluavat vihkiä homopareja.

Turtiainen päätyi uuteen lopputulokseen professori emerita Eila Helanderin tekemän selvityksen perusteella.

– Pääpiirteissäänhän se on hyvä ehdotus. Siinä kirkko ei luovu avioliitto-opetuksestaan. Tämä on minulle järkähtämätön kivijalka. Mutta samalla siinä myönnetään vallitseva yhteiskunnallinen todellisuus, jolloin siinä sallitaan omantunnonvapaus niille, jotka haluavat vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, Turtiainen sanoo.

Hän korostaa omantunnonvapauden näkökulmaa.

– Se ei voi olla määräaikainen, koska ihmisoikeudet eivät voi olla määräaikaisia. Omantunnonvapaus kuuluu sarjaan poliittiset mielipiteet, eikä niitä saa rekrytointitilanteessa kysyä, Turtiainen sanoo.

– Minua on syytetty takinkääntämisestä, mutta olen vain höllentänyt nappeja, hän sanoo.

Hautalan malli ei kelpaa

Piispainkokouksen selonteko elokuun lopussa 2016 oli yksiselitteinen siinä, että toistaiseksi papeilla ei ole lupa vihkiä homopareja.

Marraskuussa 2016 joukko Tulkaa kaikki -liikkeen kannattajia allekirjoitti kannanoton, joka erosi piispainkokouksen selvityksestä. Tulkaa kaikki -liikkeen kannattajien mielestä kirkkolaki ja -järjestys jo nyt antavat mahdollisuuden vihkiä samansukupuolisia pareja kirkolliseen avioliittoon.

Monet liberaalit kuitenkin pitivät kannanottoa nykytilanteessa radikaalina, koska suuri osa papeista ei ole valmis homovihkimisiin. Niinpä helmikuussa 2017 kirkolliskokousedustaja ja Raudaskylän kristillisen opiston rehtori Jukka Hautala teki kirkolliskokousaloitteen siitä, että kirkko laajentaisi avioliitto-opetustaan siten, että halutessaan papit voisivat vihkiä homopareja.

Voisiko Jouni Turtiainen sitten ryhtyä Hautalan aloitteen takuumieheksi?

– En. Siinä aloitteessahan kirkko muuttaa avioliittokäsityksensä, ja sitä minä en halua, Turtiainen sanoo.

– Virallisesti siinä esitetään, että kirkko ainoastaan laajentaisi avioliittokäsitystään, mutta suomeksi se tarkoittaa muuttamista. Se oli puhdas Norjan ja Ruotsin mallin mukainen ratkaisu, Turtiainen sanoo.

Helanderin mallissa taas omantunnon suoja tarjotaan niille, jotka haluavat vihkiä kirkon avioliitto-opetuksesta huolimatta, ja siihen minä tartuin.
– Jouni Turtiainen

Hänen mukaansa ratkaiseva ero on siinä, että Hautalan mallissa omantunnonvapaus jätettiin koskemaan perinteisen avioliiton kannattajia.

– Helanderin mallissa taas omantunnon suoja tarjotaan niille, jotka haluavat vihkiä kirkon avioliitto-opetuksesta huolimatta, ja siihen minä tartuin. Sehän oli ihan eri asia, Turtiainen sanoo.

– Miksi perinteisen avioliiton kannattajille pitäisi nyt sallia jokin erityisoikeus toimia siten kuin kirkko on kaksi tuhatta vuotta toiminut, Turtiainen kysyy.

Hän uskoo, että tulevaisuuden suomalaisessa yhteiskunnassa tullaan keskustelemaan myös lukumääräneutraalista avioliitosta, jolloin taas kirkon pitäisi ottaa asiaan kantaa. Tästä syystä myös omantunnonvapaus on hänen mielestään tärkeä asia, samoin kuin kysymys sen rajoista.

– Avioliittokeskustelua ei voida joka suhteessa verrata naispappeuskeskusteluun siksi, että kirkon viralla ei ole yhteiskunnallista merkitystä, mutta avioliitolla on, Turtiainen sanoo.

Tanskassa kirkko on sateenvarjo

Jouni Turtiaisen ehdotuksessa omantunnonvapaus ei koskisi perinteisen avioliiton kannattajia vaan niitä, jotka haluavat vihkiä homopareja. Avioliitto olisi kaikissa tapauksissa ”ihan oikea avioliitto”, mutta kirkon ei tarvitsisi muuttaa mitään.

Turtiainen sanoo, että hänen ajatuksensa on vielä keskeneräinen, mutta hän korostaa kompromissin tärkeyttä, koska pakottaminen suuntaan tai toiseen väistämättä hajottaisi kirkon.

– Kompromissi tarkoittaa, että jossain kohtaa on yhteisen edun vuoksi luovuttava omista periaatteista, ja sen takia yksikään kompromissi ei voi olla loogisesti yhtenäinen, Turtiainen sanoo.

Hänelle kirkon ykseys on itseisarvo, jota ei pitäisi uhrata. Sen vuoksi Turtiainen sanoo kannattavansa Tanskan mallia.

– Tanskassa kirkko on sateenvarjo, jonka alle mahtuu konservatiivisesti ja liberaalisesti ajattelevia seurakuntia. Piispa vihkii pappeja kunkin seurakunnan omiin tarpeisiin, Turtiainen sanoo.

Hänen mukaansa tämä malli pitää kirkon kasassa, vaikka sen sisällä on jyrkkiä vakaumuksellisia eroja.

– Tämä voi olla suunta myös Suomessa, Turtiainen sanoo.

Nykyisin seurakunnan jäsenyys määräytyy asuinosoitteen mukaan. Aika ajoin kirkossa keskustellaan kuitenkin henkilöseurakunnasta, jossa jokainen saa valita itselleen sopivan seurakunnan sen mukaan, minkä kokee hengelliseksi kodikseen.

– Tämähän on Suomessa ollut todellisuutta jo kaksisataa vuotta. Kuplat eivät ole mitään uutta. Virallinen kirkko yritti estää herätysliikkeiden kokoontumisia konventikkeliplakaatilla. Onhan kirkkoon mahtunut tänä aikana hyvin erilaisia herätysliikkeiden korostuksia, Turtiainen sanoo.

Monilla 1800-luvulla vakiintuneilla herätysliikkeillä, kuten vanhoillislestadiolaisuudella, on kirkon tunnustukseen nähden omintakeisia tulkintoja. Turtiainen ei kuitenkaan pidä ongelmana, että kirkossa on ristiriitoja.

– Ei Kristus ole mikään ideaali vaan tässä maailmassa se on ruumis, joka on kirkko. Jos joku rakastaa Jeesusta mutta ei ruumista, niin sehän on absurdia, Turtiainen sanoo.

– Ruumis voi olla raihnainen, ja siinä on pahoja hajuja, mutta se on silti synnyttänyt minut kristityksi, hän kuvailee.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi