null Espoon piispan mielestä ihmiskunta ei voi kohdella luontoa ylhäältä alaspäin: ”Meidän on siivottava sotku, jonka olemme aiheuttaneet”

– Meidän on toimittava niin, että meidän lapsemme ja heidän lapsensa voivat nauttia elämästä osana tätä ihmeellistä elämän moninaisuutta, jonka Jumala on luonut, Kaisamari Hintikka sanoo.

– Meidän on toimittava niin, että meidän lapsemme ja heidän lapsensa voivat nauttia elämästä osana tätä ihmeellistä elämän moninaisuutta, jonka Jumala on luonut, Kaisamari Hintikka sanoo.

Espoon piispan mielestä ihmiskunta ei voi kohdella luontoa ylhäältä alaspäin: ”Meidän on siivottava sotku, jonka olemme aiheuttaneet”

Lähimmäisiämme ovat myös luonto ja tulevat sukupolvet, sanoo Kaisamari Hintikka.

Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka puhuu vahvasti luonnon varjelemisen ja toivon puolesta. Hän osallistuu Tapiolan seurakunnan järjestämään Luomakunnan vartijat -elokuvanäytökseen. Sen jälkeen hän keskustelee elokuvan aiheesta ohjaaja Iiris Härmän kanssa.

Tapiolan seurakunta järjestää tänä vuonna 30, 40 ja 50 vuotta täyttäville jäsenilleen Kino Tapiolassa tilausnäytöksen, jossa esitetään Härmän ohjaama Luomakunnan vartijat -dokumentti. Sen lisäksi seurakunta järjestää kaikille avoimen yleisönäytöksen Tapiolan kirkossa.

Piispan mielestä on loistava idea kutsua ihmisiä yhteisille syntymäpäiville katsomaan esitystä, jonka aihepiiri varmasti koskettaa katsojia. Elokuvan nimi Luomakunnan vartijat on hänen mielestään kiinnostava.

– Jumala on antanut meille tehtäväksi viljellä ja varjella, mutta vartioida on vähän eri asia kuin varjella. Luomakunta on niin kallisarvoinen, että sitä täytyy vartioida. Ei pelkästään varjella, vaan vartioida uhalta, joka sitä kohtaa. Se uhka olemme me ihmiset, Hintikka sanoo.

Hän ei kuitenkaan usko, että Jumala on antanut ihmiskunnalle ylivoimaisen tehtävän luomakunnassa.

– Olemmeko ymmärtäneet tehtävämme oikein? Onko jossakin vaiheessa käynyt niin, että olemme kääntyneet sitä tehtävää vastaan? Olemme niin riippuvaisia luomakunnasta, että meitä ei yksinkertaisesti olisi ilman sitä kaikkeutta, jonka osaksi Jumala on meidät luonut.

– Olemme niin riippuvaisia luomakunnasta, että meitä ei yksinkertaisesti olisi ilman sitä kaikkeutta, jonka osaksi Jumala on meidät luonut, Kaisamari Hintikka sanoo.

– Olemme niin riippuvaisia luomakunnasta, että meitä ei yksinkertaisesti olisi ilman sitä kaikkeutta, jonka osaksi Jumala on meidät luonut, Kaisamari Hintikka sanoo.

Ihminen on rikkonut vuodenkierron

Luomakunnan vartijat -dokumentti kertoo Kenian pohjoisosassa asuvien Daasanach-paimentolaisheimon jäsenten luontosuhteesta ja sen hauraudesta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset heidän elämäänsä ovat suuret, eikä heillä ole paljonkaan keinoja vaikuttaa omaan tilanteeseensa.

– Ihmisen suhde kaikkeen muuhun elolliseen on muuttunut satojen ja tuhansien vuosien aikana. Vielä sata vuotta sitten ei puhuttu luontosuhteesta. Eläimiä, kasveja, maata, vettä ja kaikkea muutakin luotua on pitkään pidetty ihmisen omaisuutena ja käyttöhyödykkeenä, Hintikka sanoo.

Hänen mukaansa ajattelu on kehittynyt ajan myötä varjelemisen alleviivaamiseen. Ihmisen tehtävä on suojella muita lajeja ja pitää maapallo elinkelpoisena. Ilmastokatastrofin myötä ihmiset ovat nyt päätyneet uudenlaiseen ajatukseen.

– Olemme heräämässä siihen ymmärrykseen, että meidän luontosuhteemme ei ole ylhäältä alaspäin katsovaa. Me olemme osa luomakuntaa. Olemme niin monin säikein keskinäisriippuvaisessa suhteessa kaikkeen muuhun luotuun, ettemme voi ajatella omistavamme sitä.

Ihmiset ovat vuosituhansia hyödyntäneet ja ryöstöviljelleet luontoa. Siksi Hintikan mielestä ihmiset ovat vastuussa aiheuttamansa sotkun siivoamisesta. Nyt on sen aika, sillä monet sotkumme ovat jo aiheuttaneet elonkirjossa osin peruuttamattomia muutoksia.

– Tehtävämme on huolehtia, että näitä muutoksia ei tule enää lisää. Meidän on toimittava niin, että  lapsemme ja heidän lapsensa voivat nauttia elämästä osana tätä ihmeellistä elämän moninaisuutta, jonka Jumala on luonut, Hintikka sanoo.

Piispa Hintikka toivoo, että ihmiskunta on ymmärtänyt nykytilanteen. Hän myöntää kuulevansa välillä lausumia, josta herää kysymys, onko asiaa vieläkään ymmärretty. Mutta hän ajattelee, että asian eteen on vain tehtävä töitä.

Espoon rakentamisvauhti huolestuttaa

Kaisamari Hintikka pohtii, ymmärretäänkö luomakunnan merkitys vain nykyajan ihmisen omista tarpeista käsin vai siitä, mitä luomakunta tarvitsee kukoistaakseen ja voidakseen hyvin.

Hän on huolissaan Espoon kovasta rakentamisvauhdista ja luonnon häviämisestä rakentamisen tieltä.

– Kaikki se, mitä teemme esimerkiksi laajentaessamme kaupunkia tai kehittäessämme liikenneyhteyksiä, vaatii luonnolta jonkin hinnan. Kun koskemme metsiin, joissa lajien moninaisuus on säilynyt hienolla tavalla, emme enää milloinkaan saa niitä takaisin, Hintikka sanoo.

– Luonto ympärillämme ei ole kulutushyödyke. Hyödyntäessämme luontoa meidän on ratkaistava, teemmekö sen kestävästä näkökulmasta. Esimerkiksi seurakunnilla on mahdollisuus ja velvollisuus hoitaa metsiään kestävällä tavalla.

Ihminen on piispan mukaan rikkonut vuodenkierron, sen tahdin, jonka rytmissä kaikki luotu yhdessä hengittää. Kasvukausiajattelu on hämärtynyt, ja ruokakaupoista kannetaan koteihin ympäri vuoden esimerkiksi tomaatteja, joita vielä muutama vuosikymmen sitten ei ollut tarjolla kaikkina vuodenaikoina.

– Tomaattien jatkuva saatavuus on pieni esimerkki siitä, että emme pidä merkityksellisenä kaiken luodun yhteisessä rytmissä elämistä. Olemme pakottaneet luonnon meille sopivampaan rytmiin. Se on iso asia.

Hyödyntäessämme luontoa meidän on ratkaistava, teemmekö sen kestävästä näkökulmasta.

Ilmastonmuutoksen torjumisessa suomalaisilla on Kaisamari Hintikan mielestä merkittävä rooli. Jokainen voi tehdä valintoja esimerkiksi matkustamisessa, kuluttamisessa ja poliittisissa valinnoissa. Pienilläkin teoilla on hänen mukaansa vaikutusta kokonaisuuteen, vaikka suurinta vastuuta kantavat suurimmat toimijat.

– On paljon tutkittua ja luotettavaa tietoa siitä, että ilmaston lämpeneminen pysähtyy, kun ihmiskunta rajoittaa toimiaan riittävästi. Toivoa ei siis ole menetetty. Toivo on realistista, kun se perustuu tietoon ja toimimme tutkitun tiedon mukaisesti, Hintikka sanoo.

– Tiedeyhteisö on maailmanlaajuinen, ja se etsii ratkaisuja, joilla voimme päästä poliittisesti tehtyihin tavoitteisiin. Ajattelen, että minä toimin omalta paikaltani ja muut tahot toimivat omalta paikaltaan.

Vaurailla mailla on iso vastuu

Ilmastonmuutoksen torjunnassa on piispan mukaan kyse oikeudenmukaisuudesta ja solidaarisuudesta. Vaurailla mailla on paljon enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa kehitykseen omilla toimillaan kuin köyhillä mailla.

– Meillä, joilla on varaa tehdä valintoja, on iso vastuu.

– Maailmassa on miljardeja ihmisiä, joilla ei ole vaihtoehtoa ja joiden mahdollisuus elämänvalinnoissa kaiken köyhyyden keskellä on pieni. Ne ihmiset, jotka elävät esimerkiksi Tyynenmeren saarilla, Afrikassa ja Amazonin sademetsässä, joutuvat eniten kohtaamaan ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Kaisamari Hintikka haluaa laajentaa lähimmäisen käsitettä. Enää se ei sisällä pelkästään tällä hetkellä eläviä ihmisiä lähellä ja kaukana, vaan myös muut luomakunnan osaset.

- Ilmastokysymys on minulle kirkastanut sen, että lähimmäisemme voi olla kaikki tämä luotu. Kannanko minä lähimmäisvastuuta kaikesta luonnosta, en pelkästään ihmisistä? Millä tavalla kannan sitä vastuuta niistä ihmisistä, jotka eivät ole vielä edes syntyneet?

Jumala puhuu hälyn vaimennuttua

Kaiken keskellä Kaisamari Hintikka haluaa pitää kiinni kristillisen uskon sanomasta ja sen sisältämästä toivosta.

– Kristittyjen ikiaikainen tapa puida kysymyksiä on kuunnella omatuntoa. Jumala puhuu meille omantuntomme kautta. Voi lukea Raamattua, rukoilla ja viipyä Jumalan edessä. Kun saa vaimennettua ympäriltä maailman hälyn, saattaa kuulla, mitä hän sanoo meille.

– Toivo on keskeinen osa kristillistä uskoa. Jumala haluaa hyvää. Jumala haluaa rauhaa. Kristus on voittanut kuoleman, ja koska näin on, elämällä on viimeinen sana. Jos elämällä on viimeinen sana, meillä on toivoa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: