null Piispa Kaisamari Hintikka pyytää Venäjän ortodoksista kirkkoa muistamaan tehtävänsä: ”Kristus on rauhan tuoja ja kirkon sanoma on sovitus ja sovinto”

Piispa Kaisamari Hintikan mukaan toivo on nyt siinä, että ymmärrys elämän merkityksellisyydestä ja rauhan tärkeydestä kirkastuisi niillekin, joilta ne ovat nyt täysin kadoksissa.

Piispa Kaisamari Hintikan mukaan toivo on nyt siinä, että ymmärrys elämän merkityksellisyydestä ja rauhan tärkeydestä kirkastuisi niillekin, joilta ne ovat nyt täysin kadoksissa.

Piispa Kaisamari Hintikka pyytää Venäjän ortodoksista kirkkoa muistamaan tehtävänsä: ”Kristus on rauhan tuoja ja kirkon sanoma on sovitus ja sovinto”

Espoon piispa kehottaa uutisvyöryä seuraavia vanhempia muistamaan, että lapset eivät pysty käsittelemään asioita, jotka ovat aikuisillekin ahdistavia.

Espoon piispan Kaisamari Hintikan ensimmäinen ajatus aamun uutisia seuratessa oli "voi ei, nyt se sota sitten alkoi".

– Täytyy sanoa, että vaikka toivoin ja rukoilin muuta, niin ei tämä varsinainen yllätys ollut. Niin monet merkit ovat viitanneet siihen, että sota oli jo ennalta päätetty ja tarkasti suunniteltu. Jopa sodanjulistus oli etukäteen kuvattu, Hintikka sanoo.

Nyt Hintikan mielessä on kysymys, miten täällä Suomessa voisimme tukea hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Ukrainaa ja Ukrainan kansaa.

– Eikä täällä Suomessa voi välttyä siltäkään ajatukselta, että mitä tämä kaikki tarkoittaa meille, jotka jaamme pitkän yhteisten rajan Venäjän kanssa. Mihin meidän pitää nyt valmistautua? Mistä pitäisi kantaa huolta? Miten voisimme toimia niin, että kaikesta tästä huolimatta olemme kirkkona toivon puolella, sillä sitä ihmiset nyt tarvitsevat?

Mitä toivo tässä tilanteessa tarkoittaa?

– Sitä, että ymmärrys elämän merkityksellisyydestä ja rauhan merkityksestä pääsisi läpi ja kirkastuisi niillekin, joilta ne ovat nyt näköjään täysin kadoksissa. Vaikka voi olla, että tässä kuluu nyt aikaa, sitäkin tärkeämpää on, että ne, jotka seisovat toivon puolella, ovat sitkeitä ja muistuttavat rauhan ja rauhanomaisten keinojen merkityksestä sotimisen sijaan.

Rauha voittaa aina lopulta

Piispa Kaisamari Hintikan mukaan on luonnollista, että tällaisen ison katastrofin hetkellä jokainen miettii, mitä hänelle, omalle lähipiirille ja omalle kansalle tapahtuu.

– Samalla tiedän, että suomalaiset ajattelevat nyt ukrainalaisia, nuoria, lapsia, perheitä, vanhuksia, ihmisiä, jotka ovat syyttöminä sodan jaloissa.

Elämä ja rauha voittavat, vaikka usein se on tuntunut kestävän sietämättömän kauan.

Hintikan mukaan on hyvä katsoa kauemmas, sillä aina rauha on lopulta voittanut.

– Elämä ja rauha voittavat, vaikka usein se on tuntunut kestävän sietämättömän kauan, ja jokainen menetetty ihmishenki on liikaa. Kristittyinä meidän pitää muistaa, että Jumala haluaa rauhaa ja on elämän, ei kuoleman Jumala. Sodankin keskellä Jumala on rauhan Jumala. Sitä rauhaa me nyt rukoilemme.

Hän kirjoitti heti aamulla sosiaaliseen mediaan oman rukouksensa: "Rauhan Jumala, varjele Ukrainaa ja sen kansaa, perheitä, lapsia, nuoria ja vanhoja. Käännytä sodasta sokaistuneiden sydämet. Anna viisautta niille, joiden käsissä on rauhan avaimet. Armahda meitä kaikkia."

Kristus julisti rauhantekijät Jumalan lapsiksi

Kaisamari Hintikka on aiemmin työskennellyt Luterilaisessa Maailmanliitossa apulaispääsihteerinä ja hän tuntee eri kirkkoja. Mitä hän ajattelee Venäjän ortodoksisen kirkon toiminnasta tässä tilanteessa? Pitäisikö muiden kirkkojen yrittää vaikuttaa siihen ja kehottaa toimimaan rauhan puolesta?

– Totta kai pitää vedota, kaikkien kirkkojen. Venäjän kirkko on instituutiona tukenut Vladimir Putinia. Sen teologiaan kuuluu, että tuetaan vallassa olevaa hallitsijaa. Putinin ajattelu linkittyy puolestaan sekä isovenäläisyyteen että ortodoksiseen traditioon ja siihen, miten ne kytkeytyvät toisiinsa. Tämä ei tarkoita, että tavalliset venäläiset ortodoksit olisivat automaattisesti sodan puolella, Hintikka sanoo.

– On syytä vedota Venäjän ortodoksiseen kirkkoon ja korostaa, että he ovat ylösnousseen Kristuksen todistajia. Kristus toivotti ylösnousemuksensa jälkeen ensimmäisenä opetuslapsilleen rauhaa ja julisti rauhantekijät Jumalan lapsiksi. Kirkkojen ja kaikkien kristittyjen tehtävä on olla rauhan, ei sodan puolella.

Kirkkojen ja kaikkien kristittyjen tehtävä on olla rauhan, ei sodan puolella. Tätä viestiä pitää muiden kirkkojen Kaisamari Hintikan mukaan nyt välittää Venäjän ortodoksiselle kirkolle. Se on oman teolologiansa mukaisesti asettunut hallitsijan eli Vladimir Putinin tueksi. Kuva: Antti Rintala

Kirkkojen ja kaikkien kristittyjen tehtävä on olla rauhan, ei sodan puolella. Tätä viestiä pitää muiden kirkkojen Kaisamari Hintikan mukaan nyt välittää Venäjän ortodoksiselle kirkolle. Se on oman teolologiansa mukaisesti asettunut hallitsijan eli Vladimir Putinin tueksi. Kuva: Antti Rintala

Hintikka huomauttaa, että kun Suomen kirkko aloitti oppikeskustelut Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa 1970-luvulla, monet ainakin suomalaisista neuvottelijoista olivat viimeksi nähneet venäläisen vihollisena.

–  Oli iso ponnistus päästä tästä yli. Siinä onnistuttiin, ja tämä rohkaisee ajattelemaan, että rauhalla on mahdollisuus muissakin neuvottelupöydissä.

Hintikka ei tiedä, mitä Venäjän ortodoksinen kirkko viesteihin vastaa, mutta muilta kirkoilta lähtevän viestin täytyy olla selkeä ja kirkas.

–  Meidän pitää vedota sen puolesta, että Kristus on rauhan tuoja ja kirkon sanoma on sovitus ja sovinto niin ihmisten kesken kuin ihmisten ja Jumalan välillä. Tämä sanoma on maailmassa paljon tärkeämpi kuin mikään poliittinen rooli, johon kirkko kuvittelee olevansa sidoksissa, Hintikka sanoo.

Vanhempien on hyvä keskustella lasten kanssa

Miten Hintikka toivoo hiippakuntansa seurakuntien reagoivan tilanteeseen?

–  Piispojen yhteinen viesti kaikille seurakunnille on, että tänä iltana kello 19 kirkoissa vietettäisiin rukoushetkiä ja soitetaan rauhankelloja. Lähetin tästä hiippakuntani kirkkoherroille viestin ja tiedän, että monissa kirkoissa pidetään jo ovia auki rukousta ja keskusteluja varten.

Hintikka muistuttaa, että nyt pitää aivan erityisesti ottaa huomioon lapset ja nuoret.

–  Me aikuiset haemme kiihkeästi uutisia ja niille selityksiä. Siinä voi helposti käydä niin, että lapset joutuvat altistumaan sotaa käsittelevälle uutisvyörylle tavalla, jota he eivät pysty käsittelemään. Vanhempien pitää olla tässä tarkkana ja huolehtia, ettei niin käy. Heidän pitää myös olla valmiita keskustelemaan lasten ja nuorten kanssa tilanteesta.

–  On tärkeää muistaa ja muistuttaa, että Suomi on tällä hetkellä turvallinen maa ja että kaikki vastuunsa tuntevat aikuiset maailmassa tekevät töitä sen eteen, että Ukrainastakin tulisi jälleen sellainen, Hintikka sanoo.

Espoon seurakuntien rukoushetket löytyvät tästä linkistä ja Kauniaisten täältä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: