Historioitsija, pappi ja Kävelyfestivaalin opas Eva Ahl-Waris toivoo, että hänen vetämänsä Uskonnollisia yhteisöjä Punavuoresta Kamppiin -kävelykierros tarjoaa ihmisille lisää tietoa eri kirkoista ja uskonnollisista liikkeistä sekä uusia uskontodialogisia oivalluksia.
Etelä-Helsingissä sijaitsee eri uskontokuntien keskittymä – Syy siihen löytyy sadan vuoden takaa
Moniuskontoisuus ei ole mikään viime vuosikymmenten ilmiö, historioitsija ja pappi Eva Ahl-Waris sanoo.
Etelä-Helsinki on erityisen monimuotoinen alue uskontojen ja uskonnollisten yhteisöjen näkökulmasta. Sieltä löytyvät niin evankelis-luterilainen Johanneksenkirkko, buddhalainen meditaatiokeskus Triratna, Islam-talo, Helsingin synagoga kuin Pelastusarmeijan ja Suomen Vapaakirkon kokoontumistilatkin.
Moniuskontoisuus ei ole mikään viime vuosikymmenten ilmiö, vaan sen juuret ulottuvat 1800-luvun lopulle. Silloin kansainvälinen kauppa vilkastui ja Venäjän keisarikunnasta muutti Suomeen muun muassa katolilaisia, ortodokseja, muslimeja ja juutalaisia. Monet heistä asettuivat Helsinkiin ja etenkin kantakaupungin alueelle.
Helsingin synagoga valmistui vuonna 1905 ja vihittiin käyttöön seuraavana vuonna. Eva Ahl-Wariksen mukaan monia kiinnostaa juutalaisuus ja siihen liittyvät perinteet.
Historioitsija, pappi ja Kävelyfestivaalien opas Eva Ahl-Waris havahtui Etelä-Helsingin moniuskontoisuuteen asuttuaan itse Punavuoressa.
Aluksi omaa uskontoa harjoitettiin kodeissa tai vuokrahuoneistoissa.
– Sitten vuonna 1923 voimaan tullut uskonnonvapaus mahdollisti sen, että eri uskonnolliset yhteisöt saattoivat alkaa vapaammin rakentaa omia rakennuksiaan, kertoo historioitsija ja pappi sekä Kävelyfestivaalin opas Eva Ahl-Waris.
Uskonnonvapauden myötä kansalaiset saivat myös kääntyä mihin uskontoon tahansa – tai olla uskonnottomia.
Helsingin kantakaupunkiin rakennettiin pyhiä tiloja
Monet viime vuosisadan alussa Suomeen saapuneista juutalaisista olivat kauppiaita.
– He myivät tuotteitaan Narinkkatorilla ja Kaisaniemessä, Eva Ahl-Waris kertoo.
Tästä syystä Kampin alue muodostui myös juutalaisyhteisön asuinalueeksi.
Vuonna 1900 Helsingin kaupunki lahjoitti kaupungin juutalaisyhteisölle tontin Malminkadulta. Yhteisöllä oli vaikeuksia löytää rahoitusta synagogan rakennuttamiselle, mutta synagoga valmistui vihdoin vuonna 1906.
Islam-talo sijaitsee Fredrikinkadun ja Uudenmaankadun kulmassa. Se valmistui vuonna 1961.
Suomen Triratna-yhteisö on osa saman nimistä kansainvälistä yhteisöä.
Suomen muhamettilainen seurakunta, nykyään Suomen Islam-seurakunta, merkittiin uskonnollisten yhdyskuntain rekisteriin sata vuotta sitten. Seurakunnan perustivat Venäjältä Suomeen muuttaneet tataarit. Islam-talo sijaitsee Fredrikinkadun ja Uudenmaankadun kulmassa.
Monikulttuurisuutta edustaa myös Pursimiehenkadun buddhalainen meditaatiokeskus Triratna. Buddhalainen Triratna-yhteisö perustettiin vuonna 1973, mutta Suomen ensimmäinen buddhalainen yhteisö syntyi jo vuosikymmeniä aiemmin, vuonna 1947.
Punavuori houkutteli ”pelastustöihin”
Tänä päivänä keskiluokan suosiossa oleva Punavuori eli Rööperi oli vielä 1900-luvun alussa pahamaineinen ja levoton kaupunginosa bordelleineen ja kapakoineen.
– Tuolloin alueelle saapuivat muun muassa Pelastusarmeija ja Vapaakirkko, koska siellä eli ihmisiä, jotka tarvitsivat ”soppaa, saippuaa ja pelastusta”, Ahl-Waris sanoo.
”Soup, soap and salvation” on Pelastusarmeijan tunnetuin iskulause. Suomessa Pelastusarmeija on toiminut vuodesta 1889 lähtien. Vuonna 1895 valmistunut punatiilinen Pelastusarmeijan Temppeli ja museo sijaitsevat Uudenmaankadulla.
Pelastusarmeijan talo sijaitsee Uudenmaankadulla Punavuoressa.
Vuonna 1925 Suomen Vapaakirkko rakennutti toimitilansa Annankadulle. Tiloissa toimi myös Lähetys Hospiz -niminen majapaikka, joka on nykyään nimeltään Hotel Anna.
Keskustasta löytyy myös uushenkisten ja vaihtoehtoisia hengellisyyden muotoja etsivien kokoontumispaikkoja, kuten joogastudioita, joissa saatetaan järjestää meditaatiotilaisuuksia ja new age -henkisiä tapahtumia.
Kirkko ja kaupungin tärpit kävelyfestivaalille
Helsingin Kävelyfestivaalin ohjelmassa on mukana monenlaisia kävelykierroksia. Festivaalia on järjestetty vuodesta 2017 lähtien.
Pe 10.10. klo 16 Uskonnollisia yhteisöjä Punavuoresta Kamppiin
Ma 13.10. klo 16 Kirkkoja ja kirkkokuntia Vironniemellä
Ke 15.10. klo 17 Taiteilijakukkula Hietaniemessä
Pe 17.10. klo 17 Kekri – Gevri – Halloween – Hietaniemen hautausmaalla
Helsingin kävelyfestivaalin järjestää WalkHelsinki. Kierrosten lippuja voi ostaa täältä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tiesitkö, että Helsinki on johtava pöllökaupunki Euroopassa? Bongasimme symbolitutkijan opastuksella pöllöjä Kalliosta keskustaan
Hyvä elämä AjankohtaistaHelsingissä on rakennuksia koristavia pöllöjä ehkä enemmän kuin yhdessäkään toisessa eurooppalaisessa pääkaupungissa. Liisa Väisäsen teos Symbolien Helsinki paljastaa, mistä pöllöjä ja muitakin symboleita voi Stadissa löytää.
