Suomen tataareja johtaa pankkiuran tehnyt ekonomisti Gölten Bedretdin, jonka mielestä uskonnon pitää olla hyvän puolella
Suomen Islam-seurakunta täyttää tänä vuonna 95 vuotta. Hallituksen puheenjohtaja Gölten Bedretdin ja imaami Ramil Belyaev esittelevät Helsingin Fredrikinkadulla sijaitsevaa moskeijaa.

Suomen Islam-seurakunta täyttää tänä vuonna 95 vuotta. Hallituksen puheenjohtaja Gölten Bedretdin ja imaami Ramil Belyaev esittelevät Helsingin Fredrikinkadulla sijaitsevaa moskeijaa.

Suomen tataareja johtaa pankkiuran tehnyt ekonomisti Gölten Bedretdin, jonka mielestä uskonnon pitää olla hyvän puolella

Ensimmäiset islaminuskoiset tataarit asettuivat Suomeen 1800-luvulla. Mannerheimin kuva toimiston seinällä kertoo heidän isänmaallisuudestaan.

Tänne muuttaneet tataarit perustivat 95 vuotta sitten Suomen islam-seurakunnan. Nyt seurakuntaa johtaa ensimmäistä kertaa nainen. Sinänsä tämä ei ole suuri ihme, sillä yhteisön hallituksessa naisia on ollut jo pitkään.

– Yhteisön naiset ovat vahvoja ja tasa-arvoisia, seurakunnan hallituksen puheenjohtajana toimiva Gölten Bedretdin sanoo.

Bedretdin on 66-vuotias ekonomi, jolla on takanaan huomattava ura pankkimaailmassa. Hän aloitti Postipankin valuuttadiilerinä ja työskenteli Kansallis-Osake-Pankissa yksikön johtajana ja valuuttasalkusta vastaavana. Hän oli sekä tuomassa Suomeen primekorkojärjestelmää että perustamassa tänne Danskea. Bedretdin myös suunnitteli entisen Kansallis-Osake-Pankin dealing-huoneen, jota Nordea nykyisin käyttää.

– Minulla on perheyrityksessä uransa tehnyt mies ja kolme aikuista tytärtä. Olen välillä vaihtanut vaippoja ja välillä istunut syömässä pääjohtajien kanssa. Elämäni on ollut hyvä ja mielenkiintoinen, Bedretdin kertoo.

Tataarit huolehtivat itse lasten uskonnonopetuksesta peruskoulun opetussuunnitelman mukaan ja opettavat heille myös tataarin kieltä.

Tataarit huolehtivat itse lasten uskonnonopetuksesta peruskoulun opetussuunnitelman mukaan ja opettavat heille myös tataarin kieltä.

Seurakunnassa pohditaan myös mustia joutsenia

Suomen Islam-seurakunnan rukoushetkiä johtaa imaami Ramil Belayev. Hän on tataarien historiasta väitöskirjansa tehnyt tohtori ja muuttanut Suomeen Venäjältä 15 vuotta sitten. 

Useimmista seurakunnan käytännön asioista vastaa sen hallitus, jota Göltan Bedretdin johtaa. Hallituksen jäsenet ovat vapaaehtoisia.

– Seurakunta huolehtii jäsenistään syntymästä kuolemaan. Vastaamme myös seurakunnan omaisuudesta, johon kuuluu kaksi kerrostaloa ja kymmenkunta asuntoa. Pohdimme kulttuuriasioita, lasten äidinkielen ja uskonnon opetusta sekä autamme vaikeassa asemassa olevia yhteisön jäseniä.

– Lisäksi meillä on mustat joutsenet, Bedretdin lisää.

Mustat joutsenet?

– Tulevaisuusjaosto. Maailma muuttuu. Kaikkialla, missä on korkea elintaso, uskontojen asema heikkenee. Muutoksiin pitää varautua.

Tataarit ovat kotoisin samoista kylistä Venäjältä

Karjalan Terijoelta evakoksi joutuneen äitinsä puolelta Göltan Bedretdin on kolmannen polven suomalainen. Hänen isänsä muutti Suomeen vuonna 1920 Venäjän vallankumouksen jälkeen.

– Ensimmäiset tataarit tulivat Suomenlinnaan 1800-luvulla tsaarin sotilaina. Suurin osa sen jälkeen tulleista oli taustaltaan maanviljelijöitä, jotka tekivät talvisin rätti- ja turkiskauppaa Suomessa ja muuttivat lopulta tänne. Iso joukko pakeni kommunistista vallankumousta.

Suomi on kotimaamme, ja sitä on puolustettava.

Suomen tataarit ovat kotoisin Nizni-Novgorodin lähellä olevista kylistä. He ovat misääritataareita, jotka toimivat 1500-luvulla sotilaina Iivana Julman armeijassa.

– Ehkä soturitaustammekin vuoksi meille oli selvää, että puolustamme Suomea. Talvi- jatkosodassa palveli 155 miestä ja lisäksi 22 naista lottina, Bedretdin kertoo ja esittelee yhteisön kymmenestä sankarivainajasta kertovaa taulua.

Sodassa Suomen puolesta kaatuneiden tataarien kuvat ovat seurakunnassa kunniapaikalla. 

Sodassa Suomen puolesta kaatuneiden tataarien kuvat ovat seurakunnassa kunniapaikalla. 

Tataarit ovat isänmaallista väkeä ja ylpeitä suomalaisuudestaan. Mannerheimin kuva on seurakunnan toimistossa kunniapaikalla, ja tataariveteraaneista on tehty kirja.

– Suomi on kotimaamme, ja sitä on puolustettava. Piste.

Tataarit päättivät sopeutua elämään Suomessa

Göltan Bedretrinin mukaan tataarit eivät koe itseään maahanmuuttajiksi. Kun tataarit saapuivat Suomeen, he tekivät kovasti töitä, noudattivat Suomen lakeja, auttoivat toisiaan ja asettuivat elämään tänne. He päättivät sopeutua suomalaiseen kulttuuriin. Samalla he pitivät kiinni omasta uskonnostaan ja turkinsukuisesta äidinkielestään.

– Ei sopeutuminen ja oman yhteisön säilyttäminen ole aina ollut helppoa. Minun nuoruudessani kasvatus oli tiukkaa ja naimisiinmeno yli uskontorajan ei tullut kysymykseenkään.

Maailma muuttuu ja tataariyhteisö on pieni. Jäseniä on 600–700.

– Seka-avioliittoja on nykyisin paljon. Tosin tataarimiehet etsivät usein puolison Venäjältä omiemme parista, Bedretdin selvittää.

Gölten Bedretdinin mukaan edellinen puheenjohtaja Atik Ali kannusti häntä ryhtymään puheenjohtajaksi. Ensimmäinen nainen seurakunnan johdossa on otettu hyvin vastaan. Puheenjohtaja valitaan seurakunnan kokouksessa kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Gölten Bedretdinin mukaan edellinen puheenjohtaja Atik Ali kannusti häntä ryhtymään puheenjohtajaksi. Ensimmäinen nainen seurakunnan johdossa on otettu hyvin vastaan. Puheenjohtaja valitaan seurakunnan kokouksessa kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Tataarit elivät jo kotiseudullaan Venäjällä yhdessä kristittyjen ja juutalaisten kanssa, joten tästä ei Suomessakaan tullut minkäänlaista ongelmaa. Heillä on maailmanmitassakin erityisen hyvät välit Helsingin juutalaisen seurakunnan kanssa.

– Oman urheiluseuramme Yolduzin ja juutalaisten urheiluseuran Makkabin jäsenet ovat viettäneet kymmenien vuosien ajan Pajulahdessa hiihtolomia yhdessä. Pelaamme silloin tällöin myös jalkapalloa keskenämme, Bedretdin kertoo.

– Juutalaisilla ja tataareilla oli 1800-luvulla Suomenlinnassa jopa yhteinen rukoushuone, imaami Ramil Belyaev muistuttaa.

”Tänne tulijoiden pitää hyväksyä, että Suomi ei ole islamilainen maa”

Suomen Islam-seurakunnan moskeija Helsingissä on avoin kaikille, ja siellä käy rukoilemassa muslimeja monesta maasta. Seurakunnan jäseneksi pääsevät vain tataarit tai heidän puolisonsa kolmen vuoden koeajan jälkeen. Jäseneksi haluavan pitää osata tataaria.

– Vähemmistönä eläminen on tarkoittanut sitä, että islaminuskoa ei juuri ole näytetty muille, vaikka ei sitä olla piiloteltukaan. Toisaalta Järvenpäähän rakennettiin jo vuonna 1943 pohjoismaiden ensimmäinen moskeija, jossa on minareetti, Ramil Belyaev kertoo.

Tataariyhteisön kokoustilat ja moskeija sijaitsevat kerrostalossa Helsingin Fredrikinkadulla. Yhteisön käytössä on vain osa tiloista, loput on vuokrattu.

Tataariyhteisön kokoustilat ja moskeija sijaitsevat kerrostalossa Helsingin Fredrikinkadulla. Yhteisön käytössä on vain osa tiloista, loput on vuokrattu.

Gölten Bedretdinin mielestä nykymaahanmuuttajille pitäisi tehdä heti selväksi millainen maa Suomi on, mitä täällä saa tehdä ja mitä ei. Kaikkien pitää oppia kieli.

– Suomessa on uskonnonvapaus, eikä mikään estä harjoittamasta omaa uskontoa. Samalla tänne tulijoiden pitää hyväksyä, että tämä ei ole islamilainen maa, eikä vaatia suomalaisia muuttumaan. Suvivirsi ja joululaulut kuuluvat kulttuuriin. Lapsena olin enkelinä koulun joulujuhlassa. Isäni antoi paimenille turkikset ja Jeesukselle lampaantaljan.

Bedretdinille uskonto ja yhteisö tuovat turvaa.

– Uskonnon pitää olla hyvän puolella. Sen harjoittajien pitää seurata aikaansa ja ymmärtää, mitkä asiat kuuluvat uskonnon ydinasioihin ja mitkä ovat kulttuurisia tapoja. Jos nämä sekoittuvat, syntyy ongelmia, pahimmillaan ääriliikkeitä. Eivätkä ääriliikkeet edusta uskontoa, vaan pilaavat sen maineen, sanoo Betretdin.

YK:n julistamaa Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikkoa vietetään 1.–.7.2.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi