null Tiesitkö, että Helsinki on johtava pöllökaupunki Euroopassa? Bongasimme symbolitutkijan opastuksella pöllöjä Kalliosta keskustaan

Liisa Väisänen Kansallisteatterin pöllön luona.

Liisa Väisänen Kansallisteatterin pöllön luona.

Tiesitkö, että Helsinki on johtava pöllökaupunki Euroopassa? Bongasimme symbolitutkijan opastuksella pöllöjä Kalliosta keskustaan

Helsingissä on rakennuksia koristavia pöllöjä ehkä enemmän kuin yhdessäkään toisessa eurooppalaisessa pääkaupungissa. Liisa Väisäsen teos Symbolien Helsinki paljastaa, mistä pöllöjä ja muitakin symboleita voi Stadissa löytää.

Sinunkin lähialueeltasi saattaa löytyä pöllö, tuo vanha viisauden symboli. Helsingissä on nimittäin varsin paljon pöllöjä rakennuksia koristamassa. Kirjassa Symbolien Helsinki – opas pääkaupungin salaisuuksiin (SKS Kirjat) kerrotaan kahdeksan pöllön tarina, mutta tarkkasilmäinen voi bongata niitä kaupungilta enemmänkin.

Kaupunkikuvassa on niin paljon symboliikkaa, ettei kaikki edes mahtunut kirjaan mukaan.

– Helsinki on suorastaan rakennettu symbolien avulla ja niiden ympärille, kertoo itse Pohjois-Helsingissä syntynyt, rakennushistoriaan perehtynyt symbolitutkija Liisa Väisänen

Pöllön, salaperäisen ja myyttisen yön linnun, symbolitaustaa tutkiessa saa vaeltaa esihistoriallisiin kulttuureihin saakka. Kun ihminen oli vielä metsästäjä-keräilijä, olivat pöllömäiset ominaisuudet elinehto – kyky liikkua liki äänettömästi, nähdä hämärässä ja ennenkaikkea tarkka kuulo. 

– Pöllön symbolimerkitys lähtee siis käytännön viisaudesta, ihmisen toimeentulosta. Vasta myöhemmin, kaupunkikulttuureihin tultaessa siihen on alettu liittää oppineen viisauden kuvaa. Pöllön perusmerkitys viisauden symbolina on kuitenkin säilynyt, vaikka meidän käsityksemme viisaudesta on muuttunut, Väisänen kertoo.

Riippumatta siitä, mikä henkilökohtainen uskomme on, puhumme yhä symbolien kieltä.

Pöllö on inspiroinut mieliä eri sivilisaatioiden mytologioissa. Roomalaisittain pöllö on kulkenut viisauden jumalattaren Minervan mukana, joten sitä on luontevasti pidetty viisauden ja tiedon tunnuksena. Latinalaisittain Minervan vastine on metsästyksen, villieläinten ja metsien jumalatar Diana. Kreikkalaisessa mytologiassa Minervaa taas vastaa Athene, joka hänkin kantaa pöllöä olallaan, kilpensä päällä tai kädessään.

Pienikokoisen, myös Suomessa nähdyn pöllölajin nimi minervanpöllö (Athene noctua) on siis jumalaista alkuperää. Minervanpöllöä on käytetty myös filosofian vertauskuvana, koska muinaiset helleenit näkivät yhtäläisyyttä pöllön luonnollisen käyttäytymisen ja yksinäisyyteen etsiytyvien filosofien elämäntyylissä. 

Mutta vaikka pöllöhahmo liitetään usein viisauteen, sitä on käytetty symboloimaan myös negatiivisempia ominaisuuksia, kuten tyhmyyttä ja jopa hulluutta.

– Ainahan on sanottu, että viisaus ja hulluus ovat lähellä toisiaan. Helsingin pöllöt tosin viittaavat vain monenlaiseen viisauteen, olipa kyseessä Kansallisteatterin pöllön tapaan taiteen tekeminen, Pitkälläsillalla insinööritaidon tyyppinen viisaus tai yliopiston yhteydessä – esimerkiksi ylioppilastalolla ja fysiologian laitoksella – antiikin kautta tuleva viisaus, Väisänen toteaa.

Uskonpuhdistusta eli reformaatiota voi ainakin osin syyttää siitä, että pöllö alettiin nähdä synkemmässä valossa. 

– Joidenkin vanhojen symbolien merkitys muuttui päinvastaiseksi reformaation myötä. Näin kävi myös pöllölle. Protestanttisessa taiteessa se alkoi edustaa pimeyden voimia, hulluutta ja tyhmyyttä. 

Liisa Väisänen ja Kansallisteatterin pöllö.

Liisa Väisänen ja Kansallisteatterin pöllö.

Meidän aikanamme pöllöllä on erilaisissa logoissa tai muissa merkeissä haluttu viitata nimenomaan viisauteen.

– Meillä on pöllöjä tohtorinhattu päässään tai karttakeppi kädessä. Pöllölle on myös laitettu silmälasit, koska niistä tulee myös viisauden symboli. 

Symbolit ovat Väisäsen mielestä mielenkiintoinen tapa oppia ja tiedostaa historiaa: niin Helsingin, Suomen kuin Euroopankin historiaa. Helsinki rakennettiin pääosin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, joten tuon ajankohdan tyylisuuntauksilla on merkittävä osuus Helsingin katukuvassa nykyäänkin. 

– Helsinki on suhteellisen uusi kaupunki ja symbolitutkimuksen kannalta äärimmäisen mielenkiintoinen. Kaupunkia rakennettiin juuri silloin, kun arkkitehtuurissa tulivat muotiin uusio- eli kertaustyylit – esimerkiksi uusgotiikka ja uusklassismi. 

Pöllöjä Helsingissä todella on Väisäsen mukaan poikkeuksellisen paljon verrattuna muihin Euroopan kaupunkeihin.

– Helsinki on vahva jugendkaupunki ja tuo aikakausi suosii nimenomaan tämän tyyppisten symbolien käyttöä koristeellisina elementteinä rakennuksissa. Muissa, vanhemmissa Euroopan kaupungeissa pöllöjä löytää ehkä enemmän patsaista ja taidemaalauksista. 

Väisänen muistuttaa, että myös kristillisen symboliikan perusta kurottaa kauas antiikin aikaan. Kristinusko vahvisti symbolien käyttöä kaikessa luovassa ilmaisussa.

– Jo kristinuskon varhaisina vuosina kirkkoisät päätyivät ajattelemaan, että koko maailma on Jumalan ihmisille antamaa viestiä. Viestit täytyy vain oppia lukemaan. He kehittivät symbolisanakirjoja, joissa ilmiöille ja asioille salamasta simpukkaan ja kolmiosta veteen annettiin selitys. Näistä symbolisanakirjoista tuli kuvallisen ilmaisumme perusta, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Se on symbolien kieli, jota puhumme yhä riippumatta siitä, mikä henkilökohtainen uskomme on.

Kahdeksan pöllön kierros Helsingissä


1. Helsingin työväenopisto

Helsingin työväenopiston Helsinginkatu 26:ssa sijaitsevan talon sisäänkäynnin yläpuolella olevassa medaljongissa on kuvattuna vinhaa vauhtia eteenpäin kulkeva mies. Hänen olkapäällään istuu pöllö, tiedon symboli.

– Pöllö edustaa sivistystä, joka saa klassiseen tapaan alastomana kulkevan ihmisen etenemään kohden hyvää tulevaisuutta, Väisänen kertoo.

Helsingin työväenopisto, Helsinginkatu 26. Kuva: Marco Peretto

Helsingin työväenopisto, Helsinginkatu 26. Kuva: Marco Peretto


2. Pitkäsilta

Vuonna 1912 valmistuneen Pitkänsillan pöllö lienee koko kaupungin modernein.

– Se sopii hienosti sillan toiseen koristekuvioon eli Helsingin vaakunaan, koska tyylitellyn pöllön keho muistuttaa muodoltaan vaakunan kilpeä. Sen silmät pistävine katseineen muodostuvat rakennustaiteelle tyypillisistä kotilon mallisista kiehkuroista.

– Pöllö symboloi viisautta ja tietoa. Tässä se on kunnianosoitus rakentamisen taidolle, Väisänen toteaa.

Pitkänsillan pöllö on on vaakunan muotoinen. Kuva: Mari Aarnio

Pitkänsillan pöllö on on vaakunan muotoinen. Kuva: Mari Aarnio


3. Fysiologian laitos

Fysiologian laitoksen Siltavuorenpenkereelle näkyvässä julkisivusta voi löytää useita pöllöjä. Helpoiten erottuvan, klassisen pöllön lisäksi tarkkaavainen talon katselija erottaa pöllöjä ja niiden tutkivia silmiä myös muissa koristerakenteissa.

– Pöllö, joka on ollut viisauden symboli antiikin ajoista saakka, sopii mitä parhaiten yliopiston rakennusten symboliikkaan, Väisänen sanoo. 

Helsingin yliopiston fysiologian laitos, Siltavuorenpenger 20. Kuva: Marco Peretto

Helsingin yliopiston fysiologian laitos, Siltavuorenpenger 20. Kuva: Marco Peretto


4. Kansallisteatteri

Läntiseltä teatterikujalta löytyvän Kansallisteatterin rakennuksessa pöllö, vanha Minerva-jumalattaren sekä viisauden ja tiedon symboli, esiintyy monin tavoin.

Suomen Kansallisteatteri, Läntinen teatterikuja 1. Kuva: Marco Peretto

Suomen Kansallisteatteri, Läntinen teatterikuja 1. Kuva: Marco Peretto

Kansallisteatterin ikkunanpielestä katseleva pöllö. Kuva: Marco Peretto

Kansallisteatterin ikkunanpielestä katseleva pöllö. Kuva: Marco Peretto


5. Uusi ylioppilastalo

Pöllö löytyy myös Mannerheimintien alkupäässä sijaitsevan Uuden ylioppilastalon sisäänkäynnin yhteydestä, oven pylvään ylärajasta.

– Nämä antiikin symbolit, pöllö eli viisauden jumalattaren Minervan tunnus ja Apollon-jumalan lyyra viittaavat yliopiston tehtävään yhteiskunnassa, Väisänen selventää.

Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5. Kuva: Marco Peretto

Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5. Kuva: Marco Peretto


6. Panun talo

Kruunuvuorenkadulta löytyvässä Panun talossa sen erkkerin alapuolella olevat pöllöt ovat tiedon symboleita.

– Muutenkin rakennus on täynnä pieniä kuvallisia yksityiskohtia ja symboleista kiinnostuneelle suoranainen runsaudensarvi. Rakennuksen symboliikka on myös hyvin optimistinen: se kertoo tiedosta, taidosta ja kehityksestä, Väisänen toteaa.

Panun talo, Kruunuvuorenkatu 3. Kuva: Marco Peretto

Panun talo, Kruunuvuorenkatu 3. Kuva: Marco Peretto


7. Norman talo

Katajanokankadulla sijaitsevassa Norman talossa pöllö on ennemmin liitettävissä kansanperinteeseen kuin antiikkiin. Asuintaloon on haluttu liittää ylijumaluuksiin liittyvä tieto, taito ja pyhyys.

Norman talo, Katajanokankatu 3. Kuva: Mari Aarnio

Norman talo, Katajanokankatu 3. Kuva: Mari Aarnio


8. Kansallismuseo

Mannerheimintien varrella olevan Kansallismuseon koristelussa näkyvät Kalevalassakin esiintyvät suomalaisen muinaisuskon ja tarustojen eläimet. Siivet levällään oleva pöllö kuvastaa suojelua.

Suomen kansallismuseo, Mannerheimintie 34. Kuva: Marco Peretto

Suomen kansallismuseo, Mannerheimintie 34. Kuva: Marco Peretto

Pöllö eri kulttuureissa

Mielipiteet ja uskomukset siitä, edustaako pöllö vaikkapa viisautta tai jopa kuolemaa, ovat vaihdelleet kansoittain ja kulttuureittain. 

Muinaiset kreikkalaiset pitivät pöllöä ihmisen viisauden ja oppineisuuden symbolina. Muun muassa filosofi Aristoteleen kerrotaan tutkineen pöllöjä. Hänen jälkeensä monet tiedemiehet ja taiteilijat ovat jakaneet tämän kiinnostuksen kohteen.

Monet Amerikan alkuperäisheimot palvoivat pöllöä viisauden symbolina ja uskoivat sen suojelevan pahuudelta ja vaikeuksilta. Heille lintu itsessään oli onnea tuova taikaesine, ja pöllön höyhenistä tehtiin muun muassa amuletteja. Joidenkin heimojen keskuudessa pöllö kuitenkin merkitsi kuolemaa ja tuhoa. Samalla tavoin kielteisesti pöllöön suhtaduttiin myös Kiinassa, jossa sitä pidettiin onnettomuuden enteenä.

Muinaisina aikoina pöllön uskottiin olevan maaginen ja sen ajateltiin olevan yhteydessä henkimaailmaan, shamaaneihin ja noitiin. Noitien kanssa kaveeraamaan pöllö liitettiin Afrikassa ja erityisesti Madagaskarin saarella. 

Joissakin kulttuureissa pöllön on ajateltu olevan kuoleman kumppani. Muun muassa muinaiset keltit uskoivat linnun olevan lähestyvän kuoleman sanansaattaja. Muinaisessa Egyptissä pöllön ajateltiin suojelevan vainajia ja saattelevan heidän sielunsa Tuonelaan. Sitä kohdeltiin suurella kunnioituksella, joskus lintu jopa muumioitiin. Hindut puolestaan uskoivat pöllön saattavan kuolleiden sieluja heidän matkallaan tuonpuoleiseen.

Näitä sangen synkkiäkin suhtautumistapoja on kenties siivittänyt pöllön luontainen käyttäytyminen. Se on ihmisarka yöeläin, joka lentää epätodellisen äänettömästi. Myös huhuilu, joka on erityisen voimallista linnun soidinaikaan, voi kuulostaa jokseenkin aavemaiselta. Todellisuudessa pöllö on lempeä lintu, eikä hyökkää kuin poikasia puolustaessaan. 

Puolalaisissa taruissa syy pöllön öiseen elämään onkin kaikkea muuta kuin pelottava. Sen kerrotaan pysyttelevän yön varjoissa siksi, että päiväsaikaan näyttäytyessään sen kauneus saisi muut linnut kovin kateellisiksi.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: