”Väkivallan kulttuuria on vaikea muuttaa” – Etelä-Sudanissa etsitään ratkaisua sisällissotaan
Katolinen pappi James Oyet Latansio ja helluntaipiispa Isaiah Dau Majok etsivät Suomesta tukea Etelä-Sudanin rauhanprosessiin.

Katolinen pappi James Oyet Latansio ja helluntaipiispa Isaiah Dau Majok etsivät Suomesta tukea Etelä-Sudanin rauhanprosessiin.

”Väkivallan kulttuuria on vaikea muuttaa” – Etelä-Sudanissa etsitään ratkaisua sisällissotaan

Etelä-Sudanin sisällissota on johtanut laajaan nälänhätään. Kirkoilla on tärkeä rooli paikallisina rauhanrakentajina.

Maailman nuorin valtio Etelä-Sudan on ollut suurimman osan itsenäisyytensä ajasta vuonna 2013 alkaneen sisällissodan kourissa. Nyt maata koettelee myös nälänhätä, jonka arvioidaan olevan ihmisten – ei luonnonilmiöiden – aikaansaannosta. Pahimmin nälästä kärsivät alueet ovat niitä, joissa soditaan eivätkä ihmiset pääse taistelujen vuoksi korjaamaan kylvämäänsä satoa. Niille on vaikea myöskään saada apua perille. Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu toimittaa hätäapua perille YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman kautta.

Nälkä ei kuitenkaan ole vain sodan eristämien alueiden ongelma. Suomessa vieraileva katolinen pappi James Oyet Latansio muistuttaa, että talouden romahdus ja nopea inflaatio ovat syynä siihen, ettei tavallisilla perheillä ole enää varaa ruokaan. Tavallisten peruselintarvikkeiden, kuten maissijauhon, hinnat ovat kivunneet niin korkeiksi, ettei niitä pysty normaalilla palkalla hankkimaan. Pääkaupungin Juban kaduilla näkee kerjääviä pikkulapsia, ja jotkut turvautuvat aseisiin hankkiakseen ruokaa perheilleen.

YK:n arvion mukaan nälänhädän piirissä on Etelä-Sudanissa noin 100 000 ihmistä ja miljoona on välittömässä vaarassa. Aliravitsemuksesta kärsii lähes 300 000 lasta. Jonkinasteisen avun tarpeessa on noin 5 miljoonaa ihmistä eli noin 40 prosenttia väestöstä. Vaikein tilanne on Unityn osavaltiossa.

Kirkot haluavat tarjota puolueettoman foorumin

James Oyet Latansio on Etelä-Sudanin kirkkojen neuvoston pääsihteeri. Neuvosto saa tukea Suomesta Kirkon Ulkomaanavulta. Kirkkojen neuvostolla on oma toimintaohjelma, jolla se pyrkii rakentamaan rauhaa ruohonjuuritasolta alkaen. Latansio kertoo, että kun Sudanissa aiemmin 1970- ja 2000-luvulla rakennettiin rauhaa, neuvotteluihin osallistuivat vallanpitäjät. Tavallisella kansalla ei ollut tietoa sopimusten sisällöstä. Rauha merkitsi samaa kuin laukausten loppuminen.

– Me kaikki olemme osa ongelmaa, mutta me voimme olla myös osa ratkaisua.

Etelä-Sudanin helluntaikirkon piispa Isaiah Dau Majok

Vuosia jatkuneen väkivallan ja sodan kulttuurin muuttaminen ei Latansion mukaan ole helppoa. Kirkot haluavat tarjota puolueettoman foorumin, jossa tavalliset eteläsudanilaiset voivat kohdata toisensa pelkäämättä ja rakentaa luottamusta.

– Sotavuodet ovat tuhonneet monen elämän ja sota on aiheuttanut paljon traumoja, jotka on parannettava, ennen kuin voimme rakentaa sovintoa, Latansio kertoo.

Sisällissota on käynyt monimutkaisemmaksi

Latansion kanssa Suomessa vierailee myös Etelä-Sudanin helluntaikirkon piispa Isaiah Dau Majok. Kirkonmiehet osallistuvat 5.–6.4. Suomen ulkoministeriön johdolla järjestettävään kansainväliseen rauhan- ja sovinnontyötä käsittelevään konferenssiin.

Piispa Majok toteaa, että Etelä-Sudanin ongelmat eivät ole vain aseellisten joukkojen syytä.

– Me kaikki olemme osa ongelmaa, mutta me voimme olla myös osa ratkaisua. Jos kykenemme sotaan, kykenemme halutessamme myös rauhaan, Majok sanoo.

Hän toteaa, että Etelä-Sudanin sisällissota alkoi poliittisista ristiriidoista. Jatkuessaan se on monimutkaistunut ja mukaan on tullut myös heimojen välisiä kiistoja. Viime vuoden lopulla YK varoitti, että tilanne voi kärjistyä kansanmurhaksi.

– Poliittiset ja etniset syyt ovat kietoutuneet yhteen. Meidän pitäisi kuitenkin muistaa, että kukaan ei ole syntyperänsä vuoksi enemmän tai vähemmän eteläsudanilainen. Kosto ei ole oikea tie. Katkera kansa ei menesty.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: