Syyriassa asuva katolinen pappi: ”Rajat kiinni ei ole vastaus”
Vaikeista ajoista huolimatta jesuiitta Magdi Seif uskoo, että kristityillä on Lähi-idässä tärkeä tehtävä.

Vaikeista ajoista huolimatta jesuiitta Magdi Seif uskoo, että kristityillä on Lähi-idässä tärkeä tehtävä.

Syyriassa asuva katolinen pappi: ”Rajat kiinni ei ole vastaus”

Egyptiläisen jesuiittaisän Magdi Seifin mielestä Eurooppa on kadottanut sielunsa, kun se taipuu poliittisen islamin edessä. – Toinen ihminen, turvapaikanhakija, ei kuitenkaan voi olla pelon lähde, hän sanoo.

Syyriassa on rauhallista. Kaikki ei ole pelkkää tuhoa. Kuulostaa erikoiselta, mutta katolinen jesuiittaisä Magdi Seif tarkoittaa, mitä sanoo.

– Uutistoimistojen ongelma Lähi-idässä on se, että yhdestä kivirauniosta johdetaan koko tarina, jolloin yksittäiset tapaukset nähdään osana jotakin suurempaa ilmiötä, Seif sanoo.

Hän on asunut puolitoista vuotta Homsin kaupungissa Syyrian rannikon tuntumassa. Sisällissodan alkuvaiheessa Homs oli kapinallisten hallussa, mutta sitten hallitus valtasi sen takaisin. Isä Magdin muistitikulla on paljon kuvia katolisen avustusjärjestön Jesuit Refugee Servicen arjesta. On totta, että kaikki ei ole rauniona.

Ja silti elämä on arvaamatonta. Juuri isä Magdin Suomen-vierailun aikana helmi–maaliskuun taitteessa presidentti Bashar al-Assadin oman uskonnollisen viiteryhmän alaviittien (šiialainen haara) lähiössä Homsissa räjähti kaksi autopommia. Ainakin 57 sai surmansa. Tekijäksi ilmoittautui Isis. Se vetää mietteliääksi.

– Pommit räjähtivät paikassa, johon päästäkseen on läpäistävä useita tarkastuspisteitä. Sinne on erittäin vaikea päästä, Seif sanoo.

– Siksi on pohdittava vaihtoehtoa, että pommittaja tuleekin hallituksen joukkojen sisäpiiristä, hän sanoo.

Samana sunnuntaina rähähti myös Damaskoksessa. Viimeisen kolmen kuukauden aikana yksistään autopommit ovat tappaneet pitkälti toistasataa.

– Silti haluan nimenomaan sanoa, että toivoa on. Jos sinulla on uskoa, tiedät, minkä varassa elämäsi on, ja silloin et pelkää mitään.

Vanhan Egyptin lumoissa

Isä Magdi Seif on syntyjään Shobran poikia. Shobra on kristittyjen kaupunginosa Egyptin pääkaupungissa Kairossa. Kuusilapsinen perhe kuului koptilaiskatoliseen kirkkoon, joka toimii suoraan Vatikaanin alaisena.

– 1950–60-luvuilla Kairo oli todellinen kulttuurimetropoli, jossa asui libanonilaista ja italialaista syntyperää olevia laulajia ja filmitähtiä, muistelee tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Seif.

Omar Sharifin kaltaiset elokuvatähdet saivat nimeä myös Hollywoodissa, ja Egyptissä yhdistyivät huolettomuus ja eksoottisuus.

– Egypti on kuitenkin muuttunut valtavasti. En tunnista sitä samaksi maaksi, jossa vietin nuoruuteni, Seif sanoo.

Vaalien alla Muslimiveljeskunta esiintyy aina demokratian ystävänä, mutta heti kun se saa vallan, alkavat vaikeudet.

Muutos alkoi 1970-luvulla. Egyptin silloinen presidentti Anwar Sadat laskelmoi, että lännen kapitalismin ja idän sosialismin puristuksessa Egypti säilyttäisi riippumattomuutensa ja vahvan identiteettinsä, mikäli sen selkäranka löytyisi islamista. Sadatin edeltäjä Nasser oli jo 1950-luvulla hajottanut islamistisen Muslimiveljeskunnan, mutta kun se 1970-luvun alussa ilmoitti luopuvansa väkivallasta, Sadat vapautti järjestön jäsenet vankilasta.

– Sadat tarvitsi Muslimiveljeskunnan apua kommunismia vastaan, mutta hän oli naiivi, Magdi Seif arvioi.

Lokakuussa 1981 Muslimiveljeskunnasta irtaantuneet islamistit salamurhasivat 62-vuotiaan Sadatin.

– Islamistit kasvattivat vaikutusvaltaansa Persianlahden öljymaiden rahoituksella, ja kun egyptiläiset luonnostaan ovat hyvin uskonnollisia, maaperä yhteiskunnan islamisoitumiselle oli hedelmällinen.

Kommunismin hajottua arabimaiden sosialistidiktaattorit ovat yksi toisensa perään kaatuneet, mutta yritykset asettaa niiden paikalle islamistinen hallinto ovat Magdi Seifin mukaan vahingollisia.

– Vaalien alla Muslimiveljeskunta esiintyy aina demokratian ystävänä, mutta heti kun se saa vallan, alkavat vaikeudet, hän sanoo.

– Egypti joutui tähän ansaan. Tällä hetkellä suuri kysymys on, pystyykö Abdel Fatteh al-Sisi luopumaan vallasta. Jos hän pystyy luopumaan vallasta, Egypti voi vielä pelastua.

Kristityille sovittelijan rooli

Uskonnollisten vähemmistöjen asema on vaikeutunut Lähi-idässä merkittävästi sen jälkeen, kun Saddam Hussein kukistettiin vuonna 2003. Magdi Seifin mielestä kristittyjen ei silti pidä luovuttaa. Hän haaveilee jo sodanjälkeisen Syyrian jälleenrakentamisesta.

– Syyriassa eri uskonnolliset ryhmittymät eivät nyt tahdo tulla keskenään toimeen, Seif sanoo.

– Kuitenkin perinteisesti kristityt ovat tulleet toimeen šiialaisuuden ja sunnalaisuuden eri suuntausten sekä esimerkiksi druusien kanssa. Tämän vuoksi kristilliset kirkot voisivat olla välittäjän roolissa, hän sanoo.

Eurooppa, joka on kadottanut sielunsa, taipuu poliittisen islamin edessä.

Kun Syyrian sisällissodan alkuvaiheessa toukokuussa 2011 Syyrian kapinalliset ottivat Homsin hallintaansa, kristityt pakenivat kaupungista.

– Silloin Homsiin jäi vain yksi pappi, hollantilaissyntyinen Frans van der Lugt, joka oli asunut Syyriassa neljä vuosikymmentä, Seif kertoo.

Kapinalliset ampuivat van der Lugtin vuonna 2014.

– Mutta kun hallitus toukokuussa 2014 valtasi Homsin takaisin, kristityillä oli suuri rooli yhteen sovittelijana, Seif sanoo.

Kristittyjen kohtaama väkivalta ei ole Seifin mukaan ollenkaan uusi ilmiö.

– Lähi-idässä kristityt joutuvat tietyin väliajoin kohtaamaan väkivallan aallon. Tällainen oli jo Armenian kansanmurha. Aina välillä meidän vain pitää antaa uhri, Seif toteaa.

 

"Mikään ääripää ei ole reilu"

Lähi-itä heijastuu myös Eurooppaan. 2015 alkaen Eurooppaan tuli noin miljoona turvapaikanhakijaa. Toiselta puolen Eurooppa vapisee ja on peloissaan. Toiselta puolen maallistunut, humanistinen Eurooppa haluaa avata kaikki rajansa.

Magdi Seif tietää tilanteen, sillä hän on asunut Euroopassa ja vanhana Suomen-kävijänä on ajan tasalla myös rautatientorin mielenosoituksista.

– Mikään ääripää ei ole kenellekään reilu, hän sanoo.

– Monien turvapaikanhakijoiden mukana Eurooppaan kantautuu hyvin fundamentalistinen islam, ja se pitää tiedostaa.

Seif viittaa Egyptissä koko ikänsä asuneeseen jesuiittakollegaansa Henry Bouladiin, joka on arvostellut Eurooppaa siitä, että se voi sanoa kristinuskosta mitä tahansa, mutta islamista ei uskalleta puhua samalla tavalla.

– Ymmärtääkö Eurooppa, millaisia asioita voi tapahtua demokratian nimissä? Eurooppa, joka on kadottanut sielunsa, taipuu poliittisen islamin edessä, Seif sanoo.

Hänen mukaansa ainoa keino estää taipuminen on juurtua uudelleen Euroopan omiin kristillisiin arvoihin.

– Rajat kiinni ei ole vastaus, hän painottaa.

Mutta jos Eurooppa löytää uudelleen juurensa ja identiteettinsä, silloin eurooppalaiset tietävät, keitä he ovat ja minkä varassa heidän elämänsä on.

– Euroopalla on nyt hieno tilaisuus palata omiin kristillisiin juuriinsa ja siltä arvopohjalta kohdata toisia ihmisiä.

– Kun sinulla on uskoa, ja tiedät, mikä sinua kantaa, et pelkää mitään.

 

Korjaus 6.4. kello 10.20: Otsikko muutettu muodosta "katolilainen pappi" muotoon "katolinen pappi".

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: