Gurun opissa: Anna joulun valon valaista sisimpäsi
Gurun opissa

Gurun opissa

Gurun opissa: Anna joulun valon valaista sisimpäsi

Näkymätön Jumala tulee näkyväksi, asettuu sisimpäämme ja valaisee elämämme. Siinä on joulun ihme.

Kylmänä talvipäivänä venemiehet laskivat maihin Bosporin rannalle ja jättivät sinne kuusissakymmenissä olleen munkin ja hänen oppilaansa. Paikka oli lähellä Krysopolista, jonne munkki oli määrätty karkotettavaksi.

Kaksikko seisoi autiolla rannalla ilman ruokaa ja varusteita. Munkki ei tästä lannistunut. Hän rukoili, kiitti Jumalaa ja lähti oppilaansa kanssa matkaan. Pian he löysivät raunioituneen rukoushuoneen, jonka he kunnostivat käyttöönsä. Munkki oli nimeltään Simeon Uusteologi ja hänen oppilaansa Kristoforos Faguras.

Tämä tapahtui noin vuonna 1020. Simeon oli karkotettu Konstantinopolin läheltä Pyhän Mamaksen luostarista, jonka johtajana hän oli toiminut 25 vuotta. Simeon perusti remontoidun rukoushuoneen yhteyteen uuden luostarin ja johti sitä 18 vuotta eli elämänsä loppuun asti.

Jumala on näkymätön ja saavuttamaton ja kuitenkin hänet voi nähdä ja kokea.

Konstantinopolissa Simeonilla oli vaikutusvaltaisia vastustajia sekä kirkossa että hovissa, jos kohta puolustajiakin. Vastustajia ärsytti Simeonin horjumaton usko siihen, että Jumalan vaikutuksen voi oikeasti tuntea. Jumalan voi ”nähdä”, jos ei fyysisin silmin, niin sisäisesti.

Hän tiesi ja koki syvästi, että Jumalan olemusta ei kukaan – eivät edes enkelit – voi kuvata, tulkita tai nimetä. Hän opetti, että Jumala on näkymätön ja saavuttamaton ja kuitenkin hänet voi nähdä ja kokea. Simeon oli kokenut sen monta kertaa mystisissä näyissä, joissa Jumala oli ilmestynyt hänelle ylimaallisena valona. Hän ei voinut vaieta kokemuksistaan eikä ymmärtänyt niitä, jotka sanoivat, ettei nykyään enää ollut mahdollista nähdä Jumalaa tai kokea hänen vaikutuksiaan kuten joskus Raamatun aikoina.

 

Vastustajansa Simeon suututti sanomalla, että Pyhää Henkeä ei lähettykään epäuskoisille, spekuloijille tai kaunopuhujille eikä mahtimiesten suosion tavoittelijoille, vaan ”hengessään köyhille ja köyhyydessä eläville, sydämeltään ja ruumiiltaan puhtaille, yksinkertaisesti puhuville ja vieläkin yksinkertaisemmin eläville, jotka eivät eksy ajatustensa sokkeloihin”.

Simeon väitti, että Jumala ilmestyy ja hänet voi kokea tässä elämässä eikä vasta tulevassa, ja kun hänet kerran on nähnyt, hänet voi nähdä kaikessa. Se oli hänelle ihme, josta ei voinut olla hiljaa: ”Mistä minä olisin tiennyt, että sinä näyttäydyt luoksesi tuleville, jotka ovat vielä maailmassa? Mistä minä olisin tiennyt, oi Valtias, että sinä, näkymätön ja kaiken ylittävä, olet näkyvä ja asetut sisimpäämme?” hän kirjoitti.

Omasta mielestään valmis ei ikinä näe Jumalaa.

Tästä ihmeestä kertoo myös jouluevankeliumi. Jumala syntyi ihmiseksi ja tuli niin pieneksi, että voisi mahtua meihin.

Miten me voisimme nähdä ja tuntea hänet? Vain siten, että pienennymme. Kun katselemme omaa elämäämme ja näemme omat puutteemme ja virheemme, egomme pienenee. ”Katumus on ovi, joka johtaa pimeydestä valoon”, Simeon kirjoittaa.

Omasta mielestään valmis ei ikinä näe Jumalaa. Ilman oman elämän rehellistä katselemista ja katumusta sydämemme ei helly, korvamme eivät herkisty kuulemaan eivätkä silmämme kostu. Monesti juuri kyynelten tie vie Jumalan sisäiseen näkemiseen. Alkuun katkerat kyyneleet voivat muuttua ilon ja myötätunnon kyyneleiksi ja sisimpään kajastaa katoamaton valo.

Simeonin rukous

”Oi, Sinä armahtavainen ja laupias Jumala,

minun Luojani,

anna saavuttamattoman valosi virrata ylleni

ja täyttää minun sydämeni ilolla.

Älä vihastu minuun äläkä jätä minua,

vaan valaise sieluni valollasi,

sillä Sinä, oi Jumalani, olet Valo."

(Suom. Irmeli Talasjoki)

 

Ohjaajana Simeon Uusteologi

Kolmea kristillistä mystikkoa on kunnioitettu arvonimellä ”Teologi”. Ensimmäinen heistä on Uuden testamentin neljännen evankeliumin kirjoittaja apostoli Johannes. Toinen on 200-luvulla elänyt Gregorios Teologi eli Gregorios Nazianzilainen ja kolmas Simeon Uusteologi.

Simeon Uusteologi eli 1000-luvun vaihteessa nykyisen Turkin alueella. Nuorena hän opiskeli setänsä hoivissa ja hoiti tämän taloutta Konstantinopolin hovissa. Hänen elämäänsä vaikutti ratkaisevasti maallikkomunkki Simeon Harras. Tämä neuvoi hänet Pyhän Mamaksen luostariin, jossa hänet vihittiin munkiksi ja papiksi ja jo 31-vuotiaana luostarin johtajaksi. Sieltä hänet karkotettiin. Simeon oli kiistelty hahmo, koska hän puhui niin avoimesti jumalallisen valon kokemuksistaan. Loppuelämänsä hän vietti pienessä pyhän Marinan luostarissa. Häneltä on säilynyt 92 opetuspuhetta ja 58 hymniä. Suomeksi hänen opetuksiaan on julkaistu Filokaliassa. Suomeksi on julkaistu myös arkkipiispa Vasili Krivosein teos Simeon Uusi Teologi.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi