Lauluhäpeä voi johtaa pahimmillaan siihen, että ihminen lopettaa laulamisen kokonaan.
Häpeän hiljentämät – moni meistä on kokenut laulamiseen liittyvää huonommuutta
Laulullinen häpeä juontaa usein juurensa lapsuuteen, esimerkiksi koulujen laulukokeisiin tai vanhempien vähättelyyn, sanoo aihetta tutkinut Iris Seesjärvi.
Kuristaako kurkkua? Tuntuuko, ettei henki kulje? Eikö laulu lähde lentoon?
Kyse voi olla laulullisesta häpeästä.
Laulullinen häpeä tarkoittaa häpeän ja riittämättömyyden tunteita, joita syntyy, kun laulamisessa ilmenee ilmaisullisia ja teknisiä ongelmia. Näin määrittelee Iris Seesjärvi, joka alkoi tutkia laulullista häpeää kymmenen vuotta sitten opiskellessaan laulupedagogiksi Centria Ammattikorkeakoulussa Kokkolassa.
Jos lapsi ei ole saanut vanhemmilta hyväksyntää ja kannustusta ja esimerkiksi hänen lauluääntään on vähätelty, voi hän mennä täysin lukkoon.
Seesjärvi kiinnostui Suomessa vähän tutkitusta aiheesta omien kokemustensa vuoksi.
– Minulla oli lauluharrastuksen alussa teknisiä haasteita, mikä johtui paljolti siitä, etten löytänyt opettajani kanssa yhteistä kieltä. Kun en edistynyt mielestäni tarpeeksi hyvin, koin laulutunneilla epämääräistä ahdistusta ja kurkkuani kuristi.
– Kesti jonkin aikaa ymmärtää, mistä on kyse. Silmäni avasi Ben Malisen teos Elämää kahlitseva häpeä, joka sai pohtimaan häpeän merkitystä laulun kehityksen esteenä.
Seesjärvi jatkaa nyt aiheen parissa väitöskirjatutkijana musiikkitieteen oppiaineessa Turun yliopistossa. Aiheena on Klassisen ammattilaulajan häpeä ja häpeänsietokyky.
Iris Seesjärvi sai sysäyksen laulullisen häpeän tutkimiseen omista kokemuksistaan.
Huono itsetunto usein taustalla
Vaikka Iris Seesjärvi on tutkinut lauluhäpeää lauluopiskelijoiden ja ammattilaulajien näkökulmasta, hän tietää, että siitä kärsii myös moni mattimeikäläinen.
– Kouluissa järjestettiin aiemmin laulukokeita, joissa piti laulaa koko luokan edessä. Osalle kokemus oli niin traumaattinen, että se vei koko laulamisen ilon ja laulaminen loppui siihen. Takavuosina myös television Idols-kilpailut saattoivat joistakin osallistujista tuntua julkiselta häpäisyltä ja nöyryytykseltä viihteen varjolla.
Jokaisella on äänioikeus, mahdollisuus käyttää ääntään ja kokea laulamisen terveyttä ja hyvinvointia lisääviä vaikutuksia.
Seesjärven mukaan lauluhäpeän taustalla on usein huono itsetunto, joka on lähtöisin lapsuuden haitallisista kokemuksista.
– Jos lapsi ei ole saanut vanhemmilta hyväksyntää ja kannustusta ja esimerkiksi hänen lauluääntään on vähätelty, voi hän mennä täysin lukkoon ja alkaa hävetä omaa minuuttaan. Tuollainen koettu häpeä kuuluu äänessä.
Työpajoissa etsitään omaa ääntä
Vuonna 2016 Iris Seesjärvi alkoi kirjoittaa blogia Häpeästä hiljaiset. Blogissaan hän on avannut sitä, miten laulullinen häpeä voi aiheuttaa huonommuuden tunteita, itsensä pienentämistä, ylenmääräistä itsekritiikkiä, vertailua muihin ja joskus myös muiden kadehtimista.
Lisäksi Seesjärvi on puolisonsa Demianin kanssa kehittänyt lauluhäpeään liittyen hoitavaa työpajatoimintaa. Työpajoissa on keskitytty erilaisiin menetelmiin rentouttaa kehoa ja hermostoa sekä vapauttaa äänellistä ilmaisua.
– Työpajat ovat nyt olleet korona- ja perhesyistä tauolla, mutta jatkamme niitä ensi vuonna. Ne on tarkoitettu kaikille laulamisesta kiinnostuneille. Ajattelemme, että jokaisella on äänioikeus, mahdollisuus käyttää ääntään ja kokea laulamisen terveyttä ja hyvinvointia lisääviä vaikutuksia.
Seesjärvi kertoo, että mukana työpajoissa on ollut ihmisiä, jotka eivät olleet laulaneet vuosikausiin. Joku on saattanut hävetä ääntään niin, ettei ole kehdannut laulaa edes pienelle lapselleen. Joku taas on pystynyt laulamaan ainoastaan autossa, jossa kukaan ei varmasti kuule hänen laulamistaan.
– Joillekin taas työpaja on toiminut alkusysäyksenä lauluharrastuksen aloittamiselle. Olemme auttaneet heitä löytämään oman äänensä ja vahvistamaan tietoisuutta kehostaan.
Vinkkejä laulullisen häpeän lieventämiseen
1. Puhu lauluhäpeästä luotettavalle ihmiselle. On tärkeää, että voi jakaa tuntemuksiaan jonkun, kenties vastaavaa kokeneen kanssa.
2. Tutkaile omaa ääntäsi ja käytä sitä aluksi turvallisissa tilanteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet, joissa joululauluja lauletaan yhdessä. Karaoken laulamista taas voi kokeilla kotioloissa tai ravintolassa jonkin ystävän kanssa.
3. Rentouta kehoasi rauhoittavan hengityksen ja kehollisten liikkeiden avulla. Se auttaa myös kurkussa tuntuvaan kireyteen.
4. Luo itsellesi hyvä mieli osoittamalla myötätuntoa ja hyväksyntää itseäsi ja laulamistasi kohtaan.
5. Hakeudu laulutunneille, sillä hyvän opettajan avulla voit kehittää ääntäsi teknisesti.
Joululaulupäivä 15.12. kannustaa kaikkia laulamaan.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tikkurilan kirkossa lauletaan joululauluja karaokena – ”Kun laulaa muutaman kerran, se sujuu”, rohkaisee Daniela Lindberg
Hyvä elämä AjankohtaistaDaniela Lindberg harrastaa musiikkia ja tykkää esiintyä. Aluksi laulaminen jännitti.
