Kimalteleva sininen harmonikka on Verna Punkarin kolmas soitin. Jos soittoharrastus jatkuu, soitin pitää jossain vaiheessa vaihtaa taas suurempaan.
Harras hetki: Kun 11-vuotias Verna soittaa harmonikkaa, kiukkuileva mieli antaa periksi
Verna Punkari on soittanut harmonikkaa viitisen vuotta. Ensimmäisenä hänen piti opetella, miten soitinta kannetaan.
Kun Verna Punkari aloitti harmonikan soittamisen ekalla luokalla, hänen soitto-opettajansa neuvoi ensin, miten pieni tyttö pystyi nostamaan raskaan soittimen selkäänsä. Kantoreppuun pakattu harmonikka asetettiin tuolille, jonka eteen Verna kyykistyi. Hän pujotti hihnat hartioilleen ja nousi ylös.
Nyt Verna on 11-vuotias viidesluokkalainen, mutta harmonikka on edelleen raskas. Nykyinen soitin on tosin jo Vernan kolmas ja aika lailla isompi kuin ensimmäinen.
Harmonikka eli haitari on palkeella varustettu kosketinsoitin, jossa on näppäimistöt vasemmalle ja oikealle kädelle. Vasemmalle eli bassopuolelle Vernan on vaikea nähdä, mutta sormet löytävät paikkansa.
Verna pyrkii soittamaan joka päivä, mutta aina soittaminen ei huvittaisi. Kun Verna alkaa joka tapauksessa soittaa, usein käy niin, että musiikki kuulostaakin kivalta kiukkuileva mieli rupeaa antamaan periksi.
Harmonikan soittamisesta tulee energinen olo. Kun Verna soittaa, hän saa virtaa tehdä muitakin asioita. Jos hänellä on huono päivä, soittaminen helpottaa. Parhaimmillaan soitto tuntuu siltä kuin olisi voittanut jotain.
Harmonikan soittamisesta tulee energinen olo. Kun Verna soittaa, hän saa virtaa tehdä muitakin asioita.
Korona-aikana osa soittotunneista on pidetty etänä videopuhelun välityksellä. Verna käy mieluummin lähitunneilla. Etätunneilla oppiminen on vaikeampaa.
Vernalla on yhdeksän sisarusta, jotka kaikki soittavat – tai ovat soittaneet – omaa soitintaan: kannelta, fagottia, alttoviulua, viulua, poikkihuilua, klassista kitaraa ja selloa.
Kun Verna sai valita oman soittimensa, hän harkitsi ensin pianoa. Sitten hän muisti, että hänen äitinsä soittaa pianoa. Hän halusi soittimen, jota kukaan muu ei soita. Mieleen tulivat rummut, mutta niille ei ollut tilaa. Niinpä hän päätti ottaa harmonikan.
Ison sisarusjoukon, vanhempien ja mummon lisäksi Vernan kotona asuu koira ja kaksi kissaa.
Nuottien lukeminen oli aluksi vaikeaa, mutta nykyään se sujuu. Voi se tosin edelleenkin olla hankalaa, jos Verna ei ole kirjoittanut nuottien viereen sointumerkkejä.
Kun Verna katsoo nyt ensimmäisiä soittovihkojaan, kappaleet näyttävät helpoilta. Tällä hetkellä hän harjoittelee vuonna 1916 sävellettyä uruguaylaista tangoa, La Cumparsitaa. Hän valitsi kappaleen itse ja osaa siitä kolme ensimmäistä riviä.
Vaikka isossa perheessä riittää soittoniekkoja, sisarukset eivät juurikaan soittele keskenään. Vernaa häiritsee, jos joku perheenjäsenistä tuijottaa vierestä, kun hän treenaa soittoläksyjään. Esiintyminen sen sijaan on kivaa.
Verna ei itse juurikaan kuuntele harmonikkamusiikkia. Sen sijaan hän tykkää esimerkiksi yhdysvaltalaisesta R&B-popparista Ariana Grandesta.
Verna Punkari on helsinkiläinen koululainen, joka harrastaa harmonikansoittoa. Hänen perheeseensä kuuluu ison sisaruskatraan ja vanhempien lisäksi kolme kissaa, kaksi koiraa ja samassa talossa asuva mummo.
Verna esiintyy uuden Joulu tulla saa -laulun musiikkivideolla, joka julkaistaan 3.12. kirkon joulukalenterissa osoitteessa joulu.fi. Videon mukana pääsee myös laulamaan Lastenkirkko.fi-sivuston joululaulukaraokessa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Jos me emme tuo klassista kirkkomusiikkia lasten ja nuorten elämään, sitä ei tee kukaan muukaan” – Kimuralli-festivaalin päätöskonsertissa esiintyy jopa 150 nuorta
Hyvä elämä AjankohtaistaLasten ja nuorten kirkkomusiikkifestivaali Kimuralli huipentuu lauantaina 8.10. tilaussävellyksen kantaesitykseen Tapiolan kirkossa.
