null Haudan pimeyteen alkaa kajastaa valoa – pääsiäisyön palvelus käy läpi koko ihmiselämän kaaren

– Minua puhuttelee se, miten oma matkani epätoivon yöstä ylösnousemuksen aamuun käydään pääsiäisyön palveluksessa läpi yhdessä kristinuskon suuren kertomuksen kanssa, sanoo Mimosa Mäkinen.

– Minua puhuttelee se, miten oma matkani epätoivon yöstä ylösnousemuksen aamuun käydään pääsiäisyön palveluksessa läpi yhdessä kristinuskon suuren kertomuksen kanssa, sanoo Mimosa Mäkinen.

Ajankohtaista Hengellisyys

Haudan pimeyteen alkaa kajastaa valoa – pääsiäisyön palvelus käy läpi koko ihmiselämän kaaren

Kauniaisten kirkkoherra Mimosa Mäkinen rakastui pääsiäisyön messuun jo nuorena.

Kristinusko on aamua odotta­vien uskonto. Vuoden kahden tärkeimmän juhlan, joulun ja pääsiäisen, sanoma on pohjimmiltaan sama: kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee kirkkauden. Aurinko on ylösnousseen Kristuksen vertauskuva. Jokainen kirkko on siis nousevan auringon talo.

Valon voitto pimeydestä näkyy monella tavalla pääsiäisyön jumalanpalveluksessa. Tänä vuonna palvelukset pidetään suljettujen ovien takana, ja seurakuntalaiset voivat osallistua niihin kotoa käsin television tai internetin välityksellä.

Pääsiäisyön palvelus on liturgisesti rikas draama, johon sisältyy runsaasti symboliikkaa. Palvelus alkaa Jeesuksen haudalta. Sitä kuvaa se, että kirkko on palveluksen alkaessa pimeä. Alttari on riisuttu kiirastorstain messun päätteeksi ja puettu mustiin pitkäperjantain palvelusta varten. Pääsiäispalveluksen alkaessa alttari on vielä musta. Se on kirkollisessa symboliikassa kuolemansurun väri, jota käytetään ainoastaan pitkäperjantaina.

En muista yksityiskohtia vaan fiiliksen, että tässä on nyt enemmän kuin itse ymmärrän.
– kirkkoherra Mimosa Mäkinen

Palveluksen alkaessa papeilla on albojensa päällä mustat stolat. Siinä vaiheessa ollaan vielä kuoleman omia.

Vähitellen haudan pimeyteen alkaa kajastaa ylösnousemuksen valoa. Ensin sytytetään paksu pääsiäiskynttilä, ja siitä valo leviää vähitellen kirkkokansan rukouskynttilöihin eli tuohuksiin.

Alttarin mustat kirkkotekstiilit vaihdetaan valkoisiin. Papit riisuvat kuolemanmustat stolansa ja pukevat niiden tilalle kirkkautta ja iloa viestivät valkeat stolat. Lopulta kirkon kaikki valot sytytetään ja palveluksen virret vaihtuvat iloisiksi.

Myös monissa luterilaisissa kirkoissa lauletaan ortodoksisesta liturgiasta tuttua riemullista Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman ­voitti -laulua.

Ihmiselämä on matkaa pimeydestä valoon

Kirkkoherra Mimosa Mäkisen varhaisimmat muistikuvat pääsiäisyön messusta ovat nuoruusvuosilta Kuopiosta, Puijon kirkosta.

– Muistan hämärän kirkon, johon tuli valoa pikkuhiljaa. Muistan erityisesti messun tuoksun ja tunnelman. En muista niinkään yksityiskohtia vaan ennemminkin fiiliksen, että tässä on nyt enemmän kuin itse ymmärrän, Mäkinen kertoo.

– Meidän perheessä pitkäperjantaina ei saanut mennä kavereitten kanssa minnekään vaan oltiin karanteenissa kotona. Senkin takia oli kiva kokoontua kaveriporukalla kirkossa lauantaiyönä.

Nykyisin Mäkinen työskentelee Kauniaisten suomalaisen seurakunnan kirkkoherrana. Nyt aikuisena ja pappina häntä puhuttelee pääsiäisyön palveluksessa erityisesti se, miten messun sisällä kristinuskon yhteinen kertomus ja yksilön oma yksityinen elämänkaari kietoutuvat yhteen.

– Tämä ihmiselämä on monesti matkaa pimeydestä valoon, synnistä armoon, kuolemasta elämään ja epätoivosta toivoon. Minua on aina puhutellut se, miten minun oma matkani epätoivon yöstä ylösnousemuksen aamuun käydään pääsiäisyön palveluksessa läpi yhdessä kristinuskon suuren kertomuksen kanssa.

Pääsiäinen on globaali

Mäkiselle on tärkeätä myös pääsiäisen globaali ulottuvuus. Pääsiäisyö yhdistää koko maailman kristityt.

– Omine pääsiäisen viettoon liittyvine tapoinemme me liitymme kristittyjen maailmanlaajaan juhlivaan joukkoon, Mäkinen sanoo.

Hän pohtii, että koronaviruksen suljettua kirkkojen ovet meidän on löydettävä pääsiäisen valo uudella lailla.

– Pääsiäisen merkitys ei muutu, vaikka joudumme nyt viettämään sitä eri tavalla kuin olemme tottuneet. Nyt me emme voi tavata toisiamme emmekä viettää ehtoollista yhdessä. Kun tämän jälkeen joskus koittaa aamu, jolloin yhteen tuleminen taas on mahdollista, tulee myös pääsiäisen ilosanoma todeksi aivan uudella tavalla, ­ Mäkinen sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.