Onneksi Jeesus nousee kuolleista – näin elät pääsiäisen yhdessä lapsen kanssa
Muun muassa Leon Solanto (vasemmalta), Aaro Eskelinen, Rasmus Kalkas ja Kiira Hovi Kallion seurakunnan iltapäiväkerhosta kertoivat mietteitään pääsiäisestä.

Muun muassa Leon Solanto (vasemmalta), Aaro Eskelinen, Rasmus Kalkas ja Kiira Hovi Kallion seurakunnan iltapäiväkerhosta kertoivat mietteitään pääsiäisestä.

Onneksi Jeesus nousee kuolleista – näin elät pääsiäisen yhdessä lapsen kanssa

Pääsiäinen lasten kanssa voi avata antoisan keskustelun. Pienimmille syli on juhlapyhinäkin sanoja tärkeämpi.

Suklaa, tiput, munat, puput, noidat ja pajunkissat. Ne tulevat Kallion seurakunnan iltapäiväkerholaisille pääsiäisestä ensimmäisenä mieleen. Sitten Venla arvelee, että pääsiäistä vietetään siksi, että silloin muistetaan Jeesusta.

– Jos Jeesusta ei olisi olemassa, ei olisi ehkä koko pääsiäistä, pohtivat Joona ja Elmo.

Aapo miettii, että pääsiäinen alkaa palmusunnuntaina, kun Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Aapo viettää pääsiäisen aikoihin monet tovit kirkolla, koska hänen äitinsä on pappi.

– Kerran siellä oli kamalasti lehtiä ja pihalla aasi, hän muistelee.

Kiira käy palmusunnuntaina virpomassa samassa talossa asuvan kaverin kanssa. Äiti auttaa häntä virpomaoksien askartelussa.

Ilari muistaa, että pitkäperjantaina Jeesus ristiinnaulittiin.

– Jeesus napattiin ja naulittiin ristille.

– Napattiin? En ole koskaan kuullut tuosta, mutta harmi juttu.

– Elias ja Venla

Lapsista tuntuu pahalta, että Jeesus laitettiin ristille.

– Jeesus napattiin ja naulittiin ristille, Elias muistaa.

– Napattiin? En ole koskaan kuullut tuosta, mutta harmi juttu, Venla toteaa ja pohtii, miksi Jeesus naulittiin ja miten hänet napattiin.

Mutta onneksi Jeesus nousee kuolleista, pois haudasta ja yhtäkkiä taivaaseen. Lapset muistelevat myös, että Jeesuksen pojat kuitenkin jäivät auttamaan kaikkia.

– Eikä kun opetuslapset, joku huomauttaa.

Maanjäristys syntyy jalkoja tömistämällä

Palmusunnuntain taaperokirkossa lapset tervehtivät Jerusalemiin ratsastavaa Jeesusta silkkiliinoja heiluttamalla. Pääsiäisenä Jeesuksen ylösnousemusta seuraava maanjäristys syntyy tömistämällä jalkoja lattiaan.

Kauppakeskus Sellon kupeessa sijaitsevan Lastenkappeli Arkin taaperokirkkoon osallistuvista lapsista suurin osa on 2–4-vuotiaita. Noin puoli tuntia kestävässä tilaisuudessa lapset saavat liikkua, leikkiä, nähdä ja kokea itse.

– Viime pääsiäisenä pääsiäiskertomuksen tapahtumat heijastettiin varjokuvina valkoiselle kankaalle. Kun Jeesus ratsasti kohti Jerusalemia, hän teki matkaa kohti ”ristin varjoa”, Leppävaaran seurakunnan varhaiskasvatuksen pappi Kirsti Koskela kertoo.

Varhaiskasvatuksen pappi Kirsti Koskelalle kiirastorstain ehtoollinen on tärkeä hengähdyspaikka.

Varhaiskasvatuksen pappi Kirsti Koskelalle kiirastorstain ehtoollinen on tärkeä hengähdyspaikka.

Ilo ja valo syrjäyttää surun

Pääsiäiskertomus sisältää vahvoja tunteita. Jeesuksella on vihamiehiä, ja hän kokee kovan kohtalon. Opetuslapset ovat surullisia ja hämmentyneitä menetettyään opettajansa.

Kirsti Koskela korostaa turvallisuudentunteen merkitystä. Pienimmät lapset istuvat taaperokirkossa vanhemman sylissä. Sylillä on Koskelan mukaan tärkeä, pääsiäisen sanomaan liittyvä viesti.

– Vanhemman syli kuvaa siinä hetkessä Jumalaa ja turvaa, joka lapsella on, mitä kaikkea sitten tapahtuukin, hän sanoo.

Surua kuvaa taaperokirkossa musta kangas. Tunnetta lähestytään olemalla hetki hiljaa. Kun ylösnousemuksen ilo ja valo syrjäyttävät surun, valkoinen kangas peittää mustan.

Lapsi ymmärtää, mikä on epäreilua

Kolme- ja neljävuotiaiden lasten äitinä Kirsti Koskela on ajatellut, että kristinuskon syvemmästä sisällöstä puhumisen aika on edessä vasta vuoden tai kahden kuluttua.

– Pienimmille lapsille sanojen merkityksiä tärkeämpää on se, millaisia tunteita sanoihin liittyy. On tärkeää, että lapsella on turvallinen olo, kun hän kuulee sellaisia sanoja kuin Isä, Poika ja Pyhä Henki.

Koskela ei puhu alle kouluikäisille siitä, että Jeesus sovitti ihmisten synnit. Asia on pienelle lapselle liian vaikeasti ymmärrettävä. Hän on kuitenkin kertonut, että Jeesus tuomittiin kuin rosvo, vaikka hän ei olisi ansainnut sitä.

Koskelan mukaan jo pienetkin lapset ymmärtävät oikeudenmukaisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden välisen eron. Ei ole reilua saada rangaistusta sellaisesta, mitä ei ole tehnyt.

Keskeneräinen äitikin saa levähtää

Joulun kertomuksen tunteminen luo Koskelan mukaan hyvän pohjan pääsiäisestä puhumiselle. Pienten lasten kanssa on otettava huomioon se, että he muistavat Jeesuksen pienenä vauvana.

– Kun puhumme pääsiäisestä, on tärkeää sanoa hyvin selkeästi se, että sama Jeesus on nyt kasvanut aikuiseksi mieheksi ja hänestä on tullut ihmisten ystävä ja opettaja.

Koskela toivoo, että pääsiäisen sanoma tavoittaisi erityisesti sen äidin tai isän, joka on valvonut yöllä, kun lapseen liittyvät huolet painavat mieltä.

– Minulle erityisesti kiirastorstain ehtoollinen on keskeneräisen matkantaittajan keidashetki. Siellä saamme hengähtää, pudottaa taakkoja harteilta ja vastaanottaa uutta voimaa.

Kirkkoherra Heikki Nenonen löytää pääsiäisestä paljon symboliikkaa, joka avautuu sekä aikuiselle että lapselle.

Kirkkoherra Heikki Nenonen löytää pääsiäisestä paljon symboliikkaa, joka avautuu sekä aikuiselle että lapselle.

Kiirastorstai on täynnä symboliikkaa

Pääsiäisen kokeminen yhdessä lapsen kanssa on helppoa, koska silloin kirkossa tapahtuu kiinnostavia asioita. Näin ajattelee Haagan kirkkoherra Heikki Nenonen.

Nenosen perheessä on neljä lasta, joista nuorin on ekaluokkalainen ja vanhin käy lukion ensimmäistä luokkaa.

Perheessä uskonasioita ei tuputeta lapsille, mutta Nenonen on ottanut eri-ikäisiä lapsia mukaan hiljaisen viikon ja pääsiäispyhien tilaisuuksiin.

– Niistä on sitten herännyt kysymyksiä, joista olemme keskustelleet lasten kanssa.

Esimerkiksi Via Crucis -pääsiäisnäytelmää Nenosen lapset ovat seuranneet mielellään. Eniten lapsia on kiehtonut kiirastorstain messu.

Kiirastorstaina kirkon alttari verhoillaan mustaan alttarivaatteeseen. Messun aikana alttarin kynttilät sammutetaan yksitellen: ensin Jeesuksen kavaltaneen Juudaksen kynttilä, sitten toisten.

– Liturgia on niin vahva, että leikki-ikäisetkin lapseni ovat seuranneet sitä hiljaa. Messu on ladattu täyteen symboliikkaa, joka avautuu sekä aikuiselle että lapselle, Nenonen sanoo.

Pienen lapsen kysymys voi yllättää

Parhaimmillaan kiirastorstain messu on johtanut keskusteluihin, joissa Nenonen on pohtinut lastensa kanssa isoja elämänkysymyksiä kuten yksin jäämistä, hylkäämistä, kuolemaa ja toivoa.

– Olen kokenut nuo hetket todella tärkeiksi. Joskus lapsen kysymykset ovat oivaltavia, joskus aikuisen näkökulmasta hassuja. Pienen lapsen kysymys voi tulla mistä kulmasta hyvänsä.

Olen pitänyt tärkeänä sitä, että vastaan lapsen kysymyksiin totuudenmukaisesti.

– Kirkkoherra Heikki Nenonen

Lapset kysyvät Heikki Nenosen mukaan mielellään Jeesuksen kuolemaan liittyvistä yksityiskohdista: ”Sattuivatko naulat Jeesusta?” ja ”Kuoliko se oikeasti?”

Pääsiäisen tapahtumiin liittyvä kysymys voi tulla vastaan myös joulukirkossa tai sukulaislapsen ristiäisissä, joissa krusifiksi kiinnittää lapsen huomion.

– Olen pitänyt tärkeänä sitä, että vastaan lapsen kysymyksiin totuudenmukaisesti: kyllä, naulat sattuivat. Kun lapsi kysyy tällaista, hän on jo itsekin oivaltanut vastauksen, Nenonen toteaa.

Kysymykseen ”kuoliko Jeesus oikeasti?” Nenonen on vastannut, että uskomme niin, mutta meillä ei ole asiasta täysin varmaa tietoa, kuten kuoleman vahvistavaa lääkärintodistusta. Meillä on kuitenkin Jeesuksen ajan ihmisten kertomuksia siitä, miten he muistivat asian.

– Pääsiäiseen liittyvissä keskusteluissa olen tuonut esiin myös sen, miten hieno juttu on, että on olemassa jotakin, joka on vahvempi kuin kuolema, Nenonen sanoo.

Eläminen on selityksiä tärkeämpää

Huolettomia ja ihmetteleviä kysymyksiä on tullut erityisesti Nenosen kolme- ja neljävuotiailta lapsilta. Kuusivuotias pohtii jo asioita tiedollisella tasolla.

– Koulun aloittanut lapsi tajuaa paljon, mutta samalla hänellä on vielä viaton lapsenusko, josta puuttuu myöhemmin tuleva angsti ja kriittisyys. Yläkoulu- ja lukioikäisten lasten kanssa olen käynyt antoisia keskusteluja siitä, miten uskonnon ja luonnontieteen totuudet suhtautuvat toisiinsa.

Vuosien myötä on Nenosen omassa pääsiäisenvietossa noussut selityksiä tärkeämmäksi se, mitä pääsiäiskertomus liikauttaa hänessä itsessään.

Luonnollisella asenteellaan lapset ovat opettaneet hänelle, miten pääsiäiskertomukseen tulee suhtautua.

– On vapauttavaa asettua elämään pääsiäisen tapahtumia ilman, että yrittää ymmärtää niitä rationaalisesti tai alkaa kysyä, voinko järkevänä ihmisenä olla tästä tai tuosta samaa mieltä. Lapsi suhtautuu pääsiäiseen usein paljon mutkattomammin kuin me aikuiset, hän sanoo.

Pääsiäinen on niin kiva, että kun se on tullut, mä nousen aamulla ylös ja herätän muutkin.

– Venla

Pääsiäisellä on monta väriä

Pääsiäinen on väriltään keltainen – tipujen vuoksi, tuumivat Kallion seurakunnan iltapäiväkerholaiset Aapo, Elmo ja Joona. Elias näkee pääsiäisen valkoisena siksi, että puput ovat valkoisia.

Aarolle pääsiäisestä tulee mieleen oranssi, koska pääsiäistipun nokka ja jalka ovat oransseja. Amoksen mielestä pääsiäinen on vihreä, koska ulkona vihertää jo keväisesti silloin, kun hän etsii vanhempiensa piilottamia pääsiäismunia ulkoa.

Ilari lisää pääsiäisen värikimaraan vielä pinkin ja keltaisen: pinkki tulee ilosta ja keltainen muistuttaa auringosta.

– Mun mielestä pääsiäinen on sininen – varmaan sen takia, että Jeesus menee sinne taivaaseen ja taivas on sininen, Rasmus sanoo.

Onnin ja Leonin pääsiäistä värittävät kirkkaat ja kauniit värit. Leonin pääsiäiseen kuuluu myös herkullinen ruoka.

– Me syödään kunnolla ja ulkoillaan paljon. Lempiherkkujani ovat mämmi ja pääsiäismunat, Leon kertoo.

Rasmukselle tulee aika paljon mieleen Jeesus niin pääsiäisestä kuin joulustakin. Hänen mielestään pääsiäistä kannattaa viettää niin, että lapsilla on kivaa. Rasmus perheineen matkustaa pääsiäisenviettoon mökille.

Venla nauttii pääsiäisestä.

– Mun mielestä pääsiäinen on niin kiva, että kun se on tullut, mä nousen aamulla ylös ja herätän muutkin. Kaikille tulee pääsiäisestä iloinen olo, hän toteaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi