Albinonin Adagiota vai Ismo Alankoa? Hautajaisten musiikiksi valitaan klassikoita tai vainajan persoonaan liittyviä modernejakin kappaleita
Hautajaisissa voi nykyään kuulla vaikka Ismo Alangon kappaleen Tuulen selkään. Kuva Malmin hautausmaan Isosta Kappelista.

Hautajaisissa voi nykyään kuulla vaikka Ismo Alangon kappaleen Tuulen selkään. Kuva Malmin hautausmaan Isosta Kappelista.

Albinonin Adagiota vai Ismo Alankoa? Hautajaisten musiikiksi valitaan klassikoita tai vainajan persoonaan liittyviä modernejakin kappaleita

Hautajaiset ovat erityinen juhla, johon liittyy suuria tunteita. Sen vuoksi siunaustilaisuuden musiikilla on iso merkitys.

Helsinkiläisen Malmin seurakunnan johtava kanttori ­Kaisu Rauhamaa soitti ensimmäisen kerran hautajaisissa jo ylioppilaskesänään vuonna 1979. Silloin soitettiin Rauhamaan mukaan melko samoja kappaleita kuin nykyään. Toki ­uusia suosikkeja on tullut vuosien varrella.

– Tietyt klassiset sävelmät ovat pysyneet. Hautajaiset ovat kuitenkin muuttuneet luonteeltaan entistä henkilökohtaisemmiksi, jolloin musiikkitoiveistakin on tullut yksilöllisempiä, enemmän vainajan persoonaan liittyviä.

Kuoleman kohdatessa vainajan omaiset ovat ensin yhteydessä papin kanssa. Pappi välittää sitten heidän musiikkitoiveensa kanttorille. Erityisempien toiveiden kohdalla on hyvä, jos omaiset ovat yhteydessä myös suoraan kanttoriin.

– Pyrimme noudattamaan omaisten toiveita. Kanttorilla ei kuitenkaan ole välttämättä kyseisen kappaleen nuotteja. Toinen kysymys on se, soveltuuko kappale soitettavaksi uruilla. Kanttoreilla on myös erilaisia musiikillisia profiileja: jotkut ovat lahjakkaampia laulamisessa ja jotkut soittavat hyvin urkuja.

Rauhamaalle muistuu mieleen pari haastavaa tilannetta. Toisissa hautajaisissa häntä pyydettiin soittamaan Pjotr Tsaikovskin ­Joutsenlampi ja toisissa Ismo Alangon Tuulen selkään. Näiden sävelmien nuotit kuitenkin löytyivät kirjastosta, joten kanttori pystyi sovittamaan ne uruille ja täyttämään omaisten ­toiveet.

Rauhamaan mukaan yksi eniten soitetuista hautajaisvirsistä on virsi 30, Maa on niin kaunis. Se on alkujaan sleesialainen kansanlaulu. Virsikirjaan tämä varsinkin jouluaikaan paljon laulettu sävelmä otettiin vuonna 1986.

Klassisen musiikin puolella ikisuosikkeihin kuuluu Tomaso Albinonin Adagio.

– Kyseessä on kuitenkin italialaisen Remo Giazotton sävellys, Rauhamaa toteaa.

Giazotto on selittänyt Adagion pohjautuvan Albinonin sävellyksen basso-osaan, joka löytyi kirjaston raunioista Dresdenistä toisen maailmansodan pommitusten jälkeen.

Erittäin suosittu sävelmä hautajaisissa on jo pitkään ollut Kari Rydmanin Niin kaunis on maa.

– Rydman sävelsi sen auto-onnettomuudessa 10-vuotiaana kuolleen oppilaansa muistoksi. Kappaleessa ei mainita Jumalaa, mutta se kertoo elämän katoavaisuudesta, Rauhamaa kertoo.

– Uudempaa hengellistä musiikkia puolestaan edustaa Petri Laaksosen Ota hänet vastaan. Sitä on alettu toivoa yhä enemmän.

Kaisu Rauhamaan lista soitetuimmista hautajais­sävelmistä

1. Maa on niin kaunis

2. Tomaso Albinonin Adagio

3. Kari Rydmanin Niin kaunis on maa

4. Petri Laaksosen Ota hänet vastaan

5. Yksittäiset toiveet, joilla on liittymäkohta vainajan elämään, esimerkiksi Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maija.

Voit kuunnella kappaleita myös Spotifyissa:

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi