null Ventovieraidenkin kuolinilmoitukset kiinnostavat – ”Lukiessa myötäeletään läheisensä menettäneen sanoja ja tunteita”

Lapsen ruumissaatto on Albert Edelfeltin maalaus vuodelta 1879.

Lapsen ruumissaatto on Albert Edelfeltin maalaus vuodelta 1879.

Hyvä elämä

Ventovieraidenkin kuolinilmoitukset kiinnostavat – ”Lukiessa myötäeletään läheisensä menettäneen sanoja ja tunteita”

Aiemmin kuolinilmoituksen tarkoituksena oli tiedonvälitys. Nyt ne auttavat käsittelemään kuolemaa.

Kuolinilmoitukset ovat olleet printtilehden luetuinta sisältöä urheilusivujen ja paikallisuutisten lisäksi. Mikä vieraiden ihmisten kuolemassa kiehtoo?

Pappi ja tunnelukko­terapeutti Miia Moision mukaan kuolinilmoituksia lukemalla käsittelemme omaa ja läheistemme kuolevaisuutta. Peilauspintaa voi löytyä vaikka siitä, minkä ikäisenä vainaja on kuollut ja ketkä häntä ovat muistaneet.

– Lukiessa myötäeletään läheisensä menettäneen sanoja ja tunteita. Samalla voi käsitellä omia surujaan, Moisio sanoo.

Kuolinilmoitusten lukemiseen liittyy usein myös sosiaalinen ulottuvuus.

– Kuolinilmoitukset voivat olla myös puheenaihe. Yhdessä voidaan todeta: näitkö, että hänkin on kuollut.

Kuolinilmoituksella kunnioitetaan vainajaa. Se on yksi kuolemaan liittyvistä rituaaleistamme. Kuolinilmoitus voidaan julkaista ennen hautajaisia tai niiden jälkeen.

– Viimeistään siinä vaiheessa, kun kuolemasta on kerrottu kaikille, se muuttuu todeksi, Moisio sanoo. 

Alunperin kuolinilmoituksen tehtävä oli tiedottaa sukulaisille, naapureille ja tuttaville henkilön kuolemasta ja kutsua hautajaisiin. 1900-luvun alussa kuolinilmoitus julkaistiin muutama päivä menehtymisen jälkeen. Ny­kyään kuolemasta saatetaan tiedottaa tuttaville sosiaalisen median kanavien kautta tai sähköpostitse.

Aiemmin kuolinilmoituksessa oli vain yksi allekirjoittaja. Tämä oli lähes poikkeuksetta vainajan leski. Nykyään kuolinilmoituksissa luetellaan kaikki kaipaamaan jääneet omaiset.

Netin kuolinilmoitussivustoihin ei kukaan törmää vahingossa.

Vielä 1900-luvun alkuvuosikymmenillä kuolin­ilmoituksia julkaistiin huomattavasti enemmän miehistä kuin naisista.

– Tämä johtui todennäköisesti siitä, että naiset elivät miehiä pidempään, eikä naisten kuollessa jäljellä ollut puolisoa, joka kuolinilmoituksen olisi julkaissut, sanoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Anniina Korpela.

Hän on väitöskirjaansa varten käynyt läpi yli 40 000 Helsingin Sanomissa vuosina 1904–2004 julkaistua kuolinilmoitusta.

Suosituin symboli kuolinilmoituksissa on risti. Sen rinnalle on viime vuosikymmeninä noussut vaihtoehtoisia symboleita kuten lintuja ja auringonlaskuja.

Vuonna 1940 Helsingin Sanomissa julkaistiin ensimmäinen kuolinilmoitus, jossa oli islamin tunnus eli kuunsirppi ja tähti. Samana vuonna julkaistiin ensimmäistä kertaa myös juutalaisten tunnus, Daavidin tähti.

1950-luvulla kuolinilmoituksiin ilmaantuivat vapaa-ajattelijoiden liekkimalja ja uskontokuntiin kuulumattomien lehvä.

Mitä tunnetumpi vainaja, sen komeampi kuolinilmoitus. Näin voisi kuvitella, mutta Anniina Korpela kumoaa väitteen.

– Olen tutkimusta tehdessäni joutunut monta kertaa googlaamaan, että ai, tämä oli poliitikko. Se ei välttämättä tule kuolinilmoituksessa esiin.

Erityisesti Korpelan mieleen on jäänyt Helsingin Sanomissa vuonna 1905 julkaistu taidemaalari Albert Edelfeltin kuolinilmoitus. Se jäi mieleen juuri vaatimattomuutensa vuoksi.

– Siinä oli vain vainajan nimi ja surevien nimet.

Albert Edelfeltin kuolinilmoitus (ylävasemmalla) julkaistiin Helsingin Sanomissa 20.8.1905.

Albert Edelfeltin kuolinilmoitus (ylävasemmalla) julkaistiin Helsingin Sanomissa 20.8.1905.

Digitaalisiin kuolinilmoitussivustoihin Anniina Korpela ei usko.

Vuonna 2016 Alma Media perusti Ikuisuus.fi-sivuston, jonne ihmiset saattoivat ostaa kuolleelle omaiselleen digitaalisen kuolinilmoituksen. Sivusto on jo lopettanut toimintansa.

– Netin kuolinilmoitussivustoihin ei kukaan törmää vahingossa, Korpela sanoo.

– Niiden sijaan uskon sosiaalisen median alustoihin. Kuolleesta henkilöstä voidaan tehdä esimerkiksi Facebookiin päivitys, jossa on myös muistolauseita tai vaikka vainajalle tärkeä ­laulu.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.