null Helsingin rikkaimman kauppiaan purjelaiva haaksirikkoutui Lauttasaaren edustalla vuonna 1759 – nyt venepuuseppä on rakentanut siitä kolme kuukautta pienoismallia saaren kirkkoon

Laivojen pienoismallit ovat venepuuseppä Marko Torvisen intohimo. Helsingissä asuessaan hän purjehti, mutta viimeiset parikymmentä vuotta Sulkavalla on mennyt kuivalla maalla.

Laivojen pienoismallit ovat venepuuseppä Marko Torvisen intohimo. Helsingissä asuessaan hän purjehti, mutta viimeiset parikymmentä vuotta Sulkavalla on mennyt kuivalla maalla.

Helsingin rikkaimman kauppiaan purjelaiva haaksirikkoutui Lauttasaaren edustalla vuonna 1759 – nyt venepuuseppä on rakentanut siitä kolme kuukautta pienoismallia saaren kirkkoon

Marko Torvinen aloitti miniatyyrilaivojen tekemisen avioeron jälkeen. ”Päätin, etten ryyppää itseäni hengiltä.” Harrastus jatkuu hänen toisen vaimonsa Anne Torvisen kanssa. 

”Nostimme Herran nimeen ankkurin.” Näin alkaa St Johannes -purjelaivan viimeisen matkan meriselitys vuodelta 1759.

Helsingin varakkaimman kauppiaan Johan Sederholmin laiva suuntasi kengillä ja jauhoilla lastattuna Viaporista eli nykyisestä Suomenlinnasta kohti Saksaa, mutta kohtasi jo alkumatkasta niin navakkaa vastatuulta, että joutui kääntymään takaisin. Laiva ajoi karille Lauttasaaren edustan matalikolla.

Jos Jätkäsaaresta matkustaa reittilautalla Tallinnaan, vaaranpaikka on viimeinen luoto ennen avomerta.

Helsingin yliopiston merihistorian dosentti ja innokas purjehtija Mikko Huhtamies asuu Lauttasaaressa noin viiden kilometrin päässä haaksirikkopaikasta. Hän ehdotti St Johannesta, kun häneltä kysyttiin, mikä olisi sopiva esikuva Lauttasaaren kirkkoon tulevalle laivan pienoismallille eli votiivilaivalle.

St Johanneksen pienoismallin perästä puuttuvat vielä ikkunat.

St Johanneksen pienoismallin perästä puuttuvat vielä ikkunat.

– Moni votiivilaiva on lahjoitettu kirkkoon kiitokseksi haaksirikosta selviytymisestä tai ennen pitkälle matkalle lähtemistä. Merimiehet hakivat yleisesti turvaa uskomuksista ja loitsuista, kun merelle piti lähteä ilman sääennusteita. Votiivi tulee latinan sanasta votum eli uhri ja lahja, Huhtamies kertoo.

Suomen rannikkokirkoissa on esillä yli kaksisataa votiivilaivaa, jotka ovat Huhtamiehen mukaan yleensä varsin iäkkäitä. Evankelis-luterilaisen kirkon mukaan votiivilaivoja hyödynnetään myös rukouksissa: laivan äärellä on voitu muistaa merellä hukkuneita tai kotoa poissa olevia. Laiva kuvaa myös seurakuntaa matkalla olevana ja rukoilevana Jumalan kansana.

Venepuuseppä rakensi pikkulaivaa kolme kuukautta

134 cm pitkä, 50 cm leveä ja 85 cm korkea purjelaiva painaa kymmenkunta kiloa. Se eroaa esikuvastaan siten, että laivan etukannelle keulapuun taakse ja peräkannelle maston juureen on kiinnitetty metallilenkit kattoon ripustamista varten. Venepuuseppä Marko Torvinen käytti kolme kuukautta St Johanneksen miniatyyriversion rakentamiseen.

Votiivilaivan valmistamisen vaiheet on tallennettu julkiselle Instagram-tilille @markotorvinen4. Tilillä näkyy myös votiivilaivan purjetta ompeleva Anne Torvinen, jolle veneenrakentaja on laittanut hashtageiksi #vaimokulta ja #munkulta.

Marko ja Anne ovat valmistaneet Sulkavalla yli sata miniatyyrilaivaa.

– Olemme olleet 15 vuotta yhdessä, ja meillä on ollut tämä harrastus alusta asti. Annella on parhaat visiot. Hän tekee kolmivuorotyötä mielenterveyshoitajana, ja kun hän on töissä, minä rakennan yölläkin. Kun Annella on vapaapäivä, pidän minäkin vapaata.

Miniatyyrilaivat ovat koko perheen juttu. Babu sekä Marko ja Anne Torvisen kaksi muuta kissaa ovat kiinnostuneita mehiläisvahalta tuoksuvista köysistä.

Miniatyyrilaivat ovat koko perheen juttu. Babu sekä Marko ja Anne Torvisen kaksi muuta kissaa ovat kiinnostuneita mehiläisvahalta tuoksuvista köysistä.

Torvisen lempimateriaali on saunanlauteisiin tarkoitettu haapalauta, joka on pehmeää, taipuisaa ja oksatonta. Hän aloitti Lauttasaaren votiivilaivan rakentamisen työstämällä viisimetristä lautaa vannesahalla.

– Venettä rakentaessa pitää osata katsoa kaikkea peilikuvana. Se on vaikuttanut asenteisiinikin. Jos joku sanoo, että asia on näin, niin saatan vastata, että katsopas toiseltakin puolelta.

Rakentelu alkoi Lammassaaren kesämajassa

Helsingin Lammassaaressa sijaitseva kesämaja oli Marko Torvisen ensimmäinen miniatyyriveneveistämö. Hän muutti Myllypurosta 7,5-neliöiseen majaan vuonna 1994 sen jälkeen, kun ensimmäinen avioliitto oli päättynyt eroon. Alkeellisessa, kylmässä majassa kului yli kaksi vuotta.

– Päätin, että en ryyppää itseäni hengiltä kuten moni mies tekee eron jälkeen. Hain kirjastosta laivakirjoja ja rakensin pienoismallin Kauppatorilta liikennöivästä M/s Nataliasta. Kelirikon aikana saaressa oli Robinson Crusoe -meininki, kun juuri kukaan muu ei viitsinyt kahlata sinne pitkospuiden jäätyä veden alle.

93 cm pitkä ja 40 cm korkea M/s Natalia koristaa nykyään Torvisten kotia. Moni heidän pienoismalleistaan sijaitsee kuitenkin julkisessa tilassa. Viime vuonna valmistui Tykkisluuppi Dianan pienoismalli Suomenlinnan Ehrensvärd-museoon.

– Pikku-Dianan tykeillä voi ampua, sen mastot taipuvat alaspäin ja purjeet pystyy laskemaan.

Suomenlinnasta löytyy myös Torvisen rakentama pienoiskokoinen pirtuvene, jonka hän rakensi Tullimuseolle.

Bongaa votiivilaivoja pääkaupunkiseudun kirkoista

Lauttasaaren kirkon uusi votiivilaiva on yleisön nähtävillä, kunhan kirkon remontti valmistuu. Arvioitu aika on ensi maaliskuussa. Laiva ripustetaan kattoon kirkon keskikäytävän yläpuolelle.

Votiivilaivoja voi bongailla sitä odotellessa muualta. Niitä on Helsingissä ainakin Mikael Agricolan kirkossa, Karunan vanhassa kirkossa Seurasaaressa, Kulosaaren kirkossa, St Jacobs kyrkanissa Lauttasaaressa sekä Espoossa Espoonlahden kirkossa ja Matinkappelissa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi