Nykyään Mikaelin seurakunnalle kuuluva Östersundomin kirkko on ollut väriltään myös punainen ja harmahtava. Keltainen siitä tuli vuonna 1954.
Helsingin vanhin kirkko sijaitsee keskellä maalaismaisemaa – Östersundomissa on paljon taidetta ja merkit sekä Ruotsin että Venäjän vallan ajoilta
Östersundomin kirkolle on tultu maitse ja meritse. Aikoinaan siellä kävi ahkerasti myös Zacharias Topelius.
Helsingin ytimessä on Vanhakirkko, mutta päästäkseen Helsingin vanhimpaan yhä normaalissa seurakuntakäytössä olevaan kirkkoon, on mentävä Helsingin itälaitaan. Idyllisessä maalaismaisemassa, kaukana keskustan humusta sijaitsee Östersundomin kirkko. Lähellä kulkee Uusi Porvoontie, Mellunmäen metroasemalle on matkaa kuutisen kilometriä. Kirkosta tuli osa Helsinkiä vuonna 2009, kun Sipoon Östersundom liitettiin – monien mielestä kaapattiin – palvelemaan lisää maata hamuavan pääkaupungin tarpeita.
Östersundomin kirkon historia kytkeytyy joissain määrin lähellä sijaitsevaan Östersundomin kartanoon. Alueella sijaitsi kappeli tai rukoushuone jo 1600-luvun lopulla. Kun venäläiset miehittivät aluetta isovihan ja pikkuvihan aikaan, rakennus vaurioitui ja paikalliset päättivät rakentaa uuden. Nykyinen Östersundomin kirkkorakennus valmistui vuonna 1754, ja se vihittiin kappeliksi, palvelemaan sekä alueen asukkaita että kartanon väkeä.
– Tämä oli kohtaamispaikka alueen ihmisille. Jumalanpalvelusten lisäksi täällä toimitettiin kirkollisia toimituksia, kasteita, vihkimisiä ja hautaan siunaamisia, kertoo historioitsija, toimittaja ja tietokirjailija Jouko Kokkonen, joka on laatinut myös Mikaelin seurakunnan historiikin.
– Isoina kirkollisina juhlapyhinä, kuten jouluna ja helluntaina, käytiin sitten isommalla kirkolla. Osa kävi Helsingin pitäjän kirkolla, osa Sipoossa.
Toisaalta ainakin 1800-luvulla myös Östersundomiin saatettiin tulla kauempaakin. Helsingistä tänne oli tuolloin laivayhteys. Meri oli silloin lähempänä, nykyisen kirkkoa ympäröivän hautausmaan takana.
Nyt meren läheisyydestä muistuttaa kirkon katossa oleva votiivilaiva. Tämä yksimastoinen saaristolaisvene ripustettiin kirkon kattoon vasta tänä kesänä. Kirkon katossa on ennenkin ollut votiivilaiva, mutta se on jossakin vaiheessa kadonnut.
Kirkon lehteriä koristavat grafiikkatyöt, jotka konservoitiin hiljattain.
Alttaritaulussa Jeesus tyynnyttää myrskyn. Taiteilija käytti malleinaan paikallisia ihmisiä.
Kirkkosali on hyvin saman näköinen kun se on alun perin ollut. Aluksi alttaritaulun paikalla tosin oli ikkuna, eikä kirkossa ollut esimerkiksi urkuja.
Saarnastuolissa on tiimalasi, jonka avulla pappi on voinut arvioida saarnan pituutta.
Saarnastuolissa on Jeesus ja opetuslapsia.
Zacharias Topeliuksen kotikirkko
Östersundomin alueen ehdoton valtakieli oli pitkään ruotsi, joten se oli myös kirkonmenoissa käytetty kieli. Säätyjako ja yleinen hierarkia näkyivät kirkossa: aateliset ja muu ”parempi väki” istuivat kirkon etuosassa, muut taaempana. Miehet ja naiset istuivat omilla puolillaan.
Joku ylempää luokkaa oleva saattoi saada kirkosta myös viimeisen leposijan, sillä muutamissa kirkon jykevistä lattialankuista voi nähdä kaiverrettuja merkkejä. Kokkosen mukaan ne ovat todennäköisesti merkkejä kohdista, joiden alle on haudattu ihmisiä. Ihmisten hautaaminen kirkon lattian alle kiellettiin vuonna 1822.
Yksi Suomen historian merkkihenkilöistä on aivan varmasti istunut paljonkin Östersundomin kirkon penkissä: runoilija, kirjailija, toimittaja ja historioitsija Zacharias Topelius, joka asui loppuelämänsä Östersundomissa. Hänet on kuitenkin haudattu Helsingin Hietaniemeen, ei tämän kirkon hautausmaalle.
Kirkon eteisessä on nähtävillä vanhoja paloämpäreitä.
Viiden Venäjän keisarin hallitsijavakuutukset: Aleksanteri I:n, Nikolai I:n, Aleksanteri II:n, Aleksanteri III:n ja Nikolai II:n.
Keisarin hallitsijavakuutukset eteisessä ja paikalliset ihmiset alttaritaulussa
Nykyinen kirkkosali näyttää varsin paljon siltä, miltä se näytti jo vuosisatoja sitten. Ulkopuolelta paanukattoinen puukirkko on muuttunut enemmän.
– Ulkoasu muuttui vuonna 1895. Tornista on silloin tehty suipompi. Aiemmin kokonaan hirsipintainen rakennus vuorattiin laudoilla, Jouko Kokkonen kertoo.
Myös kirkon väri on vaihtunut pariin otteeseen. Alun perin se oli todennäköisesti punamultainen, mutta vuonna 1895 kirkko muutettiin harmahtavaksi. Keltaiseksi kirkko maalattiin vuonna 1954.
Östersundomin kirkko vuonna 1892. Kirkon tapuli oli silloin leveämpi ja kirkon värikin eri kuin nyt.
Kyläkirkoksi Östersundomissa on paljon taidetta. Alttaritaulussa Jeesus tyynnyttää myrskyn – täällä meren lähellä asuville aihepiiri oli varmasti puhutteleva. Alttaritaulun vuonna 1934 maalannut Hjördis Nyberg käytti malleinaan paikallisia ihmisiä, joten joku saattoi löytää maalauksesta tuttujen ihmisten piirteitä.
Erikoinen yksityiskohta ovat kirkon lehtereillä olevat, hiljattain konservoidut mezzotinto-grafiikkaa olevat taulut. Niissä kuvataan Jeesuksen elämää ja kärsimyshistoriaa.
– Ei ole tietoa, kuka ne on lahjoittanut, mutta hänen on täytynyt olla suhteellisen varakas. Nämä ovat Ausburgista, taiteilija Georg Christop Kilianin töitä, Jouko Kokkonen kertoo.
Kirkon kattoon palautettiin votiivilaiva kesäkuussa 2023. Yksimastoisen saaristolaisveneen valmisti vuonna 1992 Tomi Isopahkala, pienoismallirakentaja Kalajoelta.
Erikoinen on myös kirkkosalin seinällä oleva maalaus. Siinä Kristuksen ristin juurella ovat Ruotsin kuninkaat Kustaa II Aadolf ja Kaarle XII.
Jos tämä taulu muistuttaa ajasta, jolloin Suomi oli osa Ruotsia, niin kirkon eteisessä on muisto ajasta, jolloin Suomi oli osa Venäjää. Kehyksissä ovat viiden Venäjän keisarin hallitsijanvakuutukset, ruotsiksi käännettyinä.
Kirkon eteisessä hyllyllä ovat myös vanhat paloämpärit, muistuttamassa ajasta, jolloin tulipalon sammuttaminen oli epätoivoista taistelua. Eteisessä on nähtävillä yksi kirkonkello. Sen lahjoitti vuonna 1801 sotaneuvos Fabian af Enehjelm, yksi Östersundomin kartanon isännistä. Se ei kuitenkaan koskaan mahtunut nykyiseen kellotorniin kahden muun kellon lisäksi.
Östersundomin kirkko kuuluu nykyään Mikaelin seurakunnalle. Jouko Kokkonen on kirjoittanut Mikaelin seurakunnan historiikin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tekoälyasiantuntija Petteri Järvinen aikoo kuvata Suomen jokaisen kirkon ilmasta – lähestyy jo tavoitettaan
Hyvä elämäKirkkokuvaaja haluaa ymmärtää mennyttä elämää. Hänen mukaansa kirkko oli aikansa Facebook, jossa ihmiset tapasivat.
