null Helsingin seurakuntayhtymä päätti suojella Korpirauhan metsäalueen Siuntiossa – suojelupäätös pelasti alueella kasvavan harvinaisen kantoraippasammaleen

Uuden Korpirauhan luonnonsuojelualueen luonto on vaihtelevaa: havumetsää, kalliota ja suota.

Uuden Korpirauhan luonnonsuojelualueen luonto on vaihtelevaa: havumetsää, kalliota ja suota.

Helsingin seurakuntayhtymä päätti suojella Korpirauhan metsäalueen Siuntiossa – suojelupäätös pelasti alueella kasvavan harvinaisen kantoraippasammaleen

Korpirauhan luonnonsuojelualue säilyy virkistyskäytössä. Soiden ennallistamisaikataulusta ei ole vielä päätetty. 

Helsingin seurakuntayhtymän omistaman Korpirauhan leirikeskuksen metsäalueesta on päätetty suojella 41,7 hehtaarin alue Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksellä. Alue käsittää vajaa puolet koko metsäalueen pinta-alasta, ja sen nimeksi on annettu Korpirauhan luonnonsuojelualue. 

Siuntiossa sijaitsevaan luonnonsuojelualueeseen kuuluvat metsäalueen suot ja Stormossenin soiden väliin jäävä kallioharjanne. Uusi luonnonsuojelualue rajautuu pohjoisessa jo olemassa olevaan Kurjen Suursuon luonnonsuojelualueeseen. 

Alueen suot ovat pääosin kuivahkoa, luonnontilaista rämettä. Stormossenin länsireunalla on korpea eli metsäistä suota, jossa kasvaa kuusia.

Helsingin seurakuntayhtymä saa elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta korvausta suojelualueesta. Korvaus perustuu kohteen taloudelliseen arvoon ja esimerkiksi metsässä olevan puun määrään. 

– Maapohja jää edelleen meidän omistukseemme, mutta maan pinnalla oleva osa on myyty ELY-keskukselle. He vastaavat mahdollisista tulevista metsänhoidollisista toimenpiteistä ja niiden kuluista, kertoo Helsingin seurakuntayhtymän ympäristömestari Päivi Kiviniemi.

Helsingin seurakuntayhtymän ympäristömestari Päivi Kiviniemi on tyytyväinen metsäalueen suojelupäätöksestä. 

Helsingin seurakuntayhtymän ympäristömestari Päivi Kiviniemi on tyytyväinen metsäalueen suojelupäätöksestä. 

Puita ei saa kaataa, mutta marjoja saa poimia

Suojelupäätös tarkoittaa myös sitä, että ELY-keskus määrittelee, mitä metsässä saa tehdä. Enää suoalueelta ei saa esimerkiksi kaataa puita. Näin suojelupäätöksestä hyötyy muun muassa alueen kaatuneissa, lahoavissa havupuissa elävä harvinainen kantoraippasammal.

Metsäalueen virkistyskäyttö, kuten retkeily ja marjastaminen, on alueella edelleen sallittua.

Luonnonsuojelualueella on eri pituisia luontopolkuja. Ne on nimetty metsässä asuvien eläinten mukaan.

– Metsonpolku sai nimensä siitä, että reitin varrella on metson hakomapuu. Se on sellainen vähän lättänälatvainen mänty, Kiviniemi kertoo. 

Toinen hieman pitempi reitti sai nimekseen Puukiipijänpolku.

– Nimi oli jo annettu, kun lähdimme kiertämään reittiä ensimmäistä kertaa. Reitillä havaitsimme puukiipijän. Nimivalinta osui siis naulan kantaan, Kiviniemi sanoo. 

Metsäpoluilta löytyy myös hirven tai peuran kakkaa. Kiviniemi kertoo, että metsässä on nähty myös näätä ja Suomessa erittäin uhanalainen hömötiainen. 

– Aamulla olin kuulevinani myös teerien soitimen, Kiviniemi kertoo.

Suoalueiden ennallistaminen toteutetaan patoamalla suolle kaivetut ojat

Luonnonsuojeluliiton liittohallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä on tyytyväinen, että metsäalue suojeltiin.

Suomen luonnonsuojeluliitto vastaa luonnonsuojelualueella sijaitsevan Stormossenin suoalueen ennallistamisesta.  Helsingin seurakuntayhtymä teki ennallistamispäätöksen jo helmikuussa 2021, mutta ennallistamistöitä ei ole vielä päästy aloittamaan. Suoalueen ennallistaminen on viivästynyt suojelualueen perustamisprosessin vuoksi sekä siksi, että Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntijoilla oli aiemmin erimielisyyksiä siitä, kuinka suoalue tulisi ennallistaa

Nyt asia on ratkennut alueen suojelupäätöksen myötä. Suoalueen ennallistaminen toteutetaan puita kaatamatta patoamalla suolle kaivetut ojat.

Vaatii aikaa, että suo muuttuu laajemmin vetiseksi ja sinne kasvaa vetisen alueen kasveja.

– Tällä menetelmällä suot eivät palaa alkuperäiseen olotilaansa. Soista ei siis tule yhtä märkiä kuin ne ovat olleet aiemmin, vaan niiden tilanne viedään pikkuisen taaksepäin siitä mitä se on nyt, Päivi Kiviniemi kertoo.  

Stormossenin suoalue ojitettiin 1940-luvulla.

Helsingin seurakuntayhtymä ja Suomen luonnonsuojeluliitto eivät ole toistaiseksi sopineet soiden ennallistamistöiden aloittamisaikataulusta. Patojen rakentaminen on mahdollista niin kauan kuin maa pysyy sulana. Se, kuinka nopeasti suot ennallistuvat, riippuu suotyypistä ja siitä, millaisia ihmisten tekemiä muokkauksia ennallistamisella pyritään korjaamaan.

–  Padottu oja alkaa heti pitämään vettä padon yläpuolella, mutta vaatii aikaa, että suo muuttuu laajemmin vetiseksi ja sinne kasvaa vetisen alueen kasveja, Harri Hölttä sanoo.

Remontoitu Korpirauhan leirikeskus avattiin taas toukokuussa

Siuntion pohjoisosassa uuden luonnonsuojelualueen laidalla sijaitsee Korpirauhan leirikeskus. Se avattiin toukokuun alussa kahden vuoden remontin jälkeen.

Leirikeskuksen majoitustiloihin on tehty mittavia korjauksia: kaikkialla on lattia lämmitys ja osaan tiloista on tehty uudet väliseinät ja lattiat sekä kylpyhuoneisiin uudet vesieristeet. Lisäksi useista tiloista poistettiin takka ja savupiippu lisätilan luomiseksi.

Leirikeskuksen piha-alueet korjataan ja siistitään toukokuun aikana. Remontti tulee kokonaisuudessaan maksamaan Helsingin seurakuntayhtymälle noin kaksi miljoonaa euroa.

Helsingin seurakuntayhtymä järjestää Korpirauhan leirikeskuksessa erilaisia tapahtumia, kuten rippileirejä. Tiloja vuokrataan virkistyskäyttöön esimerkiksi järjestöille, yritysryhmille ja leirikoulukäyttöön.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: