Hernekeiton syöminen torstaisin on vanha kristillinen tapa – näin Jyrki Sukula tuunaa tölkkihernarin

Hernekeiton syöminen torstaisin on vanha kristillinen tapa – näin Jyrki Sukula tuunaa tölkkihernarin

Hernekeittoa on Suomessa syöty torstaisin ja ennen paaston alkamista jo keskiajalta lähtien. 

Hernekeitto ja pannari kuuluvat jokaisen itseään arvostavan lounaskuppilan torstaipäivien ruokalistaan. Hernekeittoa on Pohjolassa syöty torstaisin jo keskiajalta lähtien. Se on vanha kristillinen tapa.

Koska Jeesus ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin perjantaina, ovat kristityt vanhastaan viettäneet Vapahtajansa kuolinpäivää paastoten ja rukoillen. Siksi torstaina on pitänyt tankata tukevaa ruokaa, jolla selviää myös paastoperjantaista.

Samasta syystä hernekeitto kuuluu myös laskiaistiistain perinteisiin. Laskiaistiistain jälkeen alkaa neljäkymmentä päivää kestävä pääsiäispaasto, joten silloin pitää saada tukevaa ja rasvaista ruokaa.

Laskiaistiistai on ranskaksi Mardi Gras eli rasvatiistai. Sillä nimellä se tunnetaan myös Yhdysvalloissa, jossa varsinkin New Orleansissa vietetään hillittömiä Mardi Gras -karnevaaleja.

Myös sanan karnevaali juuret juontavat paaston alkamiseen. Karnevaalin kantasanat ovat latinan liha eli carn ja pois panemista merkitsevä teonsana levare.

Laskiaistiistaita kutsutaan Yhdysvalloissa ja Englannissa myös pannaritiistaiksi, Pancake Tuesday. Myös tuo nimitys viittaa paastoa edeltävään energiatankkaukseen.

Katolilaiset ja ortodoksit pidättäytyvät edelleen liharuoasta perjantaisin – tai ainakin kirkko velvoittaa heidät siihen.

Luterilaisessa kristillisyydessä paastopäivien kanssa ei ole niin tarkkaa. Luterilainen kirkko ei anna jäsenilleen ruokaa koskevia ohjeita tai vaatimuksia. Silti muistumana katolisesta keskiajasta luterilaisessa Suomessa syödään edelleen joka torstai säiliöautoittain hernekeittoa.

Hernekeitto ja pannari ovat erinomaisia aseita hävikkiruokaa vastaan.

Sekä hernekeitto että pannari ovat erinomaisia aseita taistelussa hävikkiruokaa vastaan, sillä niihin on helppo upottaa jääkaappiin kertyneitä tähteitä. Joulukinkun jämien hyödyntäminen hernekeitossa kuuluu arkiseen kyökkiviisauteen, ja pannukakkutaikinan voi tehdä hapantuneesta maidosta.

Harva aloittaa hernerokkansa valmistamisen liottamalla kuivattuja herneitä vedessä yön yli. Useimmat meistä avaavat säilykepurkin ja lämmittävät valmiin hernekeiton.

Suomessa ensimmäiset tölkkihernekeitot tulivat kauppoihin olympiavuonna 1952. Asialla oli Jalostaja, joka on edelleen hernekeittojen markkinajohtaja Suomessa.

Mikä on hernekeiton suosion salaisuus? Miksi keskiaikainen soppa pitää pintansa vuosisadasta toiseen?

Kokki ja ravintoloitsija Jyrki Sukula näkee hernekeiton suosion takana pysyvyyden:

– Hernekeitto on ruoka, joka tulee joka torstai mieleen.

Hernekeiton kanssa Jyrki Sukula neuvoo nauttimaan suolaisella voilla voideltua jälkiuunileipää ja huoneenlämpöistä mustaleimaista emmentalia.

Toinen tärkeä syy on Sukulan mielestä onnistunut einesruoka.

– Pastöroitu ydinsodan kestävä tölkki. Sitä on todennäköisesti aina kaapissa, Sukula sanoo.

Millaisena kokki itse nauttii hernekeittonsa mieluiten?

– Se riippuu sesongista. Joulun jälkeen keitän liemen kinkun rämmäleistä ja potkaluusta, pääsiäisenä teen saman, mutta lampaasta. Kesällä teen tuorehernekeittoa savulohella ja syksyllä laitan hernekeittoon peuranlapaa, mehustelee Sukula.

– Siskonmieheni tarjoilee hernarin siskonmakkaroilla, Sukula kertoo.

– Sinappi ja raaka sipuli aina vierellä.

Miten tölkkihernekeitosta voisi tuunata astetta juhlavamman version?

– Otetaan hyvälaatuista hernaria, lisätään siihen Someron palvia ja mustapippuria, ohennetaan possuliemellä ja maustetaan Turun sinapilla, opastaa Sukula.

Hernekeiton kanssa Sukula neuvoo nauttimaan suolaisella voilla voideltua jälkiuunileipää tai varrasleipää ja huoneenlämpöistä mustaleimaista emmentalia.

– Ja ruokajuomaksi Teerenpelin Laiska Jaakko -portteri.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi