Laskiaispullan arvoitus on ratkennut
Paastoon laskeutuessa on syytä syödä tukevasti, sillä edessä on viikkokausien nälkä ja kituutus.

Laskiaispullan arvoitus on ratkennut

Alkuperäinen laskiaispulla täytettiin mantelimassalla. Hillo oli halpa kopio.

Ihmiskunnan voi jakaa kahtia laskiaispullamieltymyksen perusteella. Toiset haluavat laskiaispullaansa kermavaahtoa ja mantelimassaa, toiset taas kermavaahtoa ja hilloa. Niin ovat toiset meistä massaihmisiä, toiset hilloihmisiä.

Laskiaispulla on karnevaaliruokaa. Paastoon laskeutuessa on syytä syödä tukevasti, sillä edessä on viikkokausien nälkä ja kituutus. Samasta syystä on torstai vakiintunut hernekeitto- ja pannaripäiväksi. Vanhan katolisen perinteen mukaan nimittäin perjantaisin pidättäydytään lihansyönnistä ja syödään muutenkin kevyesti ja yksinkertaisesti. Siksi torstaisin on pitänyt tankata ravintoa niin tanakasti, että perjantaina ei edes tee mieli ruokaa.

Suomeen laskiaispulla on tullut lännestä. Mantelimassalla eli marsipaanilla täytettyjä laskiaispullia syötiin Ruotsissa jo 1700-luvulla. Köyhässä ja kaukaisessa Suomessa marsipaani oli kallista ja vaikeasti saatavaa, joten sen sijaan jouduttiin tyytymään helposti saatavaan halpaan hilloon. Tilanne on sittemmin korjaantunut, ja mantelimassaa saa sopuhintaan mistä tahansa marketista.

Arabien herkku sai nimensä Kristuksesta valtaistuimella

Useampikin kaupunki pitää itseään marsipaanin alkukotina. Esimerkiksi Saksan Lyypekissä ja Espanjan Toledossa vierailevat turistit saavat varsin nopeasti kuulla saapuneensa marsipaanin alkulähteille. Jauhetusta mantelista, sokerista tai hunajasta sekä mausteista (karvasmanteliöljy, ruusuvesi, appelsiininkukkavesi) valmistettu massa on kuitenkin kotoisin Lähi-idästä.

Useampikin eurooppalainen kaupunki pitää itseään marsipaanin alkukotina.

Tuo arabien herkku aloitti Euroopan valloituksensa Andalusiasta, joka keskiajalla muutenkin oli varsinainen kulttuurien tehosekoitin. Juutalaiset, kristityt ja muslimit elivät siellä rinnakkain toinen toisiltaan oppien. Sana marsipaani tulee arabiasta: mautabaan merkitsee istuvaa kuningasta. Alun perin sillä nimellä kutsuttiin ristiretkiaikaista rahaa, johon oli lyöty Kristuksen kuva. Myöhemmin sana vakiintui tietynlaisen rasian nimeksi ja sitä kautta merkitsemään myös rasiaan pakattua manteliherkkua. Alkujaan marsipaanilla tarkoitettiin siis valtaistuimellaan istuvaa Kristusta.

Tuomas Akvinolainen: Marsipaani ei riko paastoa

Etelä-Italiassa marsipaania pidetään erityisesti pyhäinpäivän herkkuna, mutta sitä syödään muinakin suurina juhlapäivinä. Italiassa marsipaanista muotoillaan usein pienoishedelmiä. Ne myös värjätään värikkäiksi. Italiassa ja Espanjassa marsipaanimakeisten ja -leivonnaisten valmistus on perinteisesti ollut nunnien tapa kerätä tuloja luostarille.

Pohjoisempana Euroopassa on tavallisempaa muotoilla marsipaanista possuja kuin hedelmiä. Marsipaanipossut ovat perinteisiä uuden vuoden herkkuja. Myös Wolfgang Amadeus Mozartin mukaan nimettyjen suklaakonvehtien eli Mozart-kuulien täytteenä on marsipaania. Mozart-kuulien valmistus alkoi säveltäjän syntymäkaupungissa Salzburgissa, Itävallassa vuonna 1890.

Marsipaania on vanhastaan pidetty tehokkaana afrodisiakkina eli lemmenhaluja nostattavana ruokana. Sitä on käytetty myös lääkkeenä. Keskiajan suurimpiin teologeihin kuulunut Tuomas Akvinolainen (1225–1274) opetti, että koska marsipaani auttaa ruuansulatuksessa, siitä voi pitää lääkkeenä, joten marsipaanin syöminen ei riko paastoa.

Jaa tämä artikkeli:

Minuutissa mystikoksi

Villi city