Pääkirjoitus: Paastoaminen on konmarituksen vastakohta
Japanilainen Marie Kondo neuvoo luopumaan kaikista kodin tavaroista, jotka eivät tuota iloa. Paasto taas on mielen järjestämistä luopumalla juuri siitä, mikä tuottaa iloa.
Laskiaistiistain jälkeisenä keskiviikkona – sitä kutsutaan tuhkakeskiviikoksi – alkaa paasto. Se kestää pääsiäisyöhön asti.
Paasto on ikivanha uskonnollinen tapa valmistautua suureen juhlaan tai elämän käännekohtaan. Sen tarkoitus on itsensä tutkiminen ja tilan raivaaminen sieluun. Vanhastaan paastoon on kuulunut myös ripittäytyminen.
Äkkipäätään ajatellen paastoa voi pitää jonkinlaisena mielen konmarittamisena. Japanilaisen bestseller-elämäntaitokirjailijan Marie Kondon mukaan nimetty menetelmä kodin tavarapaljouden raivaamiseksi perustuu siihen, että kodin tavarat käydään yksitellen läpi ja säästetään vain ne, jotka tuottavat iloa.
Paaston idea on juuri päinvastainen. Siinä luovutaan määräajaksi juuri sellaisesta, mikä tuottaa iloa: kylläisestä olosta, herkuttelusta, nautintoaineista.
Luopumisen tarkoitus on pelkistää elämä äärimmilleen, jotta paastoaja oivaltaisi, mikä lopulta on sellaista, että ilman sitä eläminen olisi pahempaa kuin kuolema.
Luterilaisuudessa ajatellaan, ettei ihminen voi miellyttää Jumalaa uskonnollisilla sankariteoilla. Kaikki on armoa.
Paasto näivettyi jossain vaiheessa pois luterilaisuudesta. Se muuttui paastoamisesta ”paastonajan viettämiseksi”, mikä tarkoitti lähinnä sitä, että kirkonmenoissa pidättäydyttiin hallelujan laulamisesta.
Luterilaisuudessa ajatellaan, ettei ihminen voi miellyttää Jumalaa uskonnollisilla sankariteoilla. Kaikki on armoa. Tämä selittää luterilaisten nihkeän suhtautumisen paastoon.
Paaston voi kuitenkin nähdä pikemminkin yhteisenä katumuksena kuin yksilösuorituksena. Sen voi nähdä yhteisenä lahjana ja mahdollisuutena elämän suunnan tarkistamiseen.
Sittemmin paastoa on luterilaisessa kirkossa yritetty elvyttää kaikenlaisten kampanjoiden avulla. Kannattaisi ehkä kokeilla sitä, että lopetettaisiin ”paastonajasta” puhuminen ja erilaiset etuliitepaastot ja ryhdyttäisiin reilusti paastoamaan tuhkakeskiviikosta pääsiäiseen.
Sama juttu adventtina: lopetetaan pikkujoulut torttuineen ja pipareineen ja paastotaan ennen joulua. Se kuuluu hyviin kristillisiin tapoihin.
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hernekeiton syöminen torstaisin on vanha kristillinen tapa – näin Jyrki Sukula tuunaa tölkkihernarin
Hyvä elämäHernekeittoa on Suomessa syöty torstaisin ja ennen paaston alkamista jo keskiajalta lähtien.
Taivaan tähden: Paastopäiväkirja
Hengellisyys
