Hiilidioksidia on ilmassa ennätysmäärä – nyt on aika muuttaa ruokavaliota, sanoo Risto Isomäki
Maapallon yhteenlasketut fossiilisista polttoaineista ja sementistä aiheutuvat päästöt ovat 9 miljardia hiilidioksiditonnia vuodessa

Maapallon yhteenlasketut fossiilisista polttoaineista ja sementistä aiheutuvat päästöt ovat 9 miljardia hiilidioksiditonnia vuodessa

Hiilidioksidia on ilmassa ennätysmäärä – nyt on aika muuttaa ruokavaliota, sanoo Risto Isomäki

Hiilidioksidin määrä ilmassa on korkeammalle kuin 3–5 miljoonaa vuoteen. Vielä on kuitenkin mahdollisuuksia estää katastrofi, sanoo kirjailija ja ympäristöaktivisti Risto Isomäki.

Risto Isomäen mukaan toivoa on vielä, mutta tarvitaan tahtoa tarttua toimiin.

Risto Isomäen mukaan toivoa on vielä, mutta tarvitaan tahtoa tarttua toimiin.

Maailman ilmatieteen järjestö WMO (World Meteorological Organization) julkaisi eilen raportin, joka jäi uutisissa muun muassa lähestyvien presidentinvaalien jalkoihin.

Kyseessä on kuitenkin uutinen, jonka pitäisi kiinnostaa myös niitä, jotka ovat huolissaan Suomen ja maailman turvallisuudesta. WMO nimittäin kertoi, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvoi viime vuonna ennätystahtia. Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä oli samaa luokkaa viimeksi 3–5 miljoonaa vuotta sitten. Silloin maapallon merien pinta oli jopa 20 metriä nykyistä korkeammalla.

Tieteiskirjailija ja ympäristöaktivisti Risto Isomäki on tänään Espoon Isossa Omenassa keskustelemassa ilmastonmuutoksesta. Tilaisuuden järjestää Espoon seurakunnat, ja aihe on enemmän kuin ajankohtainen.

Vaikka ennätyskorkea taso johtuu paitsi ihmisen toiminnasta myös säätilan suuresta El Niño -ilmiöstä, tilanne on Isomäen mukaan huolestuttava. Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä oli 403,3 ppm, kun se ehti jo muutamia vuosia pysyä paikallaan noin 400 ppm.

– Tilanne on jo pitkän aikaa ollut sellainen, että ilmassa on liikaa hiilidioksidia. Kansainvälinen tavoite on pysäyttää kasvu noin 450 ppm:ään, sanoo Isomäki.

Historiallisen tiedon valossa merenpinta nousee nykyisillä pitoisuuksilla 20–25 metriä ja maapallon pintalämpötila useilla asteilla. Jos tämä halutaan estää, alkaa olla kiire. Isomäen mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on mahdollista, mutta se vaatii tahtoa.

– Ainoa tapa selvitä on, että sekä vähennetään päästöjä että otetaan hiilidioksidia ilmakehästä pois hiilinieluilla. Jos näin tehdään, ei meillä pitäisi olla hätää, kiteyttää Isomäki.

Päästöjen vähentämistavoite näyttää Isomäen mukaan etenevän vauhdilla Donald Trumpin uhosta huolimatta. Aurinkovoima ja tuulivoima etenevät sekä valtioiden että liike-elämän vauhdittamina. Aurinkosähkön hintakehitys tekee siitä pian ylivoimaisesti halvimman tavan tuottaa sähköä. Myös autojen valmistajat ovat huomanneet muutoksen ja kehittävät sähkö- ja biopolttoaineautoja.

Eläinproteiinin kulutusta pitää vähentää

Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös hiilen ottamista pois ilmakehästä. Ranska ajoi Pariisin ilmastokokouksessa läpi tavoitteen sitoa viljelysmaiden ja laidunmaiden maaperään enemmän hiiltä. Erityisen iso muutos on jo käynnissä kehitysmaissa, jossa siirtomaiden perintöä olleesta yhden kasvin monokulttuuriviljelystä ollaan siirtymässä monikerroksisiin kotipuutarhoihin. Niissä puut ja pensaat varjostavat muita kasveja.

– Muutos on tapahtunut jo yli miljardilla peltohehtaarilla. Uusin arvio on, että puuston lisääntyminen poistaa 3–4 miljardia tonnia fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia päästöjä vuodessa.

Tämä on paljon, sillä maapallon yhteenlasketut fossiilisista polttoaineista ja sementistä aiheutuvat päästöt ovat 9 miljardia hiilidioksiditonnia vuodessa. Lisäksi metsien hävittäminen ja soiden kuivattaminen aiheuttavat 1,5 miljardin tonnin päästöt ilmakehään.

Tärkein yksittäinen asia, jolla ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa, on eläinproteiinin kulutuksen vähentäminen.

– Risto Isomäki

Tämäkään ei vielä riitä. Lisäksi tarvitaan iso muutos ihmisten ruokavalioon.

– Tärkein yksittäinen asia, jolla ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa, on eläinproteiinin kulutuksen vähentäminen. Sitä pitäisi korvata kasvis-, sieni- ja keinolihan tuotannolla. Jos eläinproteiinin kulutus pystyttäisiin puolittamaan, 3,5 miljardia hehtaaria maata vapautuisi muihin tarkoituksiin. Voitaisiin istuttaa suuria puita. Osa pinta-alasta tarvitaan myös biopolttoaineiden tuotantoon, etenkin laivat ja lentokoneet tarvitsevat polttoainetta, kertoo Isomäki.

Ruokavalion muuttaminen olisi Isomäen mielestä tarpeen myös eettisistä syistä. Kotieläintuotannosta on tullut teollista tuotantoa, jossa esimerkiksi broilereita lihotetaan niin nopeasti, että kanojen luut murtuvat niiden oman painon alla.

Siirtyminen kasvispainotteisempaan ruokaan vähentäisi merkittävästi veden ja energian kulutusta. Se auttaisi torjumaan sairauksia, kun antibiootteja ei enää kylvettäisi eläimille ja teollisen tuotannon piirissä syntyvät taudit eivät leviäisi ihmisiin. Moni uhanalainen villieläinlaji pelastuisi. Nyt selkärankaisten ja jopa hyönteisten – myös pölyttävien hyönteisten – määrät ovat vähentyneet, koska eläintuotanto vie tilaa ja tehomaatalous vaatii paljon torjunta-aineita.

Espoossa puhutaan muutoksesta

Uskooko Risto Isomäki kuitenkin, että muutos on mahdollinen ja että tänään järjestettävän tilaisuuden kaltaisiin tapahtumiin on syytä osallistua?

– Kyllä uskon, ja tällaisilla tilaisuuksilla on merkitystä. Paikalle tulee todennäköisesti ihmisiä, jotka ovat miettineet näitä asioita jo valmiiksi ja pohtineet, mitä itse voisivat tehdä. Seurakunnat ja kirkot ovat yhä vaikutusvaltaisia tahoja. En kävisi näissä tilaisuuksissa ja osallistuisi paneelikeskusteluihin, ellen uskoisi, että ne ovat tärkeitä, tuumii Isomäki.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi