Toimittajalta: Jättäisitkö lomalennon väliin, jos se maksaisi 40 euroa enemmän? Minä en
Ruotsi yrittää karsia lentomatkustusta rahalla. Sakkojen lisäksi tarvittaisiin muitakin ratkaisuja.
Viime kuukausina on puhuttu ja kirjoitettu paljon lentoliikenteen kasvusta ja sen aiheuttamista päästöistä. Luvut saattavat vaihdella lähteestä riippuen, mutta suurusluokka on tullut selväksi. "Thaimaan lomamatka lentäen voi tuottaa saman verran päästöjä kuin vuoden autoilu", julisti yksi juttu. Syynä aiheen esilläoloon on ollut erityisesti Ruotsin päätös ottaa käyttöön niin sanottu lentovero. Matkustajat maksavat Ruotsista lähtevistä ulkomaanlennoista lentoveroa, joka matkan pituudesta riippuen on noin 60–400 kruunua eli 6–39 euroa.
Tunsin piston sydämessäni. Rakastan matkustamista ja olen valmis tinkimään monesta asiasta sekä arjessa että kohteessa, kunhan pääsen reissuun. Uskottelen itselleni, että maailmaa nähdessäni olen kasvanut ihmisenä. Se saattaa olla totta, mutta vielä enemmän on kasvanut hiilijalanjälkeni.
Ristiriitaa ja huonoa omaatuntoani syventää se, että olen viime vuosina hakenut matkoiltani erityisesti luontoelämyksiä. Minä nautin sademetsäluonnosta, mutta trooppisten seutujen väestö kärsii ensimmäisten joukossa ilmastonmuutoksen seurauksista. Autottomuus, pesupähkinät, kangaskassit, kauramaidot ja muut arjen valintani ovat pelkkää näpertelyä sen rinnalla, millaisia päästöjä kaukolentoni ovat aiheuttaneet. Toistaiseksi syyllisyydentuntoni ei silti ole johtanut tekoihin: tänä kesänä lennän kauemmas kuin koskaan.
Uskottelen itselleni, että maailmaa nähdessäni olen kasvanut ihmisenä. Se saattaa olla totta, mutta vielä enemmän on kasvanut hiilijalanjälkeni.
Lentäminen on houkuttelevan nopeaa ja edullista. Se taas perustuu pitkälti siihen, kuinka helpolla lentomatkustajat ja lentoyhtiöt ovat päässeet tähän mennessä. Lentopolttoaineista ei makseta veroa, eikä lentomatkoja oteta huomioon päästövähennystavoitteissa. Jotain on sentään tehty tilanteen korjaamiseksi: sata valtiota on allekirjoittanut sopimuksen, jonka mukaan kansainvälisten lentojen päästöt jäädytetään vuoden 2020 tasolle. Pitkän aikavälin tavoitteena taas on puolittaa hiilipäästöt vuoteen 2050 mennessä. Näistä tavoitteita tekisi mieli sanoa, että rahalla saa ja lentokoneella pääsee. Tavoitteisiin päästään lähinnä päästökaupalla ja kompensaatiomaksuilla, joiden varassa muut alat voivat karsia päästöjään. Tavallinen kuluttaja on kaiken keskellä aivan kuutamolla. Päästölaskurit antavat erilaisia lukuja, vapaaehtoiset kompensaatiomaksut eivät tunnu riittäviltä. Puunistutukseen lahjoitetut parikymmentä euroa eivät taida paljoa pelastaa, kun talvilomalla on päästävä Pattayalle.
On vielä aikaista sanoa, onko Ruotsin ratkaisulla vaikutusta. Todennäköisesti ihmiset lentävät kuten ennenkin. "Eipä se tässä konkurssissa paljoa tunnu. Jätetään parit jätskit ostamatta tai valitaan halvempi hotelli." He, joilla on varaa, lentävät kuten ennenkin. Ehkä lyhyillä matkoilla joku saattaa vaihtaa lentomatkan junaan. Monet ajattelevat kuten Helsingin Sanomiin haastateltu abiturientti, joka sanoi, että haluaa matkustaa Malediiveille ennen kuin ne uppoavat. Kuulostihan se karulta, mutta turha tässä on jeesustella. Sellaisia me olemme.
Olen miettinyt, mikä saisi minut luopumaan lentämisestä kokonaan nykyisessä elämäntilanteessani. 40 euron lisämaksu se ei olisi, jokin suurempi saisi miettimään ainakin kohdetta. Toivon, että asiaan keskittäisiin uusia teknisiä ratkaisuja. Ehkä tulevaisuudessa osa lentokoneista lentää sähköllä, ainakin lähelle.
Teknisten ja verotuksellisten ratkaisujen lisäksi vaadittaisiin kulttuurinmuutosta. Ehkä parinkymmenen vuoden päästä on siistimpää lähteä lomalle Poriin kuin Balille. Ehkä lentojen hinnat nousevat niin, ettei tavallinen suomalaisperhe voi kuvitellakaan lähtevänsä Kanarialle. Ehkä lentomatkustamisesta tulee seikka, josta kerrotaan anteeksipyydellen ja jota joutuu perustelemaan kuin kalliolainen hipsteri minkkiturkin ostoa tai kätevän kaupunkifillarin vaihtamista yksityisautoiluun.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Uusisilta: Lentäminen kuuluu suurimpiin ilmastosynteihin, mutta se ei ole yksilön vika
PuheenvuorotJos junalippu Rovaniemelle maksaa 120 euroa ja halpalento Euroopan keskukseen vain puolet tuosta summasta, on helppo ymmärtää kiusaus, jonka seurauksena löytääkin itsensä Mauerparkista syömästä jäätelöä Lordin aukion sijaan.
