Historioitsija Teemu Keskisarjan liittyminen kirkkoon oli yllättävän hankalaa, mutta silti hänen mielestään kristinusko on parasta, mitä tälle maalle on tapahtunut
Teemu Keskisarja kastettiin Tuomasmessussa.

Teemu Keskisarja kastettiin Tuomasmessussa.

Historioitsija Teemu Keskisarjan liittyminen kirkkoon oli yllättävän hankalaa, mutta silti hänen mielestään kristinusko on parasta, mitä tälle maalle on tapahtunut

Teemu Keskisarja halusi kirkon jäseneksi, mutta kirkkotie oli odottamattoman töyssyinen. Tänä keväänä hänet kuitenkin kastettiin ja konfirmoitiin Tuomasmessussa.

Viitisen vuotta sitten päätti historioitsija Teemu Keskisarja liittyä kirkkoon. Hän ymmärsi historiaa tutkittuaan, että kristinusko on parasta, mitä tälle maalle on tapahtunut. Sen varaan on rakentunut kulttuuri, koulutus, demokratia ja tasa-arvo.

Hän täytti lomakkeet netissä ja kävi norkoilemassa vantaalaisen seurakunnan toimistossa, mutta kun ensimmäinen annettu rippikouluaika ei sopinut, kirkko unohti miehen anomuksen.

Keskisarja sanoo jättäneensä rippikouluun liittyvän viestittelyn kesken omaa saamattomuuttaan ja luikahtaneensa näin ulos asiakassuhteesta, vaikka oli jo allekirjoittanut paperit. Silti hän kysyy, millä firmalla tai yhdistyksellä on varaa unohtaa yhtäkään asiakastaan.

– Eihän siinä ole mitään järkeä. Suomessa on helppo liittyä kaikkeen, kuten kuntosaleihin tai puhelinoperaattoreihin, ja vaikea päästä niistä eroon.

– Tai jos haluat liittyä vapaa-ajattelijoihin tai muslimeihin, olet tervetullut heti ilman kursseja etkä pääse irti millään, Keskisarja puuskahtaa.

Toisin on kirkossa. Voit klikkailla yhden kerran netissä laskuhumalassa, ja sitten et ole enää kirkon jäsen. Se on kertalaakista selvä. Liittyminen onkin sitten hankalampi juttu.

Usko on Suomen historian paras mielenterveyspalvelu

Teemu Keskisarjan vanhemmat olivat kommunisteja eivätkä kastattaneet ketään seitsemästä lapsestaan. Toiset isovanhemmista olivat lestadiolaisia. Myöhemmin äiti ja jotkut sisaruksista ovat liittyneet kirkkoon.

Keskisarjan mielestä kirkosta eroaminen ei osoita minkäänlaista rohkeutta, liittyminen sen sijaan osoittaa.

– Suomen kansa tarvitsee sata vuotta ateismia ja islamia, ennen kuin Jumalan sana alkaa taas kiinnostaa, hän tokaisee.

– Jokaisella on Jumalan kaipaus sydämessään, mutta koska emme osaa sanoittaa sitä, tarvitsemme pyhiä tekstejä ja liturgioita. Mitä vähemmän turvataan kristinuskoon, sitä enemmän on masennusta ja ahdistusta. Usko on Suomen historian paras mielenterveyspalvelu, ja paloviina taitaa tulla toisena.

Keskisarja ja Olli Valtonen sakastissa.

Keskisarja ja Olli Valtonen sakastissa.

Pienestä pojasta alkaen Keskisarja on kolunnut hautausmaita ja miettinyt ihmisten elämänkohtaloita.

– Olen elänyt murheettoman elämän, jossa on ollut vain itse aiheutettuja suruja, hän toteaa.

Asuessaan aikoinaan Agricolan kirkon naapurissa Keskisarja kävi usein Tuomasmessussa. Sen ilmapiiriin oli helppo mennä. Hän nautti messun ilosta ja visuaalisuudesta. Hän kävi jopa ehtoollisella, kun siltä tuntui.

Kun ajatus rippikoulusta leijui edelleen ilmassa, mutta kotiseurakunnasta ei ollut kuulunut mitään, tuttava yhytti Keskisarjan rovasti Olli Valtosen pakeille. Valtonen on ollut perustamassa Keskisarjalle tuttua Tuomasmessua.

Rippikoulua varten Valtonen antoi Keskisarjalle luettavaksi 622-sivuisen Alister E. McGrathin kirjan Kristinuskon perusteet. Sitten keskusteltiin. Rippi-isä ymmärsi oppilaansa olevan niin perillä Martti Lutherin opetuksista, että tämä olisi voinut opettaa häntä.

Keskisarja kastettiin ja konfirmoitiin samalla kertaa Tuomasmessussa.

Hän seisoi valkoisessa albassa ja kuuli sanat: ”Ota pyhä ristinmerkki otsaasi ja rintaasi todistukseksi siitä, että ristiinnaulittu ja ylösnoussut Jeesus Kristus on sinut lunastanut ja kutsunut opetuslapsekseen.”

Kasteen jälkeen oli konfirmaatiokysymysten vuoro. Rukousjakson lopussa Valtonen esitteli seurakunnalle kirkon uuden jäsenen. Kirkkokansa puhkesi taputuksiin ja moni pyyhki kyyneleitään.

Sattumalta Tuomasmessussa oli mukana myös Keskisarjan nykyisen kotiseurakunnan pappi Jouni Pirttijärvi Pakilasta Helsingistä. Hän kysyi Keskisarjalta, saako tämä nimen mainita seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksessa kastettujen listalla. Niin siellä sitten kerrottiin, että Teemu Aleksis Keskisarja on pyhässä kasteessa otettu kirkon jäseneksi.

Teemu Keskisarja ehtoollisella.

Teemu Keskisarja ehtoollisella.

Hankaluuksien kautta vihdoin kirkon jäseneksi

Toimitusten jälkeen rippipappi Olli Valtonen yritti kirkon verkkosivuilla liittää uutta jäsentä kirkkoon, mutta epäonnistui moneen kertaan. Parin päivän päästä apuun tuli Keskisarjan oman seurakunnan pappi Pirttijärvi, ja tieto meni vihdoin perille kirkon rekisteriin.

– Se on niin monimutkaista eikä ollenkaan asiakaslähtöistä. Ennen kaikkea pitäisi ajatella liittyvää. Ne kaavakkeetkin olivat vähän outoja. Tosin en ole pitkään aikaan pitänyt yksityistä rippikoulua, Valtonen selventää.

Hän suosittelee omalle luterilaiselle kirkolleen samansuuntaista toimintaa kuin katolisessa kirkossa. Kaikille halukkaille järjestetään informaatiokurssi, jossa kerrotaan uskosta ja kirkosta. Ei tarvitse välttämättä liittyä, vaan kirkosta voi olla kiinnostunut muuten vain.

– Kurssin voisi järjestää muutaman kerran vuodessa. Se helpottaisi liittymistä, kun tietäisi, mistä on kyse. Sille vain pitäisi keksiä vetävämpi nimi kuin rippikoulu.

Rekisteripäälikkö Emilia Launonen Vantaalta sanoo, että sen jälkeen, kun Teemu Keskisarja alun perin yritti päästä rippikouluun ja liittyä kirkkoon, on rakennettu uudet sivustot Liitykirkkoon.fi ja Aikuisrippikoulu.fi. Hän myöntää, että on aika paljon seurakuntakohtaista, miten aikuisrippikoulua hoidetaan. Yksityisrippikoulu voi olla myös kahdenkeskeistä keskustelua papin kanssa.

Kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden johtaja Jarmo Kokkonen kertoo, että aikuisrippikoulua on pyritty kehittämään. Sen voi suorittaa pitkälle netissä, mutta myös osallistumalla seurakunnan toimintaan.

– Haluaisimme tietysti, että aikuisrippikoulun suosio kasvaisi. Sen voi käydä yksityisesti tai ryhmässä. Se tulee profiloida kirkkoon liittyvän tarpeiden mukaan, esimerkiksi sen mukaan, onko liittyvä kantasuomalainen vai muusta kulttuurista.

Olli Valtosen esittämää ideaa informaatiokurssista Kokkonen pitää hyvänä.

– Meidän tulee olla enemmän esillä suositellessamme kirkon jäsenyyttä. On kyse siitä, miten kristinusko auttaa arjessa. Urbaaneja etsijöitä on paljon. On lukuisa joukko ihmisiä, joille elämän tarkoitukseksi ei riitä pelkkä loma etelässä. Silti on sanottava, että Vantaalla Teemu Keskisarjan osalta on toimittu poikkeuksellisen huonosti. Kirkko haluaa ottaa vastaan jokaisen jäsenen, Kokkonen painottaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi