Nykyään kuulee julkisuudessa keskustelua siitä, saako huumeita käyttäviä ihmisiä ylipäätään auttaa.
Huumeriippuvaisten ihmisarvo on Suomessa kadoksissa ja riippuvuus saatetaan nähdä addiktin omana vikana – ”Ei kukaan valitse tätä”
”Huumetilastojen takana on ihmisiä, joilla on ihan samanlaisia ihmisten ongelmia kuin heillä, joilla ei ole addiktiosairautta”, toipuva addikti Paula Eerikäinen sanoo Syvässä päädyssä -podcastin uudessa jaksossa.
– Meillä huumeita käyttävä ihminen saa yhteiskunnassa ihmisarvon siinä hetkessä, kun hän lakkaa käyttämästä huumeita, toteaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n hankepäällikkö Annuska Dal Maso.
Hän näkee, että kyse on hyvin tietoisesta ulossulkemisesta suomalaisesta yhteiskunnasta. Työssään Dal Maso törmää jatkuvasti muun muassa hämmentävänä kokemaansa moraalikeskusteluun siitä, saako huumeita käyttäviä ihmisiä ylipäätään auttaa.
– Parlamentaarisessa keskustelussa käydään ennen kaikkea vääntöä siitä, onko huumeita käyttävillä ihmisillä ylipäätään oikeus apuun. Saavatko he vaatia, että myös heitä nähdään ja kuullaan, tai että heilläkin olisi jonkinnäköinen asema tässä yhteiskunnassa – ihan siinä missä meillä kaikilla muillakin, hän kertoo.
Toipuva huumeaddikti ja vertaistukiryhmäaktiivi Paula Eerikäinen suree sitä, ettei huumekuolemien estämiselle ole asetettu minkäänlaista tavoitelukua, vaikka Suomi on kuulunut jo pitkään EU-maiden huumekuolematilastojen kärkijoukkoon.
Eerikäinen toivoo, että keskustelussa osattaisiin mennä vahvemmin kohti huumeriippuvuuden juurisyitä.
– Huumetilastojen takana on ihmisiä, joilla on ihan samanlaisia ihmisten ongelmia kuin heillä, joilla ei ole addiktiosairautta eikä ole ollut sitä koukkua kokeilla huumeiden käyttöä ja jäädä sille tielle, hän pohtii.
Vertaistuen piiristä Eerikäinen löysi äänen, joka omasta elämästä oli aina puuttunut.
Omalla kohdallaan Eerikäinen näkee, että huumeiden käyttöön vaikuttivat muun muassa traumatausta, lapsuus päihderiippuvaisessa perheessä ja ilman hoitoa jääneet psyykkiset ongelmat. Tie kulki syömishäiriöstä päihteisiin ja lopulta metamfetamiinin päivittäiseen käyttöön asunnottomana ja työkyvyttömänä, täysin yhteiskunnan ulkopuolella.
– Jotenkin rakastin sitä olotilaa, että en enää tajua, en ole enää tietoinen, en muista. Se on tosi surullista, että on ollut niin kova tarve hukuttaa se oma todellisuus, Eerikäinen kertoo.
Annuska Dal Maso näkee ongelmana, jos vastaavissa tilanteissa päädytään syyllistämään yksiulotteisesti huumeriippuvaista ihmistä itseään omasta kohtalostaan.
– Ei nähdä, että ihmisillä on hyvin eri lähtökohdat tähän elämään ja joskus asioita tapahtuu. En usko, että kukaan tietoisesti valitsee, että minusta tulee huumeiden käyttäjä ja sen jälkeen en enää kuulu tähän yhteiskuntaan, hän kuvailee.
Paula Eerikäinen muistuttaa, että kyseessä on melko vaikeasti hoidettava sairaus, johon liittyy oman tilanteen kieltäminen.
– Jos sinulla on riippuvuussairaus, eikä kukaan tartu siihen, tarjoa apua ja tietoa, miten ihmeessä lopetat päihteiden käyttämisen? hän kysyy.
Eerikäinen kertoo, että hän ymmärsi kärsivänsä huumeongelmasta vasta löydettyään sattuman kautta vertaistukiryhmän, jossa kaikkien yhteisenä tavoitteena oli elää päivä kerrallaan ilman tajuntaan vaikuttavia aineita.
– Aloin itkeä ihan jokaisessa ääneen luetussa kohdassa ja ajattelin: ”Siis minä olen addikti! Miksi en ole koskaan tiennyt olevani addikti?”
Vertaistuen piiristä Eerikäinen löysi vihdoin myös äänen, joka omasta elämästä oli aina puuttunut.
– Ei minulla ole täällä sisälläni ollut sellaista ääntä, että sinä olet riittävä, sinä olet hyvä. Olen todella kiitollinen niistä tovereista, jotka aika ajoin sanovat, että sinä olet hyväksytty, sinä olet rakastettu. Se on sinä päivänä se oman korkeamman voimani ääni.
Kuuntele Syvässä päädyssä -jakso
Minkälainen huumemaa Suomi on? Mikä on hengellisyyden rooli addiktiosta toipumisessa? Annuska Dal Maso ja Paula Eerikäinen keskustelevat aiheesta Syvässä päädyssä -podcastin jaksossa ”Oma vika, mitäs käyttävät!” – Onko huumeriippuvaisilla ihmisarvo Suomessa?
Löydät jakson kuunneltavaksi K&k:n sivuilta tai Spotifysta sekä katsottavaksi Youtube-kanavaltamme.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Alfa-pvp romahdutti elämän – Eliel, 31, kertoo, miten Lauttasaaren-koti ja kauppakorkeakoulu vaihtuivat huumeharhoihin kadulla
Hyvä elämäEliel kasvoi hyvätuloisessa perheessä Espoossa. Hän juhli opiskelijana yökerhoissa bilehuumeiden voimalla, kunnes viikonloput alkoivat venyä. Lopulta ne eivät päättyneet lainkaan.
