Hengellisyys

Hyvää pyhää: Vapahtajan tunnistaa ilosta

Marian ja Elisabetin kohtaamisessa oli kohtalotoveruutta ja taivaallista iloa.

20.03.2020 11:20
Kaisa Kariranta
Matti Pikkujämsä

Mistä tunnet sä ystävän, lauletaan haikeassa iskelmässä. Laulun sanojen mukaan vaikeudet ja avun tarve selvittävät ystävyyden todellisen laadun.

Ystävyydestä on kyse myös marianpäivän evankeliumissa. Maria on tajunnut olevansa raskaana, mutta ei kihlatulleen. Pyhä Henki on laskeutunut hänen ylleen. Vaikea tilanne. Maria sulattelee tietoa muutaman päivän ja lähtee sitten sukulaisensa Elisabetin luo, joka myöskin on siunatussa tilassa.

Maria astuu ovesta sisään, ja Elisabet ja tämän kohdussa kasvava lapsi tunnistavat Marian kantaman lapsen. Mistä he tuntevat Vapahtajan? Heillä ei ole mahdollisuutta verrata kohdussa olevaa lasta ikonikuvien kaiken voittavaan Kristukseen. Mistä he tunnistavat Messiaan, joka ei ole vielä kärsinyt, uhrautunut ja menehtynyt? He eivät voi tunnistaa Jumalan Poikaa hänen viisaista opetuksistaan, vaativista saarnoistaan tai elämänmuutokseen tähtäävistä sanoista. Kohdussa oleva Jeesuslapsi ei tee tunnusmerkiksi ihmeen ihmettä.

He tunnistavat Vapahtajan ilosta. Vapahtajan lähellä oleminen saa huutamaan ja hyppäämään riemusta. Vaikka hän vasta saa muotoaan näkymättömissä, äitinsä kohdussa, hän nostattaa onnellisen hymyn huulille.

Kolmen kuukauden ajan nämä kaksi raskaana olevaa naista jakavat odotuksen eri vaiheet. He turvautuvat toisiinsa epäsopivan ja odottamattoman raskauden aikana niin kuin vain ystävät ja kohtalotoverit toisiinsa tukeutuvat. Sen lisäksi heidän kanssaan on taivaallinen ilo.

Pidä pääsi

Maria suostui, sanotaan. Hän on uskovien esikuva, koska taipui tehtäväänsä. Ehkäpä se on väärä näkökulma. Ehkäpä Maria piti päänsä. Hän koki ilmestyksen ja uskoi siihen, vaikka ei olisi ollut syytä.

Marian ilmestyspäivän kunniaksi pidä pääsi. Usko mahdottomaan, vaikka ympärilläsi sitä pilkattaisiin. Käy keskusteluja Jumalan kanssa mahdottomaksi uskomastasi ja suostu hänen ohjaukseensa.