Kalevalainen versio Neitsyt Mariasta ei tarvinnut raskaaksi tulemiseen Pyhää Henkeä vaan puolukan
Runoilija Sirpa Kyyröselle Kalevalan Marjatta ja Raamatun Neitsyt Maria ovat lenkkejä myyttisten äitien ketjussa.
“Tuosta tyytyi, tuosta täyttyi, tuosta paksuksi panihe.” Niin kävi Marjatalle hänen syötyään puolukan. Ja kun synnyttämisen aika tuli, Marjatalle ei löytynyt sijaa saunasta. Hänen oli synnytettävä poikansa tallissa, hevosen hengityksen lämmössä.
Kalevalan viimeisessä runossa seikkaileva Marjatta on tietenkin kotoinen versio Raamatun Neitsyt Mariasta. Pyhä Henki on vaihtunut kirkuvaksi puolukaksi, eikä enkeli Gabrielia tai Joosefia näy missään.
Marjatta ei ole jäänyt vain kalevalamittaiseksi kuriositeetiksi. Runoilija Sirpa Kyyrönen tutkii tuoreessa Nimesi on Marjatta -kokoelmassaan naisen ruumiillisuutta ja äitiyttä Kalevalan Marjatan ja Neitsyt Marian kautta. Hän näkee Marian yhtenä lenkkinä myyttisten äitihahmojen ja naisjumalatarten ketjussa, egyptiläisen Isiksen ja vähäaasialaisen Kybelen seuraajana.
– Minulle Marjatassa ja Mariassa on kyse ikiaikaisesta naiseuden, luonnon, hedelmällisyyden ja äitiyden yhteenkietoutumisesta ja kohdun kantamisen monimutkaisuudesta, Kyyrönen sanoo.
Pois pelosta ja häpeästä
Runoilijana Sirpa Kyyrönen haluaa olla rakentamassa tilaa naisten kokemuksille ja äänille.
– Sitä tilaa ei edelleenkään ole liikaa. Ihan arkisessa elämässä lapsen kanssa liikkuessaan huomaa, että äidin ja lapsen äänekäs tai sotkuinen oleminen ei tunnu mahtuvan julkiseen tilaan.
Nimesi on Marjatta -kokoelman alkusysäys tuli Kyyrösen omista kokemuksista. Viisi vuotta sitten hän, ennestään kolmen pojan äiti, synnytti tyttären ja alkoi sen myötä pohtia äitien ja tytärten jatkumoa.
Toisaalta hän muisteli omaa tyttöyttään ja naiseksi kasvamistaan, kiltteyttään ja häpeäänsä. Hänen mieleensä palasi kouluaika ja iäkäs opettaja, jonka tunneilla luettiin ääneen Raamattua jae jakeelta ja tutustuttiin Kalevalan miessankareihin. Välillä rukoiltiin, ja välillä kirjoitettiin tai lausuttiin runoja.
– Opettaja ohjasi meitä pelkäämään Jumalaa, joten ehkä on luontevaa, että olen nyt hakeutunut Marian syliin ja pyrkinyt pois pelosta ja häpeästä.
Maria keskustelukumppanina
Sukujuuret vievät Sirpa Kyyrösen isän puolelta Laatokan pohjoispuoliseen Karjalaan ja ortodoksisuuteen. Hän on viettänyt pariin otteeseen muutamia päiviä Valamon luostarissa ja kohdannut siellä Marian – Konevitsalaisen Jumalanäidin ihmeitätekevän ikonin.
– En tiedä, mikä siinä on, että aina kun käyn sen äärellä, liikutun.
Konevitsalaisesta Jumalanäidistä on tullut Kyyröselle ystävä, joka matkaikonina kulkee mukana samassa pussukassa särkylääkkeiden, korvatulppien ja kuukautissiteiden kanssa.
– Olen miettinyt, kuka tai mikä on se ääni, jonka kanssa oman pään sisällä murehditaan ja märehditään samoja asioita yhä uudestaan ja uudestaan. Kirjoitusprojektin aikana tuo kuvitteellinen keskustelukumppani tuntui saavan Marian ja Marjatan hahmon, Kyyrönen kertoo.
Maria on ollut keskustelukumppani ja uskottu monille muillekin naisille. Hän on eräänlainen äitien äiti: Häntä on pyydetty apuun raskauteen ja synnytykseen liittyvissä vaivoissa. Hänelle on uskouduttu lapsettomuuden tai ei-toivotun raskauden surussa ja hänen kanssaan on jaettu huolta omista lapsista.
Kyyrönen arvioi, että Marian hedelmöittyminen, raskaus ja synnyttäminen tekevät hänestä ruumiillisen, konkreettisen olennon. Siksi Mariaa saattaa olla helpompi lähestyä kuin jotakin hahmotonta jumaluutta.
Enkeli ilmestyi Marialle
Yhdeksän kuukautta ennen joulua eli Jeesuksen syntymäpäivää vietetään Marian ilmestyspäivää. Luukkaan evankeliumissa kerrotaan, kuinka enkeli Gabriel ilmestyy Maria-nimiselle neitsyelle ja kertoo, että tämä tulee raskaaksi ja synnyttää pojan. Kun Maria kysyy, miten se on mahdollista, enkeli vastaa: ”Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi.”
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kun piispat Kaisamari Hintikka ja Mari Leppänen katsovat Mariaa, he näkevät vahvan selviytyjän ja roolimallien murtajan
HengellisyysMarian vallankumouksellinen puoli on jäänyt meillä sivuun, arvioivat piispat Mari Leppänen ja Kaisamari Hintikka.