Jeesus opetti, että varallisuus ja maine, joita ihmiset tavoittelevat, eivät ole tärkeitä.
Olkaa siis täydellisiä, Jeesus kehotti – mutta vuorisaarnan noudattaminen ei tee ihmisestä moralistia
Vuorisaarnan vaativa etiikka haastaa pohtimaan oman elämän arvojärjestystä. Jeesuksen käsky vihollisen rakastamiseen murtaa meidän ja muiden välisen rajan.
“Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen. Autuaita kärsivälliset: he perivät maan.”
Vuoren rinteelle noussut Jeesus Nasaretilainen kääntyy katsomaan seuraajiaan. Sitten hän toivottaa köyhät ja vähäosaiset tervetulleiksi Jumalan valtakuntaan. Näin alkaa Matteuksen evankeliumin vuorisaarna, jota varhaisten vuosisatojen kristityt lukivat Jeesuksen autenttisena opetuksena.
Tämän päivän kriittinen lukija pysähtyy kysymään, sanoiko Jeesus todella näin.
Vuorisaarna ei ole tallenne autenttisesta puhetilaisuudesta. Matteuksen evankeliumin kirjoittaja on rakentanut Jeesuksen opetuksista kokonaisuuden ja lisännyt siihen teologisia ja hengellisiä painotuksia. Matteus käytti lähteenä samaa Jeesuksen puheiden kokoelmaa kuin Luukas, jonka versiossa Jeesus pitää vastaavan puheen vasta vuorelta laskeuduttuaan.
Vähemmistöidentiteetti ja vastakulttuuri kuultavat läpi monesta kohdasta.
– Raamatuntutkija ja pappi Päivi Vähäkangas
Uuden testamentin eksegetiikasta väitöstutkimuksen tehnyt pappi Päivi Vähäkangas pitää vuorisaarnaa yhtenä niistä teksteistä, joiden läpi kuultaa Jeesuksen persoona ja arvomaailma.
– Jeesus asetti etusijalle marginaalissa olevat ja opetti, että varallisuus ja maine, joita ihmiset tavoittelevat, eivät ole Jumalan näkökulmasta tärkeitä. Käsky vihollisen rakastamiseen teki kaikista ihmisistä lähimmäisiä ja mursi meidän ja muiden välisen rajan, Vähäkangas sanoo.
Galilealaisen profeetan käänteinen arvojärjestys
Vuorisaarnan pitää galilealainen profeetta, joka odottaa tämän maailman pikaista loppua. Eettiset opetukset ammentavat voimaa aivan kohta toteutuvan Jumalan valtakunnan odotuksesta. Siellä vallitsisivat nykyiselle maailmalle vastakkaiset arvot.
Päivi Vähäkangas ottaa esimerkiksi vuorisaarnaan sisältyvät Jeesuksen kehotukset: ”Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin. Jos joku yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin.”
– Tekstiä lukeva kristitty saattoi toimia näin, koska tällä maailmalla ei ollut hänelle merkitystä.
Jeesus kehotti seuraajiaan kohtelemaan toisia ihmisiä totutusta poikkeavalla tavalla.
Kirkon varhaisina vuosisatoina Jeesuksen kehotusta väkivallattomuuteen noudatettiinkin laajasti muun muassa kieltäytymällä aseista.
Vuorisaarnan ensimmäiset lukijat olivat juutalaiskristittyjä, jotka olivat paenneet Syyriaan roomalaisten tuhottua Jerusalemin vuonna 70 jKr.
– Juutalaiskristityt elivät Syyriassa vähemmistön vähemmistönä. Vähemmistöidentiteetti ja vastakulttuuri kuultavat läpi monesta vuorisaarnan kohdasta, Vähäkangas sanoo.
Myös tämä vähemmistöasema mahdollisti Vähäkankaan mukaan sen, että varhaiset kristityt pystyivät elämään vuorisaarnan vaativan etiikan mukaan.
Vallankäyttöä ja vastarintaa
Kirkon tilanne muuttui ratkaisevasti 300-luvulla jKr., kun keisari Konstantinus Suuri nosti kristinuskon Rooman valtakunnan pääuskonnoksi.
– Vuorisaarnan etiikkaa ruvettiin tulkitsemaan uusilla tavoilla, kun kristityistä tulikin niitä, jotka käyttivät yhteiskunnassa valtaa ja kävivät sotia, Vähäkangas sanoo.
Jeesuksen autuaaksi julistamiset alettiin tulkita sielun hengelliseksi matkaksi kohti Jumalaa. Yhden tulkintalinjan mukaan luostarielämälle omistautuneet kilvoittelijat noudattivat vuorisaarnan korkeita ihanteita toisten kristittyjen puolesta.
1500-luvulla reformaattori Martti Luther painotti sitä, että vuorisaarnan noudattamisen kuuluu jokaiselle kristitylle. Luther väisti vuorisaarnan radikaalin etiikan ja vallitsevien arvojen yhteentörmäyksen opettamalla, että nämä Jeesuksen ohjeet kuuluvat yksityiseen elämänpiiriin.
Vähäkankaan mukaan vuorisaarnan vaikutus näkyy suomalaisen hyvinvointivaltion arvopohjassa.
– Jeesus ei varsinaisesti pyrkinyt muuttamaan ympäröivän yhteiskunnan rakenteita, mutta hän käänsi huomion ihmisiin, joita kohdeltiin epäoikeudenmukaisesti, ja osoitti heille arvostusta. Jos otamme vuorisaarnan noudattamisen tosissamme, se velvoittaa meidät asettamaan toisten ihmisten tarpeet omiemme edelle.
Vuorisaarnan etiikka velvoittaa kirkkoa torjumaan kutsun valtaan ja loistoon.
– Piispa emeritus Mikko Heikka
Viime vuosisadalla intialainen ihmisoikeustaistelija Mahatma Gandhi tutki vuorisaarnaa tarkasti ennen kuin aloitti poliittisen toiminnan Ison-Britannian kolonialismia vastaan. Gandhi löysi vuorisaarnasta ohjeet väkivallattomaan vastarintaan sorrettujen puolesta.
Vähäkangas huomauttaa, että vuorisaarnassa väkivallattomuutta ei perustella poliittisella vaikuttamisella. Jeesus ei tunnu uskovan, että rakkaus syntyy taistelemalla.
– Vuorisaarnan arvoituksellisuus syntyy osittain siitä, että Jeesus käskee meitä kohtelemaan toisia ihmisiä totutusta poikkeavalla tavalla, mutta ei perustele miksi, Vähäkangas sanoo.
Jeesus samastui haavoitetussa asemassa oleviin
Vuorisaarnan etiikka velvoittaa kirkkoa torjumaan kutsun valtaan ja loistoon ja puolustamaan köyhiä ja haavoitetussa asemassa olevia, sanoo piispa emeritus Mikko Heikka. Heikan mukaan vuorisaarnassa kuuluu Jeesuksen autenttinen ääni. Kirkon uskossa ja opetuksessa se vaimeni pitkäksi aikaa, kun kristinuskosta tuli osa maallista valtakoneistoa.
Heikka alleviivaa kritiikkiään viittaamalla Matteuksen evankeliumin rakenteeseen. Vuorisaarnaa edeltävässä luvussa Paholainen vie Jeesuksen korkealle vuorelle ja näyttää hänelle maailman valtakuntien loiston. ”Kaiken tämän minä annan sinulle, jos polvistut eteeni ja kumarrat minua”, kiusaaja lupaa.
– Jeesus oli itse köyhä, kuten enemmistö tuon ajan Palestiinassa elävistä ihmisistä. Hän samastui haavoitetussa asemassa oleviin ja esitti kovaa kritiikkiä ruhtinaita ja vallankäyttäjiä kohtaan.
Tällä hetkellä nämä painotukset kuuluvat esimerkiksi paavi Franciscuksen, ekumeeninen patriarkka Bartolomeuksen sekä kansainvälisten kristillisten järjestöjen kannanotoissa.
Heikka mainitsee Franciscuksen vierailun muurilla, jonka Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on rakennuttanut maan Meksikon vastaiselle rajalle.
– Franciscuksen mukaan se, joka haluaa olla kristitty, rakentaa ihmisten välille siltoja, ei muureja.
Vuorisaarnan ajankohtaisuus käy Mikko Heikan mukaan ilmeiseksi, kun luemme sitä ihmiskunnan nykyisestä tilanteesta käsin.
Heikan mukaan ahneus on ajanut ihmiskunnan noidankehään, jossa lajimme horjuttaa luonnon tasapainoa ja tuhoaa biodiversiteettiä. Tasapainon järkkymisestä johtuu sekin, että koronan kaltaisilla vaarallisilla viruksilla on mahdollisuus hypätä luonnosta ihmisten maailmaan.
Epäitsekkyys ei ole haihattelua
Mikko Heikka viimeistelee parhaillaan tietokirjaa, joka käsittelee kristinuskon, talouselämän ja politiikan vuorovaikutusta.
– Kirkon pitää pysyä rohkeana ja uskollisena omalle lähtökohdalleen, joka nousee kultaisesta säännöstä ja vuorisaarnasta. Rohkeuden lisäksi tarvitsemme nöyryyttä. Emme ole vielä löytäneet totuutta, vaan se on edessämme.
Kun kirkko käy dialogia talouselämän ja poliittisen järjestelmän kanssa, Heikka näkee sen tehtäväksi puolustaa haavoitetussa asemassa olevien intressejä, puhua kohtuullisuuden puolesta ja muistuttaa, että ihmiskunta tarvitsee taloudellisen ahneuden sijasta epäitsekkyyttä.
– Epäitsekkyyden ja kohtuuden noudattaminen on rationaalista ja hyödyttää kaikkia ihmisiä, koska niissä on avain ekologisen kriisin torjumiseen ja biodiversiteetin palauttamiseen.
Heikka perustelee näkemystään neurotaloustieteen alaan kuuluvalla tutkimustiedolla. Tutkijat selvittivät aivokuvantamisen avulla, miten ihminen reagoi taloudelliseen toimintaan, jonka motiiveina ovat ahneuden ja itsekkyyden sijasta kohtuullisuus ja epäitsekkyys.
– Epäitsekäs ja kohtuullisuuteen pyrkivä taloudellinen toiminta synnyttivät koehenkilöissä mielihyvän kokemuksia. Tämä kertoo siitä, että epäitsekkyys kuuluu ihmisen perusrakenteeseen. Vuorisaarnan puhe oikeudenmukaisuudesta, rauhan tekemisestä, nöyryydestä ja sävyisyydestä ei ole elämälle vierasta idealismia.
Kukaan ei ole toisen yläpuolella
”Autuaita ovat ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan. Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan.”
Yksi vuorisaarnan varhaisia tutkijoita oli Gregorios Nyssalainen. Kappadokiassa nykyisen Turkin alueella elänyt Nyssalainen kuului tärkeisiin taustavaikuttajiin, kun kristinuskon keskeisen sisällön määrittävä Nikean uskontunnustus sai lopullisen muotonsa vuonna 381.
Vuorisaarnan noudattamisesta ei seuraa erinomaisen henkilön identiteetti.
Nyssalainen kiinnitti huomiota vuorisaarnan alkuun, jossa kansanjoukkojen seuraama Jeesus nousee vuorelle opettamaan. Tällä tavalla Matteus rakensi yhteyden Vanhan testamentin kertomukseen, jossa Mooses sai kymmenen käskyä vuorella.
Nyssalainen näki vuorelle nousemisen sielun oppimisen ja kehittymisen vertauskuvana.
– Vuorisaarnaa ei Nyssalaisen mukaan voi ymmärtää yhdellä kertaa, vaan siihen tarvitaan Jeesuksen seuraamista ja kuuntelemista, sanoo kirkkohallituksen ekumenian ja teologian asiantuntija Ari Ojell.
Kuvatessaan vuorisaarnan autuaaksi julistuksia Nyssalainen kritisoi samalla oman aikansa turhuuden tavoittelua. Kyytiä saivat varsinkin toisten yläpuolelle asettuvat ihmiset.
– Nyssalaisen mielestä Jeesus on kaukana kaikista niistä, jotka uskottelevat olevansa jotakin ulkoisen asemansa vuoksi. Eihän kukaan voi olla toista enemmän tai vähemmän ihminen. Tästä näkökulmasta hän torjui esimerkiksi ajatuksen, jonka mukaan nainen olisi mieheen verrattuna vähempiarvoinen.
Temptation Islandin katsomisen taito
Evankeliumit kuvaavat Jeesuksen syntisten ystäväksi, mutta monessa vuorisaarnan kohdassa hän kuulostaa vaativalta ja jopa ehdottomalta. ”Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen”, Jeesus kehotti kuulijoitaan.
Gregorios Nyssalainen tähdensi sitä, että vuorisaarnassa ilmenevä oikeudenmukainen ja Jumalan mielen mukainen elämä löytyy Jeesuksesta itsestään. Jeesus ei anna seuraajilleen vain esimerkkiä vaan tarjoaa opetuksensa ja itsensä heidän sisäiseksi ravinnokseen.
Nyssalaisen ajattelusta väitöstutkimuksen tehnyt Ari Ojell lähestyy vuorisaarnan vaativuutta myös toisesta suunnasta. Nyssalaisen tekstit voi nähdä myös askeettisena kilvoituskirjallisuutena, jossa ihmisen päämääränä on tulla Jumalan kaltaiseksi. Eli millaiseksi?
Vuorisaarnasta ei nouse moralismia virheen tehnyttä ihmistä kohtaan vaan äärimmäinen lempeys.
– Ekumenian ja teologian asiantuntija Ari Ojell
– Vuorisaarnan noudattamisesta ei seuraa erinomaisen henkilön vaan toisten ihmisten palvelijan identiteetti. Jumalan täydellisyys ilmenee anteeksiantavaisuudessa. Jos tahdomme toimia Jumalan tavoin, anteeksiantaminen on siinä keskeinen elementti, Ojell sanoo.
Ojell soveltaa Nyssalaisen periaatteita nykyaikaan nostamalla esiin tapauksen, jossa suomalainen nainen oli pettänyt kumppaniaan Temptation Island -ohjelmassa. Sosiaalisessa mediassa tv:n katsojat nimittelivät naista halventavasti ja julmasti.
Ojellin mukaan vuorisaarnan mukaan elävä ei liittyisi tuomitsijoiden kuoroon, vaan vaatisi heitä lopettamaan kiusaamisen.
– Vuorisaarnan mukaisesta elämäntavasta ei nouse moralistinen asenne virheen tehnyttä ihmistä kohtaan vaan äärimmäinen lempeys, jonka olen kohdannut monissa tuntemissani nykyajan kilvoittelijoissa. Heidän lähellään minulla on ollut erityisen hyvä olla.
Vuorisaarna löytyy Matteuksen evankeliumin luvuista 5–7 ja sen lyhyempi versio Luukkaan evankeliumin luvusta 6.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hyvää pyhää: Tottumuksen voi vaihtaa
Hengellisyys
Mielipide: Jeesus rakasti kaikkia ihmisiä
Puheenvuorot
Hyvää pyhää: Armon toivotuksia
Hengellisyys
