Itsenäisyyspäivänä syttyvät sinivalkoiset kynttilät eri puolilla Suomea.
Itsenäisyyspäivänä moni sytyttää ikkunalle kaksi sinivalkoista kynttilää – tiedätkö miksi?
Kahdella kynttilällä kunnioitettiin alun perin 1700-luvulta lähtien Ruotsin kuninkaallisia. Kun Suomi itsenäistyi, siitä tuli itsenäisyyspäivän vieton perinne.
Suomalaiseen itsenäisyyspäivän viettoon kuuluvat kynttilät. Varsinkin ikkunan eteen sytytettävillä kahdella kynttilällä on kiinnostava historia.
Kynttilöitä alettiin polttaa kotien ikkunoilla jo Suomen ollessa osa Ruotsia, kertoo perinteeseen perehtynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko.
– Niillä juhlistettiin 1700-luvulta lähtien Ruotsin kuninkaiden vierailuja ja heidän syntymäpäiviään. Tapa jatkui Venäjän tsaarien valtakaudella. Kynttilöitä poltettiin kuitenkin aluksi vain varakkaiden kaupunkilaiskotien ikkunoilla, sillä tavallisella kansalla oli varaa kynttilöihin vasta 1800-luvulla.
Nirkko arvelee, että kaksi kynttilää otettiin käyttöön yksinkertaisesti sen vuoksi, että tuolloin ikkunoissa oli yleensä kaksi ruutua vierekkäin.
Se on hauska juhlatapa, ja samalla jämpti, sillä kynttilät kuuluu sytyttää itsenäisyyspäivän iltana kello kuusi.
1800-luvun lopulla alkaneina Venäjän sortovuosina suomalaiset polttivat kynttilöitä myös J.L. Runebergin syntymäpäivänä. Näin oli tehty jo Runebergin elinaikana, mutta nyt protestoitiin Suomen venäläistämistoimia vastaan.
Kun Suomi sitten itsenäistyi vuonna 1917, kahden kynttilän polttamisesta tuli itsenäisyyspäivän vieton perinne. Nykyään suomalaiset sytyttävät ikkunoilleen usein Havin valmistamat sinivalkoiset kynttilät. Ne tulivat käyttöön 1960-luvulla.
– Se on hauska juhlatapa, ja samalla jämpti, sillä kynttilät kuuluu sytyttää itsenäisyyspäivän iltana kello kuusi. Näin tapaan tehdä itsekin, Juha Nirkko sanoo.
Vielä 1920-luvulla kansalaisia jouduttiin Nirkon mukaan patistamaan itsenäisyyspäivän viettoon. Osa nimittäin koki sen vuonna 1918 käydyn sisällissodan voittaneiden valkoisten juhlaksi.
Kun itsenäisyyspäivästä tehtiin vuonna 1929 vapaapäivä, alkoi sen viettäminen levitä koko kansan keskuuteen. Sotien jälkeen alettiin viedä kynttilöitä sankarivainajien haudoille.
Ensimmäinen ylioppilaiden soihtukulkue järjestettiin Helsingissä vuonna 1951, ja soihtukulkueita on nykyään suurimmissa yliopistokaupungeissa. Ylioppilaat vaeltavat soihdut kädessä kaupungin läpi isänmaallisia lauluja laulaen. Kulkueet päätyvät sankarihaudoille, joille sytytetään kynttilöitä sodassa kuolleiden muistoksi.
Juha Nirkko uskoo, että Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan on tullut uutta pontta Suomen itsenäisyyden juhlimiseen.
– Sota on palauttanut itsenäisyyden merkityksen ihmisten mieliin, kun itsenäisyys on uhattuna lähellä sijaitsevassa Euroopan maassa.
– Maahanmuuttajataustainen pizzerianpitäjä sanoi minulle yhtenä itsenäisyyspäivänä, että itsenäisyyttä pitää juhlia niiden, joilla se on.
Suomen itsenäisyyspäivää vietetään 6.12.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Kun sytytät kynttilän itsenäisyydelle, sytytät sen myös isänmaan ja kirkon yhteiselle historialle
PuheenvuorotHuomenna kynttilät syttyvät ikkunoilla isänmaalle. Samalla ne tulevat muistuttaneeksi, miten kirkko ja esivalta, paatos ja politiikka ovat aina kietoutuneet yhteen, Hilkka Olkinuora kirjoittaa.
