Jumala vaikenee eikä ihminen saa vastausta – K&k julkaisee hiljaisella viikolla ääneen luettuja katkelmia Juhani Rekolan esseistä
Pappi ja verkkotuottaja Jan Ahonen luki Kirkko ja kaupungille ääneen seitsemän katkelmaa Juhani Rekolan pääsiäisteoksesta.

Pappi ja verkkotuottaja Jan Ahonen luki Kirkko ja kaupungille ääneen seitsemän katkelmaa Juhani Rekolan pääsiäisteoksesta.

Jumala vaikenee eikä ihminen saa vastausta – K&k julkaisee hiljaisella viikolla ääneen luettuja katkelmia Juhani Rekolan esseistä

Juhani Rekolan ajattelussa viehättää se, että hän ei rakenna kiiltokuvia, sanoo pappi Jan Ahonen.

Kärsimys ei hio ihmisestä parempaa. Kristityn rukoukset ja jumalattoman kiroukset vaikuttavat yhtä vähän. Jumala vaikenee. Jumalasta ei saa selvää.

Niin ajatteli lähes kulttimaineeseen noussut suomalainen teologi, pappiskirjailija Juhani Rekola (1916–1986). Rekola kuvaa pääsiäisteoksessaan Ruusumaanantaista pääsiäisaamuun (1973) maailmaa, jossa vallitsee kärsimys ja kauhu ja jonne ihminen on heitetty kaikesta irralleen.

Kirkko ja kaupunki julkaisee hiljaisella viikolla 26.3.–1.4. joka päivä ääneen luetun katkelman Rekolan pääsiäisteoksesta. Mikä tällaisen tyypin ajatuksissa puhuttelee?

– Rekola on realisti, sanoo katkelmat valinnut ja ääneen lukenut pappi Jan Ahonen.

– Hän ei lähde rakentamaan kiiltokuvia eikä pilvilinnoja. Hän kantaa maailmantaakkaa harteillaan eikä yritäkään väittää, että Jeesus-laastari parantaisi avoimia haavoja.

Rekolan usko oli, että tämän hiljaisen maailman takana on toinen.

Rekola työskenteli pappina Tukholman suomalaisessa seurakunnassa. Hän vietti paljon aikaa suomalaisten laitapuolenkulkijoiden, niin sanottujen Slussenin sissien, parissa. Ne olivat aikoja, jolloin ruotsalaiseen puheenparteen kuuluivat sellaiset sanonnat kuin "en finne igen" ja "finnjävel".

Moni suomalainen lähti lahden toiselle puolelle paremman elämän toivossa, mutta todellisuus oli karu. Rekolan kirjoituksissa huokuu myötätunto maailman kolhimia ja yksin jääneitä kohtaan.

Jan Ahonen ajattelee, että jos luterilaisilla olisi pyhimyksiä, Juhani Rekola olisi yksi niistä. – Se olisi kyllä täysin Juhanin ajatusten vastaista. Kuva: Kotimaan kuva-arkisto

Jan Ahonen ajattelee, että jos luterilaisilla olisi pyhimyksiä, Juhani Rekola olisi yksi niistä. – Se olisi kyllä täysin Juhanin ajatusten vastaista. Kuva: Kotimaan kuva-arkisto

– Vaikka kärsimyksen ongelmaan ei ole vastausta, se ei ole peruste sellaiseen flegmaattisuuteen, että katsottaisiin lähimmäisen ohi. Päinvastoin: vastausten puuttuminen ajaa meitä toimimaan siellä, missä lähimmäinen on hädässä, Ahonen sanoo.

Kristillisen uskon mukaan Jumala tuli itse ihmiseksi ja kohtasi maailman väkivaltakoneistot ja korviahuumaavan tyhjyyden. Kun Jeesus odotti ristillä kuolemaa, hän huusi: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?"

Pääsiäisen kertomuksen mukaan kuolema ei kuitenkaan ole loppu. Rekolan usko oli, että tämän hiljaisen maailman takana on toinen. Sinne pääseminen on kuin palaisi kotiin.

"Kerran päättyy vieraus. – – Voimme kuvitella pientä poikaa tai tyttöä, joka palaa illanpimeässä ulkoa uupuneena, vaatteet ryvettyneinä, ja nukahtaa lattialle oven viereen. Aamulla hän herää omassa vuoteessaan uuteen päivään puhtaana, raikkaana. Hänen nukkuessaan ovat rakastavat kädet hoitaneet hänet, riisuneet, pesseet ja taas pukeneet. Hänet on kannettu turvaan. Kaikki on valmista ja odottaa vain hänen heräämistään."

Kuuntele ääneen luettuja katkelmia Juhani Rekolan kirjasta Ruusumaanantaista pääsiäisaamun täällä. Jaksot jaetaan yksi per päivä Facebook-tilillämme.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi