Kädet multaan! – Kaupunkiviljely edistää tutkitusti terveyttä ja sitä voi tehdä helposti niin kotona kuin seurakunnissa
Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin yhteys kaupunkiviljelyn ja immuuniterveyden lisääntymisen välillä. Muutamilla Helsingin seurakunnilla on omia viljelypaikkojaan seurakuntalaisille.
Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Tampereen yliopisto havaitsivat yhteisessä tutkimuksessaan, että jo kuukauden sisäviljelyllä oli positiivinen vaikutus ihmisen terveyteen. Tutkimuksessa oli osallisina joukko kaupunkilaisia, jotka viljelivät ja istuttivat kotiensa parvekelaatikossa esimerkiksi herneitä, sinappia, salaattia ja papuja, joita saa tavallisista ruokakaupoista.
– Kuukauden kaupunkisisäviljely kasvatti koehenkilöiden ihon bakteeriston monimuotoisuutta ja oli yhteydessä tulehdusta hillitsevän sytokiinin kasvuun veressä. Ryhmäläiset käyttivät metsämaanpohjaa jäljittelevää kasvualustaa, jonka mikrobimonimuotoisuus on korkea, kertoo väitöstutkija Mika Saarenpää Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että luontoperäisten ja mikrobirikkaiden materiaalien kanssa kosketuksessa oleminen sekä käsitteleminen vaikuttavat kehon mikrobistoon. Eniten terveyshyötyjä saa metsänmaapohjaa jäljittelevästä kasvualustasta.
Mika Saarenpään mukaan kaupungeissa eletään liian “puhtaasti”, eli toisin sanoen altistutaan liian vähän mikrobeille. Liian vähäinen altistus muuttaa kehon mikrobistoa, joka puolestaan voi johtaa immuunivälitteisten sairauksien, kuten allergioiden, astmojen ja autoimmuunisairauksien lisääntymiseen. Tällaiset sairaudet ovat näkyvissä erityisesti kaupungeissa, ja hoitokustannukset, joita sairauksista aiheutuu, ovat merkittäviä. Mikrobialtistumisen puute voi myös heikentää kehon puolustusjärjestelmää.
Viljely- ja puutarhatoiminta voi tutkimuksen mukaan vähentää riskiä sairastua immuunivälitteisiin sairauksiin ja vähentää niiden oireita.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun voimme osoittaa, että ihmisille mielekkäällä ja luontaisella aktiviteetilla voidaan lisätä terveiden aikuisten kehon mikrobiston monimuotoisuutta ja samalla vaikuttaa puolustusjärjestelmän toimintaan sitä tasapainottavasti, Mika Saarenpää sanoo.
Mikäli mikrobialtistus, kuten vaikkapa parvekelaatikkoviljely, lisääntyisi kansallisesti, voisivat sairauksien hoitokulut ja kustannukset vähentyä samalla kun ihmisten elämänlaatu paranee.
Erityisesti lasten olisi hyvä saada luonto- ja mikrobialtistusta, sillä kehon puolustusjärjestelmä on lapsuudessa vielä kehitysvaiheessa. Helppo tapa altistaa lapsia monimuotoisemmalle mikrobistolle olisi esimerkiksi ottaa kouluihin ja päiväkoteihin käyttöön omia viljelylaatikoita.
Mika Saarenpään mukaan ihmisen terveys on riippuvainen luonnosta ja monimuotoisesta maaperästä. Hänen mukaansa tärkeää olisi, että kaupungeissakin luonto olisi monimuotoista ja ihmiset viettäisivät luonnossa aikaa, jottei mikrobialtistuksen tarvitsisi tapahtua ainoastaan viljelyn kautta.
Immuuniterveys vahvistuu myös seurakuntien viljelypaikoilla – täällä voit työntää kädet multaan:
Helsingin Mikaelin seurakunnalla on palsta Puotilan kappelin takana, Juorumäen viljelypalsta-alueella. Lisätietoja esimerkiksi täältä.
Kannelmäen seurakunnalla on palsta Kartanonhaassa, lue lisää täältä.
Pitäjänmäen seurakunnalla on Pitäjänmäen kirkon sisäpihalla viljelylaatikoita, joissa on viljelty esimerkiksi raparperia, yrttejä ja kukkia. Seurakunta tarjoaa laatikot, mullat ja tarvittavat perustarpeet viljelyyn. Lisätietoja täältä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Haagan seurakunnan ryhmäpalstalla pääsee kuokkimaan ja kastelemaan yhdessä – Helsingissä omaa viljelypalstaa voi joutua jonottamaan vuosia
Hyvä elämäKaupunkiviljely kasvattaa suosiotaan, mikä näkyy viljelypalstojen varauksissa. Myös uusia keinoja viljellä kaupungissa kehitetään jatkuvasti.
