Kaksoset kehittyvät lähekkäin jo äidin kohdussa ja kasvavat aikuisiksi toisiaan tukien ja toisistaan mittaa ottaen.
Kaksosilla on elämän mittainen side toisiinsa
Kaksoset ovat enemmän kuin kaksi samaan aikaan syntynyttä lasta. Äidit kertovat omien lastensa keskinäisistä suhteista.
– Iida-Sofia ja Tiitus tuntevat toisensa paremmin kuin kukaan muu ja pystyvät lähestulkoon lukemaan toistensa ajatuksia, kertoo Titta-Maria Koivula 8-vuotiaiden kaksostensa keskinäisistä suhteista.
– Lastemme välinen suhde on todella tiivis ja heidän väliinsä on jopa vaikea päästä.
Lukuisat monikkovanhemmat (= kaksosten, kolmosten ja nelosten vanhemmat) tunnistavat Koivulan havainnon.
Suomen Monikkoperheet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Kumpulan mukaan samaan aikaan syntyneiden sisarusten välinen suhde on usein pidempi ja voimallisempi kuin yksittäin syntyneiden sisarusten.
– Pienet kaksoset eivät edes ymmärrä olevansa sisaruksestaan erillisiä, vaan he saattavat toimia hyvin kiinteänä me-yksikkönä. Nuoruusiän irtaantumisen vaihe saattaa toisinaan olla hyvinkin raastava. Tästä huolimatta kaksoset ovat usein koko loppuelämänsä toisensa parhaita ystäviä, kertoo Kumpula.
Riidat alkoivat nuoruusiässä
Jaana Tuomi-Karénin 20-vuotiaat kaksostytöt eivät milloinkaan riidelleet pienenä toistensa kanssa. Sen sijaan nuoruusiässä irtautumisen tarve kaksossisaruksesta on ollut tärkeää. Tytöt menivät yläkoulussa rinnakkaisluokille ja lukion he kävivät eri kouluissa.
– Nyt aikuisena heidän keskinäinen yhteytensä korostuu etenkin silloin, jos toiselle on sattunut jotakin ikävää. Sisarella on todella iso huoli. Vaikka molemmilla on oma kaveripiirinsä, iltaisin he jakavat edelleen yhdessä päivän kuulumiset, kertoo Tuomi-Karén.
Myös äiti, joka ei halua nimeään julkisuuteen, on kokenut 16-vuotiaiden kaksostyttöjensä voimakkaan tarpeen irtautua sisaruksesta. Lapsena tytöt leikkivät tiiviisti yhdessä, mutta yläkouluvaiheessa alkoi repäisyvaihe. Sisarusten väliset riitatilanteet saattoivat yltyä absurdeiksi, eikä vanhempien ollut keinoja löytää helppoja ratkaisuja tilanteen rauhoittamiseksi. Äitikin sai kuulla syytteitä siitä, ettei tukenut riittävästi itsenäistymistä. Toinen tytöistä paljasti myös, ettei haluaisi olla kaksonen.
– Jälkikäteen ajatellen oli hyvä ratkaisu tukea lasten omaa toivetta mennä eri yläkouluihin. Omissa kouluissaan molemmat saivat omaa tilaa, pohtii äiti.
Yllättävintä äidille on ollut, miten raastavaa toisesta itsenäistyminen voi olla nuoruusiässä. Nuoruudessa jokaisen on irtauduttava omista vanhemmistaan, ja kaksosten on vanhempien lisäksi irtauduttava kaksossisaruksesta.
– Tällä hetkellä tyttärieni suhde näyttäytyy vaihtelevana. Kaksossisko on välillä ärsyttävä, dominoiva ja riitaa haastava tyyppi. Välillä taas riidat unohtuvat ja he meikkaavat yhdessä, katsovat läppäriltä leffaa sängyssä vierekkäin tai hekottavat yhteisille jutuille.
Yhdessä sairastetaankin
Terhi Eloranta kertoo omien kaksostensa, 8-vuotiaiden Sisun ja Jalon, puolustavan aina toisiaan, vaikka he tappelevatkin. Kaksi vuotta vanhemmasta isoveljestään pojat eivät ole läheskään niin huolissaan kuin toisistaan. Jos toinen sairastaa, toinenkin alkaa voida pahoin.
– Kaksoset ovat sellainen ukkosrintama. He taistelevat paljon, mutta ovat silti hyvin rakkaat toisilleen, Eloranta huomauttaa.
Pojat ovat koulussa eri luokilla. Kun viime syksynä toisen luokka muutti 300 metrin päähän toiseen rakennukseen, toiselle muutos oli vaikea ja veljeä tuli ikävä.
Kaksoset ovat sellainen ukkosrintama. He taistelevat paljon, mutta ovat silti hyvin rakkaat toisilleen. - Terhi Eloranta
Kikattavat kaksoset
Myös nelivuotiaiden Liljan ja Onnin äiti Tiina Railo on kokenut lastensa keskinäisen siteen hyvin tiiviinä ja erilaisena kuin eri-ikäisten sisarusten suhteen.
– Lilja ja Onni ovat olleet aina yhdessä. Varsinkin pieninä he tunsivat olevansa orpoja ilman toista. Päiväkodissa oli aluksi hankalaa, kun toinen meni ulkoilemaan ja toinen jäi sisälle. Kummallekin tuli hätä, miten toinen pärjää, Railo muistelee.
Enää ero toisesta ei ole niin suuri huolen aihe. Molemmilla on uusia kavereita, joiden kanssa he leikkivät päiväkodissa. Kotiin päästyään parivaljakko leikkii yhdessä.
– Kun lapset olivat noin viiden kuukauden ikäisiä, he alkoivat välillä nauraa toisilleen. Kun toinen kikatti, toinenkin kikatti. Ja minä sitten kikatin heille molemmille. Sellaista hetkeä yhden vauvan äiti ei saa kokea, Railo muistelee.
Railon yllättää aina se, kuinka paljon enemmän hän itse oppii lapsiltaan kuin lapset häneltä.
– Se sanaton yhteys, joka heillä on toisiinsa. Heillä on lisäksi aina turva toisessa.
Intensiivinen ja läheinen suhde
Laura Vähäsarjan varhaisin muisto kaksospoikiensa keskinäisestä yhteydestä on jo ennen heidän syntymäänsä. Pojat tuuppivat toisensa hereille jo kohdussa.
– Kaksosten äitinä on ollut erityistä seurata sitä, kuinka pienet nyytit ovat luoneet samanaikaisesti suhdetta sekä meihin vanhempiin että toisiinsa, Vähäsarja pohtii.
– Minut yllätti se, että kaikki tavalliset haasteet kinastelusta vertailuun ja kilpailemiseen ovat läsnä myös identtisten poikien suhteessa. Koen, että kaksosten välinen suhde intensiivisyydessään ja läheisyydessään nostaa potenssiin niin sisarussuhteen ilot kuin haasteetkin
Ehdottomasti eniten hän on nauttinut veljesten läheisestä suhteesta toisiinsa sekä siitä, että he innostuvat samoista asioista. Pojat ovat tiivis parivaljakko myös suhteessa vanhempiinsa.
– Kauhulla odotan murrosikää. Toisaalta lämmöllä näen myös aikuisuuden, jossa pojat saavat valloittaa maailmaa yhdessä, toisistaan tukea saaden, Laura Vähäsarja sanoo.
Valtakunnallista kaksosten päivää vietetään 2.2. Silloin kaksosten vanhemmat ja itse kaksoset kertovat somekampanjassa, mikä kaksosuudessa on parasta. #kaksostenpäivä
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Koska viimeksi soitit serkulle? – Äidinpuoleisiin serkkuihin pidetään enemmän yhteyttä kuin isänpuoleisiin
Hyvä elämäKeskimäärin serkun kanssa ollaan tekemisissä kerran kuukaudessa.
