Kalligrafi Veera Mäkelän kynänjälki näkyy kirkonkirjoissa
Veera Mäkelä on innostunut kalligrafin työstä, koska se on monipuolista ja siinä oppii koko ajan uutta.

Veera Mäkelä on innostunut kalligrafin työstä, koska se on monipuolista ja siinä oppii koko ajan uutta.

Kalligrafi Veera Mäkelän kynänjälki näkyy kirkonkirjoissa

Helsingin tuomiokirkon vieraskirjaan tekstataan tiedot esimerkiksi valtiollisista jumalanpalveluksista, valtiomiesten hautaan siunaamisista ja piispojen tulo- ja lähtömessuista.

Sakastin pöydällä on avoinna mustakantinen kirja. Auki olevalle sivulle on tekstattu kauniilla koukeroisilla kirjaimilla ”Helsingin Tuomiokirkon vihkimispäivän 168-vuotisjumalanpalvelus 9.2.2020”. Kyseessä on Tuomiokirkon vieraskirja. Sanat on tekstannut kalligrafi Veera Mäkelä.

Mäkelällä on ainutlaatuinen pesti. Hän jatkaa eläkkeelle jääneen kalligrafin, Liisa Uusi­talon, työtä. Uusitalo teki Helsingin seurakunnille erilaisia tekstaustöitä yli 30 vuoden ajan. Kirkon vieraskirjaan merkitään esimerkiksi valtiolliset jumalanpalvelukset, valtiomiesten hautaan siunaamiset, piispojen tulo- ja lähtömessut sekä papiksivihkimiset.

– Päivätyöni on taidekehystämössä, ja tutustuin Liisaan sitä kautta. Hän on antanut minulle kalligrafiassa lisäoppia ja toiminut tutorinani ja mentorinani. Olen myös saanut hänen avullaan uusia asiakkaita, joihin seurakuntayhtymäkin kuuluu, Mäkelä kertoo.

Jokaiselle kalligrafille syntyy pikkuhiljaa oma tyylinsä.

26-vuotias vantaalainen kiinnostui alasta jo lapsena nähtyään mainostoimistoa pyörittäneen vaarinsa tekstaamista ja tekstien koristelua. Kalligrafiaa ei kuitenkaan voi enää opiskella Suomessa missään oppilaitoksessa. Niinpä Veera Mäkelä meni Vantaan aikuisopistoon kalligrafian peruskurssille. Hän löysi kalligrafiakursseja myös netistä.

Mäkelän mukaan työ on todella monipuolista. Siihen sisältyy tekstaamisen lisäksi koristelua ja kuvioita eri väreillä.

Kalligrafin työvälineinä ovat kynänvarret ja niissä käytettävät erilevyiset terät. Kynää pidetään erilaisissa kulmissa, että saadaan eripaksuista tekstiä. Esimerkiksi kursiivitekstissä, jota Veera Mäkelä käyttää eniten, kynän on oltava 45 asteen kulmassa.

– Tässä työssä oppii koko ajan uutta. On hienoa nähdä, miten työn jäljessä tapahtuu edistystä. Jokaiselle kalligrafille myös syntyy pikkuhiljaa oma tyylinsä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi