Kallion uusi kirkkoherra Riikka Reina tietää, mitä on olla ulkopuolinen – "Olen itsekin tullut kirkkoon kynnyksen yli"
Jeesus merkitsee Riikka Reinalle pelastusta ja armoa. Sellaiset käsitteet eivät kuitenkaan avaudu kaikille. Siksi Reina puhuu mieluummin riittämisestä ja kelpaamisesta.

Jeesus merkitsee Riikka Reinalle pelastusta ja armoa. Sellaiset käsitteet eivät kuitenkaan avaudu kaikille. Siksi Reina puhuu mieluummin riittämisestä ja kelpaamisesta.

Kallion uusi kirkkoherra Riikka Reina tietää, mitä on olla ulkopuolinen – "Olen itsekin tullut kirkkoon kynnyksen yli"

Riikka Reinan mielestä kirkon pitäisi sanoa selvemmin, että jokaisella on lupa elää uskoa todeksi omalla tavallaan. "Meidän pitää puhua enemmän kelpaamisesta ja riittämisestä."

Kallion seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi valittiin eilen Riikka Reina, 42. Seurakuntaneuvosto valitsi kirkkoherran äänestämällä, ja Reina sai 15 ääntä 17:stä.

Reina työskenteli vuosina 2001–2007 pappina Kallion naapuriseurakunnassa Paavalissa. Sittemmin hän on toiminut erilaisissa koulutus-, johtamis- ja kehittämistehtävissä, viimeksi ammatillisen koulutuksen järjestäjien edunvalvojana.

– En mitenkään suunnitellut hakeutuvani töihin Kallion seurakuntaan, mutta kun näin kirkkoherran hakuilmoituksen, se kolahti. Joka ainut ranskalainen viiva oli sitä, mitä olen tehnyt työssäni, Reina kertoo.

Nyt Reina on innoissaan. Hän uskoo, että Kallio on seurakunta, joka johtaa Suomen kirkon muutosta.

Vähemmän rajoja, enemmän hyväksyntää

Kallion seurakunnan alueen asukkaista alle puolet kuuluu kirkkoon. Riikka Reina ajattelee, että kirkon kynnys on monille edelleen liian korkea.

– Meillä on kirkossa paljon sellaista puhetta, jossa asetetaan rajoja. Meidän pitää puhua vähemmän pelosta ja rangaistuksista ja enemmän kelpaamisesta ja riittämisestä.

Jokaisella ihmisellä on oma tapansa elää uskoa todeksi. Reinan mielestä kirkon pitäisi sanoa selvemmin, että se on sallittua.

– Aika usein olen saanut sanoa ihmisille, että hei, sinun uskosi riittää ja että sinä olet just tuollaisena ihan riittävä kristitty.

Voin sanoa, että oli aika vaikeaa elää 2 300 asukkaan Hämeenkosken kunnassa yhdessä niistä kolmesta perheestä, joissa ei kuuluttu kirkkoon.

Reina on itsekin tullut kirkkoon kynnyksen yli. Hänen lapsuudenperheessään ei kuuluttu kirkkoon. Lapset kävivät koulussa uskonnonopetuksessa, koska se kuului vanhempien mielestä yleissivistykseen.

– Voin sanoa, että oli aika vaikeaa elää 2 300 asukkaan Hämeenkosken kunnassa yhdessä niistä kolmesta perheestä, joissa ei kuuluttu kirkkoon. Tiedän, mitä on olla ulkopuolinen.

Uskon kysymykset kiinnostivat Reinaa, ja hänet kastettiin 15-vuotiaana. Hän tunsi kristittyjä, joilla tuntui olevan vahva näkemys siitä, että elämä on merkityksellistä.

– Elämän merkityksistähän ihmiset Kalliossakin haluavat puhua.

Kirkon jäsenprosentit eivät Reinan mielestä ole hyvä uskon mittari. Kirkon rahoituksen kannalta jäsenmäärä on kuitenkin tärkeää, ja siinä mielessä se on kirkkoherrankin murhe.

Kirkko kertoo liian usein, miten ihmisten pitäisi ajatella

Järjestömaailman edunvalvontatehtävissä Riikka Reina on tottunut siihen, että asiat muuttuvat puolessa tunnissa ja niihin pitää reagoida heti. Kirkkolaiva taas kääntyy hitaasti.

Reina valmistautuu kirkkoherran tehtäviin hidastamalla tahtia.

– Minulta on toivottu rohkeaa muutosjohtamista, mutta jotta kaikki pääsevät mukaan, pitää osata myös hidastaa.

Reinan mielestä Kallion seurakunnassa on tehty hyvää työtä. Kallion kirkon ovet ovat auki useammin kuin minkään toisen Helsingin kirkon, ja seurakunta on mukana monissa alueen tapahtumissa.

Minkälaista muutosta seurakunta sitten kaipaa?

– Minun näkökulmani on vielä piirun verran arkisempi. Että uskallettaisiin mennä vielä vähän enemmän sinne, missä ihmiset ovat.

Kalliolaiset ovat innostuneita kehittämään yhteisöjään, ja Reina toivoo, että kirkko pääsisi mukaan yhä useampiin pöytiin. Hän aikoo myös kutsua alueen järjestöjen ja työpaikkojen väkeä kirkkoon keskustelemaan siitä, mitä he voisivat tehdä yhdessä.

– Kirkon pitäisi usein enemmän kuunnella kuin julistaa. Kirkko tulee keskusteluihin usein dogmatiikka edellä kertomaan, miten asioista pitäisi ajatella. Pitäisi tulla dialogi edellä ja kysyä, mitä seurakuntalainen ajattelee.

Jos uskolla ei ole merkitystä tämän päivän arjessa, me voimme museoida sen.

Tarjolla toivoa, rakkautta ja Jumala

Mitä tarjottavaa kirkolla sitten on ihmisille? Toivoa ja rakkautta, Riikka Reina ajattelee. Hän uskoo, että uskolla on merkitystä ja että Jumala kiinnostaa ihmisiä.

Omaa uskoaan Reina kuvailee arjen teologiaksi.

– Minulle usko on sitä, mitä tapahtuu tässä maailmassa. Jos uskolla ei ole merkitystä tämän päivän arjessa, me voimme museoida sen.

Jeesus merkitsee Reinalle pelastusta ja armoa. Sellaiset uskonnolliset käsitteet eivät kuitenkaan avaudu kaikille. Siksi Reina puhuu mieluummin riittämisestä ja kelpaamisesta.

– Olen tehnyt pitkään työtä lasten ja perheiden kanssa, joten uskon kieleni on yksinkertaista. Sanon aina, jos rupean puhumaan liikaa kirkon kieltä, minua saa potkaista.

Reina lupaa tehdä kaikkensa, ettei yksikään seurakuntalainen koe tulevansa syrjityksi kirkossa. Hän toivoo, että kirkko alkaa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon. Kallion seurakuntaneuvosto on jo aiemmin antanut tilansa kaikkien parien käyttöön kaikissa kirkollisissa toimituksissa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi