Marja Heltelä valittiin yksimielisesti Helsingin tuomiorovastiksi – "haluan olla toivon tuomiorovasti"
Marja Heltelä valittiin tuomiorovastiksi. Kuva on otettu huhtikuussa järjestetyssä kirkkoherraehdokkaiden paneelikeskustelussa.

Marja Heltelä valittiin tuomiorovastiksi. Kuva on otettu huhtikuussa järjestetyssä kirkkoherraehdokkaiden paneelikeskustelussa.

Marja Heltelä valittiin yksimielisesti Helsingin tuomiorovastiksi – "haluan olla toivon tuomiorovasti"

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraksi valittiin Haagan kirkkoherra Marja Heltelä. Hän on myös tuomiokapitulin varapuheenjohtaja ja piispan sijainen.

Marja Heltelä, 56, on uusi Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra. Hänen virkaansa kuuluvat myös tuomiorovastin tehtävät. Tuomiorovasti on Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin varapuheenjohtaja ja piispan sijainen, jos piispa on estynyt hoitamaan tehtäväänsä tai piispanvirka on avoinna.

Kyseessä on siis hiippakunnan toiseksi tärkein virka.

Tuomiorovastiksi valittu Heltelä on tällä hetkellä Haagan kirkkoherra. Hän toimii myös Helsingin seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana.

Tuomiokirkkoseurakunnan yhteinen kirkkoneuvosto valitsi Heltelän yksimielisesti. Kaikkiaan hakijoita oli yhdeksän, ja heistä loppusuoralla olivat Heltelän lisäksi hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen ja Helsingin Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Martti Häkkänen.

– Se, että päätös tehtiin yksimielisesti ilman äänestystä, antaa niin hienon mandaatin kirkkoherran tehtävään, että en voi olla kuin syvästi kiitollinen. Tämä on vahva pohja tulevalle työlle. On hienoa astua uuteen, kun on seurakuntaneuvoston tuki ja luottamus takana, iloitsee Heltelä.

Heltelä sanoo haluavansa olla "toivon tuomiorovasti". Kristus tuli hänen mukaansa maan päälle tuomaan rakkauden ja toivon sanomaa. Sitä sanomaa Heltelä haluaa viedä eteenpäin.

Tuomiokirkko sopii dialogin paikaksi

Heltelä uskoo, että kirkko voisi olla vuoropuhelun paikka yhä jakautuneemmassa yhteiskunnassa, jossa keskustelun sävy on kovaa. Näin siitä huolimatta, että myös kirkon sillä keskustelu herkästi polarisoituu.

– Kirkolla on dialogin käymisen avaimet: näkemys siitä, että yksikään ihminen ei omista totuutta ja toisen ihmisen kunnoitus, joka kuuluu kristinuskon ytimeen. Nämä asiat pitää ottaa käyttöön. Tuomiokirkkoseurakunta on paikka, jossa arvokeskustelua niin kirkossa kuin yhteiskunnassa voidaan käydä dialogisuuden pohjalta.

Kirkolla on dialogin käymisen avaimet: näkemys siitä, että yksikään ihminen ei omista totuutta ja toisen ihmisen kunnoitus.

– Marja Heltelä

Heltelän mukaan Helsingin tuomiokirkko, joka on Tuomiokirkkoseurakunnan pääkirkko, on Suomen kuvatuin rakennus ja monen kaukanakin asuvan mielestä kotikirkko. Siellä pidetään merkittäviä valtakunnallisia jumalanpalveluksia ja sen toiminta on ekumeenista. Seurakunnan alueella on sekä Suomen katolisen että ortodoksisen kirkon keskuspaikka, kaikki ministeriöt ja kaupungin virastoja. Monia tapahtumia järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa.

Heltelällä on pitkä kokemus papin työstä ja siitä suuri osa nimenomaan tuomiokirkkoseurakunnassa. Hän tuli seurakuntaan 1997 nuorisopapiksi, toimi diakoniapappina ja kappalaisena. Haagaan hänet valittiin Tuomiokirkkoseurakunnan johtavan kappalaisen virasta. Helsingin hiippakunnassa hän on toiminut pappisasessorina, joten myös työ hiippakunnan hallinnollisten asioiden hoitamisessa ja piispan tukena on tuttua.

Heltelä on kolmas tuomiorovastiksi valittu nainen. Kanta-Espoon, sittemmin Espoon tuomiokirkkoseurakunnan, ensimmäisena tuomiorovastina toimi Marjatta Laitinen vuoteen 2009. Nykyinen Oulun tuomiorovasti on Satu Saarinen, joka on ollut tässä virassa vuodesta 2016.

Tuomiokirkkoseurakunnan nykyinen kirkkoherra, tuomiorovasti Matti Poutiainen, jää eläkkeelle 1. syyskuuta. Hän on toiminut tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherrana vuodesta 2006.

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa on yli 30 000 jäsentä, ja sen alueella asuu yli 50 000 ihmistä. Seurakunnassa on yli 60 palkattua työntekijää, joista pappeja on 12. Lisäksi seurakunnassa toimii yli 800 vapaaehtoista.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi