Espoon yhteinen kirkkovaltuusto kokoontui 22.3.2023 päättämään kansainväliseen työhön käytettävästä määrärahasta.
Kansanlähetys teki valituksen hallinto-oikeudelle, koska Espoon yhteinen kirkkovaltuusto epäsi siltä lähetysmäärärahan
Suomen evankelisluterilainen Kansanlähetys jäi tänä vuonna vaille Espoon seurakuntien rahallista tukea, sillä se ei antanut tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskeviin kysymyksiin yksiselitteisiä vastauksia.
Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys on valittanut Helsingin hallinto-oikeudelle Espoon seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston 22.3.2023 tekemästä päätöksestä jakaa kansainvälisen vastuun määräraha vuonna 2023.
Espoon seurakunnat tekevät lähetystyötä ja kansainvälistä auttamistyötä kumppanijärjestöjensä kautta. Espoon seurakuntayhtymä varaa vuosittain 4,1 prosenttia arvioidusta verotulosta lähetystyöhön ja kansainväliseen apuun. Määräraha on tänä vuonna yhteensä 1,68 miljoonan euron suuruinen.
Kansanlähetys on vuonna 1967 perustettu teologisesti konservatiivinen kristillinen järjestö, joka tekee lähetystyötä Suomessa ja ulkomailla. Se sai viime valtuustokaudella (2018–2022) Espoon seurakunnilta osuuden kansainvälisen vastuun määrärahasta.
Espoon yhteinen kirkkoneuvosto pyrkii osoittamaan, että valituskriteerit eivät täyty.
Viime maaliskuussa Espoon yhteinen kirkkovaltuusto päätti kuitenkin lakkauttaa määrärahaosuuden jakamisen Kansanlähetykselle ja kolmelle muulle lähetysjärjestölle, koska ne eivät antaneet yksiselitteisiä vastauksia seurakuntayhtymän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskeviin kysymyksiin.
Kysymykset koskivat sitä, onko naispuolisilla ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla papeilla sekä muilla näihin vähemmistöihin kuuluvilla ammattihenkilöillä mahdollisuus tulla valituiksi tekemään työtä lähetysjärjestöjen hankkeissa.
Kirkkovaltuutetut neuvottelevat kokoustauolla.
Kansanlähetys perustelee valitustaan sillä, että siltä olisi edellytetty lainvastaista toimintaa rekrytointitilanteessa. Järjestön mukaan tuen epäämispäätöksessä ei olisi myöskään tehty lapsivaikutusten arviointia. Lisäksi Kansanlähetys katsoo, että valtuuston puheenjohtaja oli jäävi päättämään asiasta, ja että kirkkovaltuusto olisi myöntänyt yhdelle järjestölle määrärahoja yli sen, mitä tämä haki.
Espoon yhteinen kirkkoneuvosto kiistää nämä asiat lausunnossaan Helsingin hallinto-oikeudelle. Se vetoaa kirkkolakiin, jonka 24 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan kirkollisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Espoon yhteinen kirkkoneuvosto pyrkii lausunnossaan osoittamaan, että kyseiset valituskriteerit eivät täyty.
Myös kirkkovaltuutettu Kari Roine on tehnyt määrärahojen jaosta valituksen, johon yhteinen kirkkoneuvosto vastaa lausunnollaan.
Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt molemmista valituksista lausunnot Espoon seurakuntayhtymältä. Espoon yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli lausuntoja ja hyväksyi ne kokouksessaan 4.9. Seuraavaksi asiaa käsitellään Espoon seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa, joka kokoontuu 20.9.
Espoon seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuuston kuuluu 61 jäsentä, jotka valitaan vaaleilla. He edustavat Espoon kuutta seurakuntaa. Valtuusto aloitti nelivuotisen toimikautensa tänä vuonna.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
