Espoon seurakunnat käyttävät 1,8 miljoonaa euroa Suomen rajojen ulkopuolella – mihin, miten, miksi?
Espoon seurakuntien työtä tehdään ainakin 20 maassa usean järjestön kautta. Niille annetaan rahoitusta tiettyihin hankkeisiin, ei yleisenä budjettitukena.
Espoo on kansainvälinen kaupunki ja Espoon seurakunnat puolestaan osa maailmanlaajaa kristillistä kirkkoa. Käytännössä nämä kaksi asiaa yhdistyvät siinä, että Espoon seurakunnat tekee työtä ainakin 20 maassa maailmalla.
Toki seurakunnat eivät tee sitä suoraan, vaan kirkollisten järjestöjen kautta. Seitsemän lähetysjärjestöä ja Kirkon Ulkomaanapu saavat Espoon seurakunnilta tänä vuonna 1,7 miljoonaa euroa, jotka ne käyttävät yhdessä sovittuihin hankkeisiin.
Yhteinen kirkkoneuvosto esittää mainittua summaa kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Espoo käyttää tämän vuoden kirkollisverotuloistaan 4,1 prosenttia tarkoitukseen, jota kutsutaan ”jakamattoman kansainvälisen vastuun määrärahaksi”. Jakamaton tarkoittaa sitä, ettei lähetystyötä ja diakonista apua eroteta omiksi lohkoikseen.
Espoossa ollaan kansainvälisiä
Espoon panostus maailman hädänalaisten auttamiseen ja kristinuskon sanoman kertomiseen sanoin ja teoin on suuri, kärkipäätä koko kirkossa. Mainitun summan lisäksi Espoo käyttää vielä 10 000 euroa ystävyysseurakuntatoimintaan, avustaa 30 000 eurolla Suomen Merimieskirkkoa ja antaa 80 000 euroa katastrofiapuun. Yhteensä ulkomailla tapahtuvaan toimintaan käytetään siis yli 1,8 miljoonaa euroa.
– Kirkon kansainvälistä työtä haluavat tukea niin työntekijät kuin luottamushenkilöt. Jäsen 360 -tutkimuksen perusteella espoolaiset ovat kansainvälisesti suuntautuneita, joten lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan panostaminen sopii tänne, sanoo Espoon seurakuntien monikulttuurisuustyön asiantuntija Matti Peiponen.
Edellytämme, että toiminnassa, johon espoolaisten kirkollisveroja käytetään, noudatetaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakia.
Vaikka käytännön työn tekevät kirkolliset järjestöt, Espoon seurakunnat painottaa, että ne tekevät Espoon seurakuntien työtä maailmalla. Rahoja ei anneta järjestöille yleisinä toiminta-avustuksina.
– Jotta ajatus, että tämä on Espoon seurakuntien työtä, olisi todella totta, meillä on siirrytty siihen, että rahaa annetaan hankehakemusten perusteella. Sitä ei siis anneta yleisenä budjettitukena vaan kohteisiin, jotka sovitaan yhdessä. Lisäksi edellytämme, että toiminnassa, johon espoolaisten kirkollisveroja käytetään, noudatetaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakia, Peiponen kertoo.
Järjestöjen kanssa keskusteltiin tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta
Espoossa tukea esitetään nyt kaikille kirkon kanssa sopimuksen tehneille lähetysjärjestöille. Koska joukossa on neljä järjestöä, jotka eivät palkkaa työhönsä naispuolisia pappeja, Espoon seurakunnat haluaa varmistaa, että kaikki järjestöt kunnioittavat Espoon seurakuntien linjauksia.
– Niin, että järjestöjen hankkeissa ei esimerkiksi kyseenalaisteta naisten oikeutta pappeuteen. Olemme käyneet jokaisen järjestön kanssa läpi myös Espoon seurakuntien toimintaohjeen sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi ja edistämiseksi, Peiponen selvittää.
Kaikki järjestöt vakuuttivat tekevänsä Espoossa yhteistyötä seurakuntien ehdoilla. Ulkomaisessa työssä paikallisten kirkkojen kanssa järjestöt joutuvat, kuten kirkkokin on todennut, kunnioittamaan paikallisten kirkkojen ratkaisuja. Niiden yli ei voi kävellä.
Rahoilla autetaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, erityisesti naisia ja lapsia sekä pakolaisia.
Espoo ei tyydy siihen, että järjestöt lähettävät hankkeistaan ja sitoumuksistaan tiedot paperilla. Jokaisen järjestön edustajien kanssa on käyty henkilökohtaiset keskustelut. Niinpä Matti Peiposella on hyvä käsitys siitä, mihin espoolaisten rahat käytetään.
– Rahoilla tuetaan vähävaraisten kumppanikirkkojen toimintaa, autetaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, erityisesti naisia ja lapsia sekä pakolaisia, tuetaan raamatunkäännöshankkeita ja lukutaitoa sekä autetaan kirkkoja uskontojen välisessä vuoropuhelussa ja rauhanrakentamisessa, Peiponen luettelee.
Esimerkiksi Suomen Luterilainen evankeliumiyhdistys tukee Keniassa orpolapsia ja Suomen Lähetysseura parantaa naisten ja lasten asemaa useassa maassa. Kansanlähetys ja Medialähetysjärjestö Sanansaattajat tavoittavat miljoonia ihmisiä televisio- ja radio-ohjelmien kautta. Pipliaseura kertoo, että sen lukutaito-ohjelma auttaa kenialaista turkanakansaa, johon kuuluvista jopa 90 prosenttia on nyt lukutaidottomia.
Eniten Espoon seurakuntien rahoja kanavoidaan suurimpien toimijoiden eli Suomen Lähetysseuran ja Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kumpikin saa määrärahasta noin kolmanneksen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Espoon seurakunnat jatkaa poikkeuksellisella linjallaan – kirkollisverotuloista 4,1 prosenttia käytetään kansainväliseen apuun ja lähetystyöhön
AjankohtaistaKirkkohallituksen asiantuntija Vesa Häkkinen nostaa espoolaispäättäjille hattua siitä, että nämä haluavat auttaa kirkkoja ja apua tarvitsevia maailmalla.
