Kirsi Elsinen toteutti lapsuuden haaveensa ja opiskeli kätilöksi. Hän työskentelee Espoon sairaalan synnytysosastolla ja lapsivuodeosastolla.
Kätilö toivoo, että jokainen saisi synnyttää turvalliselta tuntuvassa paikassa: ”Tuntuu hienolta, kun synnyttäjä sanoo luottavansa minuun”
Espoon sairaalan kätilö Kirsi Elsinen toivoo lisää synnytysvalmennuksia ja sitä, että kätilöiden ammattitaitoa tuettaisiin enemmän.
1. Kirsi Elsinen, 26, miten sinusta tuli kätilö?
– Ilmoitin jo kolmevuotiaana vanhemmilleni, että minusta tulee isona lääkäri-hoitaja, jollaiseksi ajattelin kätilön työn. Isoäitini työskenteli Kotkan äitiyspoliklinikan sihteerinä, ja hänellä oli paljon kätilöystäviä. He olivat hauskoja ja helposti lähestyttäviä. Ajattelin, että heissä on jotakin taikaa ja haluan isona olla kuin he.
– Valmistuin kätilöksi vuonna 2022. Teen töitä Espoon sairaalan synnytyssalissa ja lapsivuodeosastolla. Synnytysosastolla ei ole tyypillistä työpäivää, vaan töihin tullessa on joka päivä tunne, että mitäköhän tänään tapahtuu. Lapsivuodeosastolla ohjaan tuoreita vanhempia imetyksessä ja lapsen hoidossa.
2. Mikä on parasta kätilön työssä?
– Parasta kätilön työssä on se, että saan olla perheiden kanssa yhdessä heidän elämänsä mullistavassa hetkessä. Tuntuu myös hienolta, kun synnyttäjä sanoo, ”minä luotan sinuun” tai kiittää minua synnytyksen jälkeen. Ne hetket koskettavat syvältä.
– Jotkut perheet lähettävät myöhemmin kiitoskortin, jossa saattavat kertoa kuulumisiaan. On ihanaa kuulla, mitä heidän elämässään on tapahtunut. Olen säästänyt kaikki kortit, jotka olen perheiltä saanut. Joskus kun minulle tulee uskon puute, palaan lukemaan kortteja ja muistan, miksi teen tätä työtä.
3. Kotisynnytykset herättävät kiinnostusta. Miten suhtaudut niihin kätilönä?
– Toivon, että jokainen saa synnyttää siellä, missä kokee olonsa turvalliseksi ja missä synnyttäminen on turvallista. Joillekin koti on paras paikka synnyttää. Tärkeää on, että synnyttäjä perustaa valintansa oikeaan tietoon. Kotisynnyttäjät ovat yleensä ottaneet hyvin selvää asioista ja ovat tietoisia siitä, että joskus pitää muuttaa suunnitelmaa ja lähteä sairaalaan. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos synnytys ei etene toivotulla tavalla. Joskus kotisynnytys ei ole mahdollinen taloudellisista syistä.
– Jotkut valitsevat koti- ja sairaalasynnytyksen välimuodon. Sairaalaan voi tuoda synnytystoivelistan ja doulan sekä synnytystukihenkilöitä. Synnytyshuoneessa voi himmentää valoja, asetella tuoksuvia höyryttimiä ja perheet voivat kuunnella mielimusiikkiaan.
4. Millaisia parannuksia toivoisit synnyttäjien ja kätilöiden asemaan?
– Synnytysvalmennusten määrää on vähennetty, ja se näkyy niin, että monet synnyttäjät eivät ole valmistautuneet synnytykseen. Toivoisin, että valmennuksiin suunnattaisiin taloudellisia resursseja. Nyt niitä toteutetaan eri kunnissa eri tavoin, kuten digihoitopoluilla ja etävalmennuksilla. Myös sairaalat järjestävät valmennuksia, mutta sitä, ketkä niihin voivat osallistua, on rajattu. Haluaisin, että kaikilla olisi mahdollisuus tutustua kätilöön ja synnytysosastoon ennen synnytystä. Synnytysvalmennus auttaa myös synnytyspelkoihin. Valmistautuminen palvelisi sekä synnyttäjiä että kätilöitä.
– Haluaisin myös, että kätilöiden ammattitaitoa tuettaisiin enemmän. Kollegoilla on paljon erilaista erityisosaamista, ja toivoisin, että sitä pystyttäisiin hyödyntämään paremmin. Myös kätilöiden jaksamiseen ja työoloihin tulisi panostaa, jotta kätilöt eivät hakeutuisi alalta pois. Näin meillä olisi aina kokeneita työkavereita jokaisessa vuorossa. Synnytyssairaaloiden määrää ei pitäisi vähentää.
5. Mikä sinulle on pyhää?
– Minulle pyhää ovat perhe, yhdessä vietetyt juhlapyhät ja niihin liittyvät perinteet. Vuorotyön vuoksi olen välillä juhlapyhinä töissä, mutta silloin kun voimme viettää juhlaa yhdessä perheen kesken, yhteinen aika tuntuu erityisen ainutlaatuiselta. Sitten kun minulla ja puolisollani on lapsia, toivon, että voimme siirtää perinteitä eteenpäin.
– Työssä pyhää on vauvan ensimmäinen rääkäisy. Joka kerta on uskomatonta nähdä, mihin synnyttäjän keho pystyy.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Synnytys on niin voimakas kokemus, että tämän- ja tuonpuoleisen rajapinta saattaa kadota” − Kuuluuko synnytys perheille vai terveydenhuollolle, kysyy Kaisa Kuurne
Hyvä elämäHyvää tarkoittava terveydenhuoltojärjestelmä tuottaa herkästi standardisynnytyksiä. Synnytyksestä tulee erityinen, jopa pyhä tapahtuma, jos perheet saavat kokea, että tämä on meidän synnytyksemme.
.jpg)