Katolinen kirkko tukee Valko-Venäjän mielenosoittajia – ortodoksisen kirkon johtaja siirrettiin toisiin tehtäviin, kun hän oli pyytänyt Lukašenkaa lopettamaan väkivaltaisuudet
Katoliset papit järjestivät 5. syyskuuta Minskissä kulkueen, jossa muisteltiin mielenosoituksissa kuolleita ihmisiä.

Katoliset papit järjestivät 5. syyskuuta Minskissä kulkueen, jossa muisteltiin mielenosoituksissa kuolleita ihmisiä.

Katolinen kirkko tukee Valko-Venäjän mielenosoittajia – ortodoksisen kirkon johtaja siirrettiin toisiin tehtäviin, kun hän oli pyytänyt Lukašenkaa lopettamaan väkivaltaisuudet

Valko-Venäjällä on järjestetty laajoja mielenosoituksia elokuisten presidentinvaalien jälkeen. Kirkot ovat jakautuneet suhteessaan presidentti Aljaksandr Lukašenkan hallintoon.

Kirkolliset tahot ovat asettuneet sekä kannattamaan että vastustamaan Valko-Venäjällä yli kuukauden jatkuneita mielenosoituksia. Maata 26 vuotta itsevaltaisesti hallinnut Aljaksandr Lukašenka julistautui 9. elokuuta järjestettyjen presidentinvaalien voittajaksi. Sekä maansisäinen oppositio että useat länsimaiset asiantuntijat pitävät vaaleja vilpillisinä. Valko-Venäjällä on järjestetty vaaleista alkaen laajoja mielenosoituksia, joita poliisi on tukahduttanut väkivaltaisesti. Yhteenotoissa on kuollut ihmisiä.

Valko-Venäjän suurin kirkkokunta on Moskovan patriarkaatin alainen ortodoksinen kirkko. Yhdysvaltalaisen Pew-tutkimuskeskuksen mukaan vuonna 2017 73 prosenttia valkovenäläisistä oli ortodokseja.

Kun Lukašenka ilmoitti voittaneensa vaalit, Valko-Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja, metropoliitta Pavel onnitteli Lukašenkaa. Pavel sanoi, että valkovenäläiset asettavat Lukašenkalle suuria toiveita Valko-Venäjän itsenäisyyden ja hengellisen ja kulttuurisen perinnön suojelemiseksi, kertoo brittilehti Church Times.

Katolisen kirkon kritiikki on ollut odotettavaa. Heillä ei ole samanlaista suhdetta Valko-Venäjän valtiovaltaan kuin ortodokseilla.
– Heta Hurskainen

Myös Moskovan patriarkka Kirill lähetti Lukašenkalle sydämelliset onnittelut. ”On ilo huomata, kuinka poikkeuksetta kannatte huomiota kansan hengellisestä ja moraalisesta tilasta”, Kirill kiitteli.

Valko-Venäjän ortodoksinen kirkko julkaisi elokuussa kannanoton, jossa se kehotti valkovenäläisiä olemaan osallistumatta poliittisiin protesteihin.

Itä-Suomen yliopiston tutkija Heta Hurskainen kertoo, että Valko-Venäjän ortodoksien asennoituminen Lukašenkan uudelleenvalintaan ei kuitenkaan ole ollut täysin yhtenäistä.

– Valko-Venäjän ortodoksinen kirkko tuki valtiovaltaa vaalien jälkeen, mutta siellä on ollut myös yksittäisiä kriittisiä ääniä, Hurskainen sanoo.

– Maassa on 13.8. alkaen järjestetty katolisten, protestanttien ja ortodoksien yhteisiä rukouksia rauhan puolesta.

Katolisen kirkon arkkipiispaa estettiin palaamasta Valko-Venäjälle

Katolinen kirkko puolestaan on suhtautunut vaalitulokseen kriittisemmin. Pew-tutkimuskeskuksen mukaan vuonna 2017 Valko-Venäjän väestöstä 12 prosenttia oli katolilaisia.

– Katolinen kirkko on kritisoinut Lukašenkaa ja asettunut enemmän kansan puolelle. Katolisen kirkon kritiikki on ollut odotettavaa. Heillä ei ole samanlaista suhdetta Valko-Venäjän valtiovaltaan kuin ortodokseilla, Hurskainen sanoo.

Katolisten lähteiden mukaan katolisia pappeja ja maallikoita on vangittu ja pahoinpidelty mielenosoituksissa.

26. elokuuta noin sata mielenosoittajaa pakeni poliiseja katoliseen kirkkoon maan pääkaupungissa Minskissä. Poliisi eristi kirkon ja esti mielenosoittajia pääsemästä ulos.

Myös luterilaisen kirkon jäsenet ovat osallistuneet mielenosoituksiin.

Valko-Venäjän katolinen arkkipiispa Tadeusz Kondrusiewicz vaati poliisin toimien tutkimista. Hänen mukaansa kirkon eristäminen rikkoi uskonnonvapautta. ”Valko-Venäjän perustuslain mukaan ihmisillä on oikeus rukoilla vapaasti tulemalla ja poistumalla kirkoista ilman estämistä”, arkkipiispa totesi.

Arkkipiispa Kondrusiewicz on tuominnut mielenosoittajien väkivaltaisen kohtelun. 19. elokuuta hän rukoili Akrestsin-kadun vankilan edessä, jossa mielenosoittajia on huhujen mukaan kidutettu.

Kondrusiewicz varoitti elokuun lopulla, että Valko-Venäjän levottomuudet voivat johtaa sisällissotaan. 31. elokuuta hän yritti palata Valko-Venäjälle matkaltaan Puolasta, mutta rajavartijat eivät päästäneet häntä maahan. Kondrusiewicz on Valko-Venäjän kansalainen ja pitää maahantulokieltoa laittomana.

Valkovenäläisen luterilaisen kirkon pappi Vladimir Tatarnikov kertoi elokuun lopulla Kotimaalle, että myös luterilaisen kirkon jäsenet ovat osallistuneet mielenosoituksiin.

Katolinen pappi keskusteli mielenosoittajien kanssa Minskissä. Noin sata mielenosoittajaa pakeni poliiseja kuvassa olevaan katoliseen kirkkoon 26. elokuuta.

Katolinen pappi keskusteli mielenosoittajien kanssa Minskissä. Noin sata mielenosoittajaa pakeni poliiseja kuvassa olevaan katoliseen kirkkoon 26. elokuuta.

Metropoliitta Pavelin kannanotot muuttuivat – Moskovan patriarkaatti siirsi toisiin tehtäviin

Elokuun puolivälissä myös Valko-Venäjän ortodoksisen kirkon johtajan, metropoliitta Pavelin asennoituminen mielenosoituksiin ja poliisiväkivaltaan alkoi saada uusia sävyjä. Pavel vetosi 14. elokuuta presidentti Lukašenkaan, että tämä lopettaisi väkivaltaisuudet.

Puolalais-valkovenäläisen Belsat-median mukaan Pavel veti takaisin onnittelunsa Lukašenkalle ja vieraili sairaalassa, jossa hoidettiin mielenosoituksissa haavoittuneita ihmisiä.

Ukrainan suurin ortodoksinen kirkko on irtautunut Moskovan patriarkaatista.

Elokuun lopulla Moskovan patriarkaatti ilmoitti, että metropoliitta Pavel ei enää jatka Valko-Venäjän ortodoksisen kirkon johdossa.

Tutkija Heta Hurskainen uskoo, että patriarkka Kirill vertailee Valko-Venäjän levottomuuksia Ukrainassa vuonna 2014 alkaneeseen aseelliseen konfliktiin, jossa ovat vastakkain länsimieliset ja Venäjää kannattavat ryhmittymät.

Ukrainan suurin ortodoksinen kirkko on irtautunut Moskovan patriarkaatista.

– Valko-Venäjällä ei kuitenkaan ole sellaista ortodoksisuuden sisäistä kilpailua kuin Ukrainassa. Kirkon johdon esittämä huoli kohdistuukin siihen, että protestit olisivat ulkomailta koordinoituja.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi