Piispat kutsuvat rukoilemaan rauhaa Ukrainaan: ”Kun esitellään, miten valtavasti meillä on sotakalustoa, on huoli, että lähdetään väkivallan tielle”, sanoo piispa Matti Repo
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat julkaisivat harvinaisen vetoomuksen ja kehottavat kaikkia kristittyjä rukoilemaan Ukrainan ja rauhan puolesta.
Evankelis-luterilaisen kirkon piispat kutsuvat yhteisessä vetoomuksessaan kaikkia kristittyjä rukoilemaan rauhan puolesta. Piispat toivovat, että kirkoissa ensi sunnuntain messun esirukouksessa pyydetään varjelusta Ukrainan kansalle ja sitä, että sotaa ei syttyisi. Piispojen rukous on kokonaisuudessaan tämän jutun lopussa.
Yksittäiset piispat ottavat nykyisin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kantaa monenlaisiin asioihin, myös siihen, mitä maailmalla tapahtuu. Oulun piispa Jukka Keskitalo kehotti pari päivää sitten niin Twitterissä, Facebookissa kuin seurakuntalehti Rauhan tervehdyksessä rukoilemaan Ukrainan ja rauhan puolesta.
Sellaista uhkaa, joka oikeuttaisi Venäjän uhittelun naapureitaan kohtaan, ei ole olemassa.
Keskitalo otti myös tiukasti kantaa tilanteeseen. Hänen mukaansa Venäjä väittää, että ”siihen kohdistuu sotilaallista uhkaa, ja siksi se tavoittelee etupiiriä itselleen”. Mikä tämä uhka on, sitä Venäjä ei ole pystynyt konkretisoimaan.
”Tosiasiallisesti mitään sellaista uhkaa, joka oikeuttaisi Venäjän uhittelun naapureitaan kohtaan, ei ole olemassa”, Keskitalo kirjoittaa. Hän lisää, että Venäjä on hybridivaikuttamisen ja hämmentämisen supervalta. Keskitalo kertoo tilanteen tuovan mieleen talvisodan ja toivoo, että diplomatian keinot auttavat ja järki voittaa.
Ihmiset ovat huolissaan sodan uhan vuoksi
Tilanteen vakavuudesta ja ihmisten syvästä huolesta kertoo se, että piispat julkaisivat nyt myös yhteisen rukouksen. Sairaslomalla olevan arkkipiispa Tapio Luoman sijainen Tampereen piispa Matti Repo sanoo, että tämä on harvinaista.
– Aika harvoin piispat ovat tällaisia akuutteja rukousvetoomuksia yhdessä kollegiona tehneet. Nyt pandemian aikana tämä näitä on ollut enemmän. Pääsiäisenä 2020 kehotimme rukoilemaan kärsivien, sairaiden ja sairaita hoitavien puolesta. Sen jälkeen koronaan liittyviä vetoomuksia on ollut kaksi. Viime vuosina olemme ottaneet yhdessä kantaa koulujen joulujuhliin ja ilmastonmuutokseen, Repo kertoo.
Revon mukaan ilmassa on eurooppalaisen sodan uhan vuoksi nyt paljon pelkoa ja huolta. Piispoille on tullut asiasta paljon yhteydenottoja. Joissakin seurakunnissa esirukoukseen oli jo viime sunnuntaina liitetty rukous rauhan puolesta. Nyt tätä toivotaan kaikilta.
– Taitaa olla niin, että kun asioista tulee isoja ja huolenaiheet ovat globaaleja, muistamme helpommin, että meidän tehtävämme on kehottaa ihmisiä rukoilemaan. Pandemian yhteydessä on muistutettu myös siitä, miten presidentti Kyösti Kallio talvisodan alla kehotti koko kansaa rukoilemaan, Repo sanoo.
On riski, että tilanne karkaa käsistä ja lähdetään väkivallan tielle.
Mitä ajattelet siitä, että Euroopassa on nyt jopa suursodan uhka?
– Kun aseita kalistellaan ja esitellään, miten valtavasti juuri meillä on sotakalustoa, on riski, että tilanne karkaa käsistä ja lähdetään väkivallan tielle. Tulee mieleen myös se, kun talvisota alkoi ja ihmiset viimeiseen asti ajattelivat, että kyllä rauha säilyy. Sodan mahdollisuus on todellinen tässäkin tilanteessa. Se on sitä, vaikka sotaa ei kukaan pohjimmiltaan haluaisikaan, Repo pohtii.
Tämän vuoksi on syytä nyt rukoilla niiden puolesta, jotka tekevät työtä tilanteen rauhoittamiseksi ja sodan välttämiseksi. Niiden, jotka päivästä toiseen käyvät neuvotteluja. Hän mainitsee tässä erikseen presidentti Sauli Niinistön ja Euroopan Unionin johtajat.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei Revon mukaan ole käyttänyt suoria ekumeenisia yhteyksiään tilanteessa. Niitä kirkolla on esimerkiksi Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa. Kansainvälisissä kirkkoliitoissa eli Kirkkojen maailmanneuvostossa, Luterilaisessa maailmanliitossa ja Euroopan kirkkojen konferenssissa tilannetta seurataan.
– Kirkoissa luotetaan siihen, että maiden johtajat neuvottelevat ja rukoilemme kaikki neuvottelujen puolesta. Kun ortodoksisten kirkkojen keskinäiset suhteet ovat nyt hyvin vaikeat, ei meillä oikein luterilaisena kirkkona ole niihin neuvoa antaa.
Repo viittaa siihen, että Moskovan patriarkaatilla ja Ekumeenisella patriarkaatilla, johon Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu, ei ole nyt edes ehtoollisyhteyttä. Ukrainan sisällä toimii kumpaankin patriarkaattiin kuuluvia ortodoksisia kirkkoja.
Rukous on aktiivinen teko
Pyydätte varjelusta Ukrainan kansalle. Ukrainassa on ollut sota jo kahdeksan vuoden ajan ja nyt Venäjä on kerännyt sen rajoille ison määrän joukkoja. Millaisia ajatuksia tämä herättää?
– Sotaa on käyty jo pitkään. On tärkeää muistaa rukouksessa niitä ihmisiä, jotka ovat sodasta kärsineet ja joka päivä kärsivät. Joukkojen keskitys herättää myös laajemman huolen paitsi Ukrainan tilanteesta myös koko Euroopan ja maailman puolesta. Jos sota laajenee, voiko se enää pysyä rajattuna?
Piispa Matti Revon mukaan se, että rukoilee Ukrainan tilanteen ja rauhan puolesta on se, mitä tavallinen kristitty voi tehdä asiassa, johon on vaikea muuten vaikuttaa.
– Voimme jättää itsemme ja ne, joiden puolesta rukoilemme Jumalan käsiin. Jumala on kaikkivaltias ja hänen Poikansa on rauhan ruhtinas. Jumala kuulee rukoukset. Kun rukoilemme, annamme samalla itsemme rauhan palvelukseen, sillä rukous ei ole vastuun siirtämistä pois itseltämme. Rukoilemme silloin, että Jumala käyttäisi myös meitä hyvän tahtonsa välikappaleena ja että pyrkisimme itse keskinäiseen kunnioitukseen, oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan toisten ihmisten kanssa, Repo sanoo.
Piispojen rukous rauhan puolesta
Pyhä Kolmiyhteinen Jumala,
Vahvista meissä toivoa, kun sodan uhka ahdistaa.
Varjele Ukrainan kansaa.
Säästä ihmiset sodan kärsimyksiltä,
suo etteivät perheet jää sen jalkoihin.
Vahvista yhteyttä ihmisten, kansojen ja valtioiden välillä.
Auta löytämään tie kestävään rauhaan ja sovintoon.
Vapahtajamme Jeesus Kristus,
tule sinä rauhaksi levottomiin sydämiimme.
Tee meistä rauhasi välikappaleita työpaikoilla, luottamustoimissa ja ystävien parissa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Saamelaisiin kohdistuvan vihapuheen on loputtava”, vetoavat arkkipiispa Tapio Luoma ja Oulun piispa Jukka Keskitalo
AjankohtaistaPiispat ottavat asiaan kantaa Facebookissa ja Twitterissä. Taustana on viime aikoina kärjistynyt keskustelu saamelaiskäräjälaista.