Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkka Kirill ja presidentti Vladimir Putin jakavat saman arvomaailman.
Venäjän ortodoksikirkon patriarkka Kirill onnitteli Putinia ”isänmaan puolustamisesta” – tutkijan mukaan patriarkka myötäilee Putinin puhetapaa
Ortodoksikirkkojen johtajat Ukrainassa ottavat nyt etäisyyttä Moskovaan.
Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja eli Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill on onnitellut Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia ”isänmaan puolustamisen päivänä”.
Kirillin lausunto on julkaistu kirkon venäjänkielisellä kotisivulla jo 23. helmikuuta kello 9.20 eli ennen kuin Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan.
Lausunnossaan Kirill korostaa, että Venäjän ortodoksinen kirkko on aina ”pyrkinyt antamaan merkittävän panoksen maanmiestensä isänmaalliseen kasvatukseen”. Venäjän ortodoksisen kirkon mielestä asepalvelus on aktiivinen osoitus evankeliumin mukaisesta rakkaudesta lähimmäisiä kohtaan. Samalla asepalvelus toimii esimerkkinä ”uskollisuudesta totuuden ja hyvyyden korkeille moraalisille ihanteille”, Kirill toteaa lausunnossaan.
Systemaattisen teologian yliopistotutkija Heta Hurskainen Itä-Suomen yliopistosta pitää Kirillin lausuntoa erittäin merkittävänä.
– Näin suoraa lausuntoa Venäjän ortodoksinen kirkko ei ole aiemmin antanut. Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuuteen kuuluu myös Ukrainan ortodoksinen kirkko, joka toimii Venäjän rajojen ulkopuolella, joten tähän asti patriarkka Kirill on ollut varovainen antamaan kovin suoria lausuntoja, koska Moskovan patriarkaattin kuuluu jäseniä Venäjän ja Ukrainan rajan molemmin puolin, Hurskainen sanoo.
2010-luvulla kirkon retoriikassa yleisesti oli sodan teologiaa koskeva näkemys, jonka mukaan ei ole olemassa suurempaa rakkautta kuin antaa henkensä isänmaan puolesta.
Hänen mukaansa Kirillin lausunto ei kuitenkaan tuo Moskovan patriarkaatin linjauksiin mitään periaatteellista uutta.
– 2010-luvulla kirkon retoriikassa yleisesti oli sodan teologiaa koskeva näkemys, jonka mukaan ei ole olemassa suurempaa rakkautta kuin antaa henkensä isänmaan puolesta, hän sanoo.
Hurskaisen mukaan Kirillin retoriikka muistuttaa Putinille tyypillistä ajattelua, jossa hyökkäyssota selitetään ”isänmaan puolustamiseksi”.
– Kirillin lausunnosta näkyy myös Venäjän ortodoksisen kirkon kiitollisuus siitä, miten Putin on tukenut kirkkoa taloudellisesti ja kulttuurisesti, Hurskainen sanoo.
Heta Hurskainen. Kuva: Itä-Suomen yliopisto
Moskova on katkaissut välit muihin ortodoksikirkkoihin
Heta Hurskaisen mukaan Venäjän ortodoksinen kirkko on tehnyt Putinin politiikasta mittatikun, jolla se mittaa suhteitaan muihin ortodoksikirkkoihin.
Vuonna 2018 tilanne kärjistyi niin, että Venäjän ortodoksinen kirkko katkaisi ehtoollisyhteyden Konstantinopolin patriarkaattiin. Taustalla oli nimenomaan kysymys siitä, millä perustein Ukrainassa voi toimia ortodoksinen kirkko, joka olisi itsenäinen Moskovasta. Tilannetta kärjisti Ukrainan kriisi, joka käynnistyi siitä, kun Venäjä liitti itseensä Krimin.
– Moskova ei hyväksy sitä, että Konstantinopolin patriarkaatti, jonka alaisuuteen kuuluu myös Suomen ortodoksinen kirkko, tunnusti Ukrainassa toimineiden, mutta koko muun ortodoksisen maailman yhteyden ulkopuolella toimineiden Kiovan Patriarkaatin ja autokefaalisen kirkon pohjalta syntyneen itsenäisen Ukrainan ortodoksisen kirkon, Hurskainen sanoo.
Perinteisesti kaikilla ortodoksikirkoilla on ollut ehtoollisyhteys, ja ortodoksimaailmaa on Hurskaisen mukaan pidetty lännen kirkkoihin verrattuna hyvin yhtenäisenä.
– Tätä yhtenäisyyttä ei ole ollut vuoden 2018 jälkeen. Nykyään Venäjän ortodoksinen kirkko käyttäytyy niitä ortodoksisia kirkkoja kohtaan, jotka ovat tunnustaneet itsenäisen Ukrainan ortodoksisen kirkon, niin kuin niitä ei olisi olemassakaan, Hurskainen sanoo.
– Niinpä Moskovan patriarkaatti on hiljattain laajentanut toimintaansa Egyptiin, Aleksandrian patriarkaatin alueelle. Aleksandrian patriarkka on yksi itsenäisen Ukrainan ortodoksisen kirkon tunnustaneista kirkoista. Moskovan patriarkaatti perusti sinne eksarkaatin eli hallintoalueen. Moskova perustelee tämän sillä, että sen mukaan Afrikka on jäänyt kokonaan ilman kristillistä kaitsentaa, Hurskainen sanoo.
Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos ja itsenäisen Ukrainan ortodoksisen kirkon johtaja, metropoliitta Epifani vastustavat Venäjän ortodoksikirkon pyrkimyksiä.
Tavalliset ortodoksikirkon jäsenet etsivät yhteyttä ruohonjuuritasolla
Nykyään Ukrainassa on kaksi ortodoksikirkkoa, eli edellä mainittu itsenäinen Ukrainan ortodoksinen kirkko sekä Moskovan patriarkaattiin kuuluva Ukrainan ortodoksinen kirkko.
Moskovan patriarkaatin alainen kirkko antoi myös lausunnon, joka yllättäen onkin hyvin kriittinen suhteessa Putiniin.
– Moskovan Patriarkaatin alaisen Ukrainan ortodoksisen kirkon johtaja metropoliiitta Onufri vetosi omassa lausunnossaan uskovia rukoilemaan Ukrainan ja koko maailman rauhan puolesta. Lausunnossaan Onufri myös korosti itsenäisen Ukrainan koskemattomuutta. Onufrin mukaan ”sota on synti Jumalan edessä”, Hurskainen sanoo.
Epifanin mukaan vastaus on yhtenäinen vastarinta, kotimaan turvaaminen, vapaus ja arvokkuus sekä vastarinta hyökkääjää vastaan, aina voittoon asti.
– Samoin juuri ennen viimeisimpiä tapahtumia separatistialueilla toimivat Venäjän ortodoksisen kirkon piispat puhuivat rauhan puolesta ja korostivat humanitaarisen avun merkitystä tavalliselle kansalle, Hurskainen sanoo.
Sen sijaan itsenäisen Ukrainan ortodoksisen kirkon johtaja, metropoliitta Epifani taas on vedonnut Ukrainan kansaan, jolla voi olla vain yksi vastaus Kremlin aggressioon.
– Epifanin mukaan vastaus on yhtenäinen vastarinta, kotimaan turvaaminen, vapaus ja arvokkuus sekä vastarinta hyökkääjää vastaan, aina voittoon asti, Hurskainen kuvailee.
Hänen mukaansa tavalliset ortodoksikirkkojen jäsenet pyrkivät keskenään löytämään rauhanomaista ratkaisua, vaikka kirkkojen johtajat laukoisivat toisiaan koskevia oppituomioita silloin, kun reaalipolitiikka sellaista vaatii.
– Esimerkiksi Suomessa asuvat venäläiset maahanmuuttajat osallistuvat yleisesti Suomen ortodoksikirkon jumalanpalveluselämään, vaikka Suomi kuuluukin Konstantinopolin patriarkaatin alaisuuteen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tämä kolahti: Papin tyttärestä Angela Merkelistä tuli johtaja, jota Vladimir Putinkin kuunteli
Hyvä elämäVenäjän presidentti tiesi Angela Merkelin pelkäävän koiria. Hän otti siksi koiransa mukaan neuvotteluihin. ”Hänen täytyi tehdä se osoittaakseen miehuutensa”, Merkel kommentoi.
