null Kaupunkisaamelaiset tapaavat Kauneimmissa joululauluissa – ummikotkin ovat tervetulleita kuulemaan saamen kieltä

Inarista kotoisin oleva Pirita Näkkäläjärvi asuu ja työskentelee Inarissa ja Helsingissä.

Inarista kotoisin oleva Pirita Näkkäläjärvi asuu ja työskentelee Inarissa ja Helsingissä.

Ajankohtaista

Kaupunkisaamelaiset tapaavat Kauneimmissa joululauluissa – ummikotkin ovat tervetulleita kuulemaan saamen kieltä

Helsingin Tuomiokirkossa joululauluja lauletaan kolmella Suomessa puhuttavalla saamen kielellä.

Pirita Näkkäläjärvi, olet esilaulajana saamenkielisissä Kauneimmissa joululauluissa 2.12. Onko tämä uusi juttu pääkaupunkiseudulla vai onko se perinne?

– Siitä on tullut jo perinne. Viime vuosina uutta on ollut se, että laulamme kaikilla kolmella Suomessa elävällä saamen kielellä. Ne ovat pohjoissaame, joka on minun äidinkieleni, inarinsaame ja koltansaame.

– On tärkeää, että jokainen pääsee laulamaan oman suvun tai perheen kielellä. Se tuntuu eniten sydämessä!

Mikä on lempijoululaulusi?

– Minulle tosi rakas joululaulu on alun perin suomenkielinen Lapin joulu. Siinä on Larin-Kyöstin sanat ja Erkki Melartinin sävelmä, ja se on käännetty kauniisti saamen kielelle nimellä Sámi juovllat. Sukulaiseni Mari Boine levytti sen vuonna 1989, ja siitä on tullut suosittu joululaulu, joka soi radiossa usein.

– Toinen suosikkini on Sylvian joululaulu. Saamenkielisessä versiossa ikävöidään Saamenmaata. On koskettavaa laulaa sitä yhdessä oman yhteisön kanssa täällä kaupungissa. Se menee ihan luihin ja ytimiin.

Onko syntynyt uusia saamenkielisiä joululauluja?

– On kyllä. Viime vuonna teetettiin ihan uusi laulu Čuovgga urbi (Valon silmu) osana Kauneimpia joululauluja, ja se on nyt mukana ohjelmistossa. Sen on säveltänyt muusikko Anna Näkkäläjärvi-Länsman ja sanoittanut runoilija Inger-Mari Aikio.

Sanotaan, että Helsinki on yksi Suomen suurimpia saamelaiskyliä. Onko siinä perää?

– Kyllä siinä on perää. Pääkaupunkiseutu, Oulu ja Rovaniemi ovat isoja keskittymiä. Mutta täällä kaupungissa ei muodosteta läheistä yhteisöä. Useammin tapaamme pohjoisessa, kun on jotkin festivaalit, juhlat tai markkinat.

– Siksi onkin ihanaa, kun Kauneimmat joululaulut saameksi kokoavat ihmisiä yhteen. Aina siellä on mukana sukulaisia ja tuttuja. Myös uusia tuttuja, joihin olen tutustunut somessa.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Kolumni: Kulttuurisessa omimisessa on kyse historiasta, vallasta ja rahasta

Puheenvuorot

Katariina Sourin saamelaisaiheista maalausta on arvosteltu auttamattoman vanhanaikaisesta kuvastosta. Myös vieraan kulttuurin kunnioittava käsittely voi olla satuttavaa, kirjoittaa Ella Luoma.


Myyrmäessä lauletaan joululauluja otsalampun valossa

Ajankohtaista Hyvä elämä




Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.