Patrick Ihalainen on suitsinut ja opettanut tekoälyä sen tehdessä Jouluradion uutta Hoosiannaa eli Hosanna-musiikkivideota.
Tällaista ei ole aiemmin kuultu – tekoäly teki Hoosianna-kappaleesta version Jouluradiolle
Tänä vuonna Jouluradion Hoosianna kuljettaa kirkkoa kohti edelläkävijöiden joukkoa, sillä rakastettua hymniä on versioinut tekoäly. Aivan yksin sitä ei ole päästetty huseeraamaan, sillä isäntinä ovat olleet Patrick Ihalainen ja Rony Vartio.
Hoosianna on Jouluradion kappaleista se, jonka ensisävelten kajahtamista odotetaan jännityksellä vuosi toisensa jälkeen. Versioitten kimaraan on mahtunut niin herkän harras Katri Helenan tulkitsema versio kuin Tuure Kilpeläisen luotsaama riehakas ja riemullinen sambakin. Vuoden 2023 Hoosianna-projektin lopputuloksena syntyi kaksi eri versiota.
– Olen käynyt monen monta keskustelua siitä, että kun tehdään se uudestaan, niin minkä pitää olla vanhaa. Kuinka paljon Hoosiannaan voi koskea, että sitä vielä saa kutsua Hoosiannaksi? Tämän takia meillä on nyt kaksi versiota, joista toinen on puhtaasti tekoälyn tekemä versio, Hosanna, ja toinen on aidosti tuotettu Hoosianna, kertoo tekoälyn työkaveri Patrick Ihalainen.
Ihalainen on toiminut tekoälyn kuratoitajana Hosanna-videossa. Toisessa Hoosiannan versiossa Rony Vartio, artistinimeltään Rony Rex, on käyttänyt tekoälyä työkaluna ja antanut askelmerkit sen suhteen, mitä ja minkälaista musiikkia tehdään. Myös tähän versioon on tulossa video.
– Rony tekee ehkä enemmän nuoreen porukkaan vetoavaa tanssimusiikkia, ja varmasti juuri siitä syystä hänet haluttiinkin tähän projektiin mukaan. Hän kuvailee omaa versiotaan Hoosiannasta virkkeellä ”kyllä Tiktok tajuaa, mitä teen”, Patrick Ihalainen naurahtaa.
Tahtotila ja lähtökohta uusissa Hoosiannoissa on ollut, että jo olemassa olevia versioita ei kopioida. Niinpä lopputulos on jotain vallan muuta kuin se tuttu kappale.
Valmista Hosannaa on edeltänyt liki 70 tekoälyllä tehdyn version kuratointi johonkin pisteeseen asti. Jotkin niistä on hylätty ensikuulemalta, joidenkin työstöä on jatkettu.
– Voi tulla ajatus, ettei valmiin kappaleen eteen ole nähty juurikaan vaivaa, mutta todellisuudessa jo noiden 70 eri version koostaminen ja kuuntelu on vienyt todella paljon aikaa. Niitä tehdessä ei ole voinut vain painaa jotakin nappulaa uudestaan ja uudestaan ja toivoa eri lopputulosta. Tekoälylle on pitänyt paitsi opettaa uudet asiat, jotka halutaan kappaleeseen, ja kertoa aina uudestaan myös ne vanhat asiat, koska se unohtaa ne aina uuden version kohdalla.
– Tekoäly tunnistaa tyylisuuntauksia jo melko hyvin, mutta Hosannassa on erityisiä elementtejä, joita halusimme mukaan, esimerkiksi naissolisti ja tietty arvokkuus, ja nämä täytyi opettaa tekoälylle. Hetkellisen mietinnän jälkeen se keksi kokonaisen kappaleen, johon sen jälkeen on mahdollisimman vähän koskettu, Ihalainen kertoo.
Kappaleeseen haettiin alun perin matalampaa tempoa, mutta tekoälyn tarjoama lopputulos on tyylilajiltaan liki drum and bass’ia.
– Mielestäni siitä tuli aika kiva. Vaikka olen kuunnellut kappaleen monta kertaa, olen viihtynyt sen parissa hyvin. Siinä tapahtuu paljon asioita. Kappale on aika nopea ja siinä on mielenkiintoisia sointukulkuja, joten se on varmaan melko tuskallista soittaa, Ihalainen kuvailee.
Tekoäly on ollut uuttera työkaveri ja tarjonnut välillä makeat naurutkin Patrick Ihalaiselle, Eemil Laitiselle ja Matias Mäkitalolle.
Tekoäly tarvitsee tarkistajansa
Rony Rexin versioiman Hoosiannan video on tehty workshopissa, johon Patrick Ihalaisen luotsattaviksi tulivat Sibelius-lukion oppilaat Matias Mäkitalo ja Eemil Laitinen. Kun videon musiikkia lähdettiin tekemään, tekoälylle soitettiin inspiraatioksi esimerkkejä toivotun tyylisistä kappaleista.
Lukiolainen Matias Mäkitalo ei ennen tätä projektia ollut juurikaan käyttänyt tekoälyä, mutta Eemil Laitiselle se oli entuudestaan tuttu työväline. Aivan yllätyksittä ei videoon tulevien kuvien tekeminen kuitenkaan sujunut.
– Yritin luoda kuvan, jossa nuoret laulavat kirkossa albat päällä. Tekoäly tarjosi erään tunnetun automerkin talvimainosta, Laitinen kertoo.
Nuorten miesten huomio on, että vaikka tekoäly osaa paljon, ei sen kannata antaa tehdä kaikkea itse. Ihmisen täytyy edelleen – tai vielä – toimia tuotosten oikolukijana tai tarkistajana.
– Välillä olen ihaillut, miten tekoäly on pystynyt tekemään jonkin jutun, toisinaan olen saanut hyvät naurut, koska lopputulos on saattanut olla jotakin aivan hulvatonta, Mäkitalo kertoo.
Matias Mäkitalo arvelee, että uuden Hoosiannan saama vastaanotto riippuu paljolti yleisöstä.
Kun tekoälyltä itseltään tiedusteltiin sen ominaisuuksia työkaverina, se kertoi hyvin kohteliaaseen sävyyn olevansa aina saatavilla, valmis auttamaan ja vieläpä varsin luotettava. Patrick Ihalainen ei tätä lähde kumoamaan, joskin harmittelee sen välillä unohtavan jutun juonen.
– Saatan olettaa tekoälyn muistavan, mitä olen sille edellisellä kerralla sanonut, mutta yhtäkkiä sillä ei olekaan enää käsitystä koko homman punaisesta langasta. Toinen iso haaste on, että jossain vaiheessa materiaalia kertyy enemmän kuin tekoälyltä löytyy tilaa sen käsittelyyn. Silloin etenkin tekstiin perustuvissa asioissa aletaan junnata paikoillaan, Ihalainen kuvailee.
Ihastusta, kauhistusta tai jotain siltä väliltä
Tekoälylla täysin puhtaasti tuotettua musiikkia ja remixejä kappaleista on Patrick Ihalaisen mukaan tehty viimeisten parinkymmenen vuoden aikana pilvin pimein. Kirkon piirissä Hoosianna-projektia vastaavaa ei kuitenkaan ole aiemmin kokeiltu.
Kun tekoälyltä kysyttiin, millaisen vastaanoton se arvelee uusien Hoosiannojen saavan, se ennusti kappaleiden herättävän vaihtelevia reaktioita, yleisöstä riippuen.
– Jotkut saattavat arvostaa uuden teknologian tuomaa tuoreutta ja innovaatiota uskonnollisiin perinteisiin. Toiset voivat olla skeptisiä tai haluavat pitäytyä perinteisissä menetelmissä, tekoäly vastasi.
Projektilla on huomattavasti syvällisempi merkitys kuin voisi kuvitella.
- Patrick Ihalainen
Samoilla linjoilla ovat Eemil Laitinen ja Matias Mäkitalo.
– Tuntemani seurakunta on varsin liberaali, joten tämä voi olla siellä ihan pieni asia. Toisaalta kirkon piirissä voi olla heitäkin, joiden mielestä tämä ei ole ollenkaan hyvä juttu, Mäkitalo pohtii.
Patrick Ihalainen miettii, että videot nähdessään tai musiikkia kuunnellessaan moni ihminen ei välttämättä edes huomaa niissä tekoälyn kädenjälkeä. Toiset taas tulevat huokailemaan, miten kaiken olisi voinut tehdä paljon paremmin. Ja voi olla, että Hosannan kuulijat jäävät miettimään tutun melodian puuttumista.
– Pitää paikkansa, että jos Hosannan musiikin soittaa aivan kylmiltään ilman mitään kontekstia, ei siitä tunnista perinteistä Hoosiannaa. Toivon kuitenkin, että ihmiset näkevät sen läpi ja alkavat käydä keskustelua siitä, mitä tämä kaikki tekoälyn käyttö tarkoittaa, Ihalainen sanoo.
Patrick Ihalaisen mielestä Hoosianna-projekti osui juuri sopivaan aikaan.
Tekoälystä jää jälki kirkon historiaan
Ihalainen luonnehtii Hoosianna-projektia erittäin mielenkiintoiseksi ja vertaa sitä Pandoran lippaaseen.
– Koska tilaajana ovat kirkko ja seurakunnat, aloitin perehtymällä Hoosiannaan ja sen merkitykseen. Kun sitten aloimme miettiä varsinaisia musiikkiasioita, olivat käytettävät työkalut ehtineet muuttua siinä matkan varrella ainakin kaksi kertaa. Uusia palveluita ja teknologiaa oli tullut jo niin paljon, että vanhat suunnitelmat tuntuivat siinä vaiheessa jo pöhköiltä.
Ihalainen pitää kirkkoa projektin myötä edelläkävijänä.
– Kirkko on aina ylläpitänyt kirkonkirjoja eli dokumentoinut tietyn ajan tapahtumia. Nyt oli todella osuva aika tehdä tämä projekti ja jättää tästä kirkonkirjoihin merkintä.
Hän ei niinkään viittaa projektin taiteelliseen arvoon, vaan siihen, että sen myötä toivottavasti nostetaan esiin laajempi keskustelu tekoälyn käytön vaikutuksista.
– Projektilla on siis huomattavasti syvällisempi merkitys kuin voisi kuvitella. Pitäisi ryhtyä puhumaan ihmiskunnan olemassaolosta ja tekemiemme töiden kohtalosta tulevaisuudessa, Ihalainen toteaa.
Tekoälystä ei ole pelastajaksi
Tekoäly määrittelee Hoosiannan ylistyslauluksi tai -huudoksi ja usein ilon ja kiitoksen ilmaukseksi. Hoosianna viittaa myös pelastamiseen tai auttamiseen. Sen merkitystä ovat miettineet niin Patrick Ihalainen kuin Eemil Laitinen ja Matias Mäkitalokin.
– Tuo Hoosiannan merkitys ”pelasta minut” on todella aiheeseen sopiva, kun on kyse tekoälystä. Ei sen takia, että se pelastaisi minut tai ketään, vaan siitä näkökulmasta, että se voi olla arjen apu, Ihalainen toteaa.
Laitinen luonnehtii omaa suhtaumistaan Hoosiannaan neutraaliksi. Mäkitalolle siitä tulee mieleen tuttu virsi, kirkko ja joulu, vaikka hän ei pidäkään itseään erityisen uskonnollisena.
Entäpä sitten se huolenaihe ja joidenkin mielestä uhkakuva, jossa tekoäly saavuttaa tietoisuuden? Hoosianna-tiimin workshop-nuoret eivät ole toistaiseksi hirveän huolissaan, mutta ovat vankasti yhtä mieltä siitä, että tekoäly tarvitsee rajat ja sen, joka kertoo, mitä tehdään.
– Ei tämä kyllä vielä maailmaa valloita, naurahtaa Matias Mäkitalo.
Eli toistaiseksi tekoäly on siis aivan kuin vanhassa suomalaisessa sananlaskussa todetaan – huono isäntä, mutta renkinä varsin näppärä. Ainakin ihan kelpo apuri se oli Jouluradion Hoosiannan ja Hosannan teossa Herran vuonna 2023.
Hosanna soi adventtisunnuntaina 3.12. klo 00:00 pääkanavalla. Rony Rexin sovittama Hoosianna soi 3.12. tasatunnein PopJoulussa ja Lasten jouluradiossa. Molemmista kappaleista on tulossa musiikkivideot, joihin on kerätty aiheita isoskoulutuksessa olevilta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Jouluradio oli Suomen kolmanneksi tavoittavin radiokanava – nuorten keskuudessa se kipusi ykköseksi
AjankohtaistaKanava tavoitti viime vuonna keskimäärin 831 000 suomalaista viikon aikana. Nettikanavien puolella kasvoi myös kuunteluaika.
