Ketola: Menestyksen teologia virittää suuria odotuksia kristillisiä tv-kanavia ja evankeliointikampanjoita kohtaan
Mutta voidaanko Jumalan suosiota mitata kääntyneiden määrällä tai kasvavilla katsojaluvuilla?
Uusissa evankeliointikampanjoissa ja vasta perustetuissa kristillisissä tv-kanavissa on paljon samaa. Puuhamiehet ja -naiset tuntevat, että nyt on keksitty jotakin ennenkuulumattoman tehokasta ja vetoavaa, aivan uudenlainen konsepti. Odotettavissa on aivan varmasti ällistyttäviä joukkokääntymyksiä tai huikeita katsojalukuja.
TV7:n perustaja Martti Ojares on useaan kertaan ennustanut, että kanavasta tulee ennen hänen kuolemaansa Suomen katsotuin. Se on tietenkin vielä teoriassa mahdollista, mutta en löisi vetoa profetian toteutumisen puolesta. Katsojalukujen kehitys ei viittaa siihen. Ja miten kävi Alfa-tv:lle, jonka taustalla on yleiskristillinen medialähetysjärjestö IRR-TV?
Tällaisia asenteita voi kutsua menestyksen teologiaksi. Jumala osoittaa suosiota valitsemilleen antamalla heille konkreettista, materiaalista menestystä. Sitä voidaan mitata kääntyneiden määrällä tai kasvavilla katsojaluvuilla.
Odotettavissa on aivan varmasti ällistyttäviä joukkokääntymyksiä tai huikeita katsojalukuja.
En väitä, että evankeliointikampanjat tai kristilliset tv-kanavat olisivat aivan turhia. Niillä on varmasti merkitystä monille ihmisille – mutta enimmäkseen kuitenkin niille, jotka ovat jo enemmän tai vähemmän sisällä kristinuskossa. Onko niihin terveellistä ladata niin paljon toiveita ja odotuksia? Antaako vain menestys niille todellista merkitystä?
Entä miksi evankeliointikampanjoiden ylimitoitetut odotukset eivät toteudu? Historioitsija voi kysyä, ovatko ne Suomessa koskaan toteutuneetkaan. No, ehkä Niilo Yli-Vainio on erikoistapaus, samoin eräät muinaiset herätyspuhujat. Yksinkertaisia vastauksia ei ole.
Näyttää siltä, että mitä kauemmas myyttisen yhtenäiskulttuurin ajoista edetään, sitä vähemmän on mahdollisuuksia joukkoherätyksille. Yhteisöllisyyden kustannuksella lisääntyvä yksilöllisyys ei suosi tempautumista tunteelliseen massaherätykseen. Katsomusten kentällä eivät vaihtoehtoina ole enää pitkään aikaan olleet vain kristinusko tai ateismi, vaan niiden väliltä löytyy kaikenlaista ihmismieltä kiinnostavaa.
Kirjoittaja on juuriltaan eteläpohjalainen, mutta lehvästöltään helsinkiläinen kirkkohistorian dosentti.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ketola: Lähdimme Auschwitz-Birkenausta pois tyystin uupuneina – holokaustin muistopäivää ei pidä unohtaa
PuheenvuorotSuomessa päivä on nimetty kansainvälisestä käytännöstä poiketen.
