Onnellisuus ja ruoka kasvavat keväisessä luonnossa
Raija Kivimetsän mukaan villivihanneksien keräily antaa onnen tunteen, koska geenimme ovat samoja kuin keräilevillä esi-isillämme.

Raija Kivimetsän mukaan villivihanneksien keräily antaa onnen tunteen, koska geenimme ovat samoja kuin keräilevillä esi-isillämme.

Onnellisuus ja ruoka kasvavat keväisessä luonnossa

Tietokirjailija Raija Kivimetsä oppi jo lapsena hyödyntämään luonnon antimia. Hortoilijan seuraavassa kirjassa tehdään raakakakkuja.

Se on taas täällä!

Kevään tulo saa Raija Kivimetsän hihkumaan kuin lapsi. Mieli täyttyy onnellisuudesta, kiitollisuudesta ja rauhasta.

Päivittäiset kävelyt belgialaisen laivakoiran Onnin kanssa tuntuvat taikuudelta. Hän uppoutuu luonnon syliin ja antaa vihreän sävyjen täyttää mielensä.

Sitten hän lähtee hortoilemaan eli keräämään villivihanneksia.

Kivimetsän mielestä luonnon sato on parhaimmillaan kevään ensimmäisinä viikkoina, kun kasvien lehdet ovat vielä ”vauvoja”.

Kesäkuussa luonnon tarjonta on jo runsasta, mutta edelleen laadukasta. Silloin kerääminen on helppoa niillekin, jotka eivät tunnista kasveja pienistä versoista.

Isoisä paransi villikasvien avulla

Kori täyttyy monenlaisista luonnon antimista. Pienistä nokkosenlehdistä saa virtaa, elinvoimaa ja vastustuskykyä. Vuohenputki antaa makua salaattiin, piirakkaan ja munakkaaseen. Ehytlaitaisissa voikukanlehdissä on vähemmän nitraatteja ja paljon enemmän ravinteita kuin lähikaupan salaatissa.

Raija Kivimetsän lapsuudessa perhe vietti viikonloput ja kesät suvun omistamassa saaressa Pohjois-Karjalan Rääkkylässä. Isä otti tytön mukaansa kokemaan kalaverkkoja ja opetti kädestä pitäen, miten luonnossa liikutaan ja toimitaan.

Suvussa kulki myös tieto siitä, mitkä kasvit ovat syötäviä ja mitkä myrkyllisiä.

Kivimetsän isoisä oli maanviljelijä, joka osasi parantaa ihmisiä ja eläimiä villikasvien avulla. Isoisä paransi luonnon antimilla myös Kivimetsän isän, joka sairastui pikkupoikana vakavasti.

Lapsena opittuun luonnon arvostamiseen liittyy eettinen periaate: luontoa ei saa riistää. Siksi Kivimetsä kerää hortoillessaan enintään neljäsosan löytämästään sadosta.

Kuin palaisi kotiin

Kun luonnon vihreys ympäröi Raija Kivimetsän, kaikki on jollakin tavalla kohdallaan. Hetkessä on jotakin pyhää.

Rääkkylässä kotiin palaamisen tunne on vielä vahvempi kuin Espoon metsissä, koska luonnosta puuttuu ihmisten luoma äänimatto.

Silloin sisimmästä nousee huokaus, jota on vaikea pukea sanoiksi.

Tietokirjailija löytää kokemukselle selityksen. Luonnon keskellä myönteiset tuntemukset ilmaantuvat tutkimusten mukaan jo 20 minuutissa. Stressihormonin taso romahtaa, syke ja verenpaine laskevat.

Ihminen rentoutuu.

Hortoilun ja hyvän olon jäljillä

Tietokirjailija, hyvinvointikouluttaja ja terveystoimittaja Raija Kivimetsä, 54, julkaisi ensimmäisen kirjansa Villiinny villivihanneksiin vuonna 2005.

Suvun käyttöön suunnitellusta kirjasta tulikin opas kaikille hortoilijoille.

Syksyllä ilmestyy Kivimetsän kuudes kirja, yhdessä raw chef Taina Salosen kanssa tehty Villikakut - Hyvän olon raakakakkukirja.

Kivimetsä asuu Espoossa puolisonsa Jouko Kivimetsän kanssa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi