Professori Eija Kalson mukaan kivunhoito on äärimmäisen kiinnostava lääketieteen ala, koska se kattaa kaiken molekyylitasolta ihmisen sielunelämään ja yhteiskuntaan.
Kipulääketieteen professori Eija Kalso: ”Kivun pelko voi olla kuntoutumisen este”
Kroonisesta kivusta kärsii noin joka viides suomalainen, ja siihen liittyy usein masennusta, ahdistusta ja unettomuutta, sanoo kivunhoitoon perehtynyt Eija Kalso.
Helsingin yliopiston kipulääketieteen professori Eija Kalso määrittelee pitkäkestoisen kivun kahdella tavalla. Se on kipua, joka on kestänyt yli kolme kuukautta tai joka jatkuu hoidetun sairauden odotetun paranemisajan jälkeen.
– Kipu on signaali siitä, että kehossa jokin osa on vaurioitumassa tai se ei ole parantunut.
Kalson mukaan kroonista kipua on kolmentyyppistä. Kipu voi johtua paikallisesta kudosvauriosta tai tulehduksesta. Näin on esimerkiksi reumassa tai nivelrikossa. Toisena on hermoratojen vaurioon liittyvä kipu, jossa kehon viestinsiirtojärjestelmä on vioittunut ja kehon ärsykkeet tulkitaan väärin. Tällöin esimerkiksi kevyt kosketuskin voi tuntua epämiellyttävältä.
Kolmantena on kipu, jossa ei näy kudos- tai hermovaurion merkkejä, mutta aivot viestittävät silti kivusta.
– Tuolloin kudos- tai hermovauriosta on jäänyt aivoihin muutoksia, jotka ylläpitävät kipukokemusta. Esimerkiksi nivelrikon pahentuessa voidaan tehdä tekonivelleikkaus, joka vie useimmilta kivun pois, mutta pienellä osalla potilaista kipu jatkuu siitä huolimatta, Kalso selvittää.
Kipu ja pelko kulkevat käsi kädessä. Evoluutio on aikanaan liittänyt kipukokemukseen pelon, jotta oppisimme välttämään elimistölle haitallisia tapahtumia.
Kun ihminen saa kudos- tai hermovaurion, siitä menee selkäytimen kautta viesti aivoihin. Kipukokemukseksi viesti muuttuu vasta, kun aivot ovat kytkeneet sen aiempiin kipukokemuksiin. Sen jälkeen aktivoituvat selkäytimeen laskeutuvat kipua säätelevät radastot – joko kipua vaimentavat ”jarruradat” tai kipua vahvistavat ”kaasutusradat” .
– Siihen, mitkä radastot aktivoituvat, vaikuttavat henkilön aiemmat kokemukset kivusta.
– Kipu ja pelko kulkevat käsi kädessä. Evoluutio on aikanaan liittänyt kipukokemukseen pelon, jotta oppisimme välttämään elimistölle haitallisia tapahtumia. Evoluutio kehitti tämän kuitenkin akuuttiin kipuun. Kroonisessa kivussa pelko on merkittävä kuntoutumisen este.
Unihäiriö on yksi riskitekijä kivun pitkittymisessä
Pitkäkestoisesta kivusta kärsii Eija Kalson mukaan noin joka viides suomalainen. Yli 70-vuotiaista jatkuvaa kipua on lähes joka kolmannella.
– Kivun kokemisessa on yksilöllistä ja perinnöllistä vaihtelua. Jotkut ovat herkempiä kehittämään pitkäkestoista kipua, mutta syitä siihen on monia.
Esimerkiksi unihäiriö on Kalson mukaan yksi riskitekijä.
– Pelko, huoli ja ahdistus liittyvät sekä uniongelmaan että kipuun.
– Masennus puolestaan voi kehittyä niin uniongelman kuin pitkäkestoisen kivun seurauksena. Pitkäkestoisesta kivusta kärsivän potilaan hyvä hoito alkaa aina kipuun vaikuttavien osatekijöiden kartoittamisesta ja hoitamisesta.
Moni kivuista kärsivä pelkää liikuttaa kivuliasta kehoaan. Pelkoa voidaan purkaa psykologisella kuntoutuksella ja erilaisilla rentoutumiskeinoilla.
Kroonisen kivun hoito perustuu biopsykososiaaliseen malliin.
– Parasta kivunhoitoa on se, että pystytään hoitamaan kivun taustalla olevaa sairautta ja ennaltaehkäisemään kivun pitkittyminen lääkkeettömillä keinoilla. Erityisesti hoidon alkuvaiheessa ja kiputilan pahentuessa käytetään kipulääkkeitä, jotta potilas saisi voimavaroja osallistua esimerkiksi fysioterapeutin ja psykoterapeutin laatimiin kuntoutusohjelmiin.
– Kudosvaurio- ja tulehduksellisissa kivuissa käytetään parasetamolia ja tulehduskipulääkkeitä. Hermovauriosta aiheutuvassa kivussa nämä eivät tehoa, ja siinä ensisijaisia lääkkeitä ovat tietyt masennuksen tai epilepsian hoidossa käytettävät lääkkeet. Moni kivuista kärsivä pelkää liikuttaa kivuliasta kehoaan. Pelkoa voidaan purkaa psykologisella kuntoutuksella ja erilaisilla rentoutumiskeinoilla. Yhtenä keinona voi olla kivun hyväksymisterapia, jossa käytetään apuna mindfulnessia. Psykologisilla menetelmillä pyritään auttamaan myös uniongelmaisia kipupotilaita.
Krooninen kipu vaikuttaa yleensä myös siitä kärsivän perhe- ja työelämään, ja siitä syntyvä stressi saattaa taas pahentaa ja ylläpitää kipua.
Eija Kalso harmittelee sitä, että kivunhoito kärsii Suomessa arvostuksen ja resurssien puutteesta. Kivun tutkimisesta ja uusista hoitomuodoista voisi olla hyötyä isolle ihmisjoukolle.
Kipuklinikalla kehitetään koko ajan uusia hoitomuotoja
Helsingissä toimii Husin moniammatillinen kipuklinikka, jossa Eija Kalso on työskennellyt ylilääkärinä. Klinikalla potilaita hoitavat anestesiologit, fysiatrit, neurologit ja psykiatrit sekä psykologit, fysioterapeutit ja sairaanhoitajat. Erityisen tärkeitä ovat siellä koulutuksessa olevat yleislääkärit. Klinikalle tarvitaan lähete, mutta hoitoon pääsemistä joutuu jonottamaan jopa yli puoli vuotta.
– Tärkeä osa klinikan toimintaa on tutkimustyö. Olemme olleet kehittämässä uusia menetelmiä, kuten aivokuoren magneettistimulaatiota, jota käytetään erityisesti hermovauriokivuissa. Tutkimme myös hoitojemme vaikuttavuutta ja tähtäämme entistä yksilöidympään hoitoon, Kalso kertoo.
– Haluamme kehittää myös erilaisia digitaalisia hoitopolkuja. Se on tärkeää, koska siitä hyötyvät useammat potilaat ja se vähentää alueellista eriarvoisuutta. Kivunhoitoa ei nimittäin ole tarjolla kovin monessa paikassa Suomessa.
Kalson mukaan kivunhoito kärsii arvostuksen ja resurssien puutteesta. Sosiaali- ja terveysministeriö teki viisi vuotta sitten selvityksen kroonisen kivun hoitamisesta, mutta se ei johtanut resurssien lisäämiseen eikä muihinkaan toimenpiteisiin.
– Perusterveydenhuollossa tarvittaisiin välttämättä kipuun perehtyneitä psykologeja. Suomen Kivuntutkimusyhdistys on kouluttanut yli 50 kipuun perehtynyttä psykologia, joista vain pienelle murto-osalle on löytynyt koulutusta vastaava tehtävä.
Netissä voi tutustua Terveyskyla.fi-sivustolta löytyvään Kivunhallintataloon, joka sisältää tietoa kivusta ja sen hoidosta. Suurelle yleisölle avoimen osan lisäksi sivuilla on ammattilaisten osio ja lääkärin lähetteen vaativia nettiterapioita, joita Kalson mukaan olisi mielekästä kehittää huomattavasti enemmän, mutta se vaatisi lisää resursseja.
Kolme erityyppistä kipua
– Kipu voi johtua paikallisesta kudosvauriosta tai tulehduksesta. Näin on esimerkiksi reumassa tai nivelrikossa.
– Kipu voi johtua hermoratojen vauriosta, jossa kehon viestinsiirtojärjestelmä vioittuu ja kehon ärsykkeet tulkitaan väärin. Tällöin esimerkiksi kevyt kosketuskin voi tuntua epämiellyttävältä.
– Kipu voi johtua siitä, että kudos- tai hermovauriosta on jäänyt aivoihin muutoksia, jotka ylläpitävät kipukokemusta, vaikkei vauriosta näy enää merkkejä. Tällöin esimerkiksi tekonivelleikkauksesta huolimatta nivelkipu voi jatkua.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Olemme kaikki eri tavalla herkkiä sille, kuinka voimakkaasti keho reagoi” – ahdistus luokitellaan sairaudeksi, kun se vaikeuttaa arkielämää
Hyvä elämäAhdistuneisuushäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina etenkin naisilla. Maahanmuuttajat ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt kärsivät ahdistuksesta muita enemmän.
